Saaren kartanon residenssiss? tavoitellaan ekologisesti kest?v?? el?m?ntapaa

Kaksi vuotta sitten Jaana Eskola sai teht?v?kseen k?ynnist?? ekologisen residenssitoiminnan Saaren kartanon residenssiss?. Tavoitteena oli luoda residenssist? hedelm?llinen maaper? luontosuhteen syvent?miseen taiteilijoille, ty?ntekij?ille ja yhteisty?kumppaneille. Se on tarkoittanut konkreettisia keinoja: hiilijalanj?ljen mittaamista, perinneymp?rist?n vaalimista ja arjen ty?n kehitt?mist? ekokompassin avulla. Se on merkinnyt my?s vahvaa uskoa taiteen muutosvoimaan ekologisen murroksen vauhdittajana ja residenssiss? oivallettujen asioiden levitt?misess? residenssin ulkopuolelle. T?ss? jutussa Jaana pys?htyy v?lietapille katsomaan, mit? on saatu aikaan.

“Saaren kartanon residenssiss? toimintaa ja ajattelua m??ritt?? ekologisuus, johon sis?llyt?mme my?s sosiaalisen ja henkisen kest?vyyden. Tavoitteenamme on rakentaa Saaren kartanosta kest?vien toimintamallien edell?k?vij? kansainv?lisell? residenssikent?ll?.

Ekologinen kest?vyys asettaa meille rajat, joiden mukaan meid?n kaikkien tulee toimia. Keskeist? on ymm?rt??, ett? ihmisen luontosuhteen t?ytyy muuttua. Tarvitsemme rauhanomaista, empatiaan perustuvaa rinnakkaiseloa muunlajisten el?inten kanssa. Meid?n t?ytyy l?yt?? uusia tapoja el?? hyv?? el?m?? ja tunnistaa, ett? maapallon kantokyky asettaa reunaehtoja kaikelle ihmistoiminnalle.

Oivallusten mahdollistaminen on ollut ydintavoitteitamme alusta alkaen. Olemme halunneet luoda Saaren kartanosta hedelm?llisen maaper?n luontosuhteen syvent?miselle ja muuttamiselle. Tavoitteenamme on luoda kokoaan isompi Saaren kartano.”

Koko residenssi sitoutui yhteiseen p??m??r??n

“Ekologinen residenssitoiminta k?ynnistyi Myn?m?ell? yhteisty?ss? D-matin kanssa j?rjestetyll? kest?vien el?m?ntapojen kiihdytt?m?ll? syksyll? 2020. Kutsuimme henkil?kunnan lis?ksi projektiin mukaan paikallisia kotitalouksia. Ajatuksena oli, ett? kiihdytt?m? auttaisi hahmottamaan el?m?ntapojen muutoksen merkityksen ilmastotavoitteiden tavoittamisessa.

L?hdimme aluksi purkamaan ajatuksia, pelkoja ja toiveita, joita muutos usein aiheuttaa meiss?. Aluksi henkil?kunnan keskuudessa nousi paljon huolta esimerkiksi siit?, mit? paikalliset asukkaat ajattelevat meist? ja ovatko joskus radikaalitkin ekologiset kokeilumme ristiriidassa paikallisten arvojen kanssa.

Viime kes?n? huomasin, ettei ep?ilyj? en?? ollut. Meill? oli uutta, mit? oppia ja yhteisi? p??m??ri?, joihin sitoutua. Huomasimme my?s, etteiv?t arvomme eroa lopulta niin paljon toisistaan, vaikka olemmekin taustoiltamme erilaisia. Kaikki ty?yhteis?mme j?senet ovat arvopohjaltaan lopulta melko samanlaisia ja pyrkiv?t tekem??n hyv??. Empatian merkitys arjessa on t?rke??.

On ollut ihana huomata, ett? nyt kaikki meist? ovat tosi sitoutuneita ekologiseen toimintaan ja ottavat omistajuutta siit?. Vain aito muutoshalu voi mahdollistaa syv?llisen muutoksen. Nyt, kun lopetan m??r?aikaisen projektin residenssiss?, olemme sopineet, ett? esimerkiksi ty?kaverini Iiris Lahti ja Heidi Lapila jatkavat arjen ty?n kehitt?miseen t?ht??v?n Ekokompassi-ty?n kanssa.

organisaation toimintaa kehitet??n jatkuvasti ja henkil?kunta sitoutuu ekologisesti kest?v?mpiin toimintamalleihin. Korjausliikkeit? tulee tehd? koko ajan ja asettaa kunnianhimo kest?vyystavoitteiden suhteen korkealle.”

Hiilijalanj?ljen mittaus johti vahvistamaan hitaan matkustamisen tukea

“Saaren kartanon oman toiminnan ekologinen kest?vyys oli peruskysymys, josta l?hdimme liikkeelle. Toteutimme 2021 행짜눈첵 S??ti?n hiilijalanj?ljen mittauksen, ja mittaukseen kuului my?s Saaren residenssi, joka on yksi s??ti?n toimintayksikk?. Saimme Green Carbon Finland Oy:n kanssa toteutusta hiilijalanj?ljen mittauksesta paljon meille arvokasta tietoa.

Selvisi, ett? Saaren kartanon historiallisten rakennusten isot remontit tuottivat suurimman osan hiilidioksidip??st?ist?. Hankinnat aiheuttivat 13 prosenttia p??st?ist?, ja 25 prosenttia syntyy residenssil?isten matkustamisesta. Keskim??rin vain 19 prosenttia residenssil?isist? saapuu residenssiin lent?en, mutta he aiheuttavat 91 % matkustamisen p??st?ist?. Mannertenv?liset lennot tuottavat paljon p??st?j?. Lent?misen v?hent?miseksi olemme m??r?tietoisesti kehitt?neet hitaan matkustamisen tukea olennaisena osana Saaren kartanon residenssin toimintaa.

My?s hankinnat ovat t?rke? tarkastelun kohde. Kehit?mme residenssin hankintaohjes??nt?? viel? ennen kuin lopettelen ty?t residenssiss?. Tarkoituksena on linjata, ett? ekologisuus menee valintaperusteena hankinnoissa hinnan edelle.”

Monimuotoisuutta voi lis?t? perinnemaisemaa vaalimalla

“Ekologisessa toiminnassa ei ole ollut tarvetta k??nt?? kaikkea p??laelleen ja alkaa rakentaa toimintaa uusiksi, vaan tunnistaa olemassa oleva tieto ja toimintatavat. Esimerkiksi monimuotoisuusty?t? on tehty Saaressa pitk??n, mutta se ei v?ltt?m?tt? ole ollut kovin n?kyv??.

Kun etsimme kahden tutkijan kanssa tehokkaimpia toimintatapoja luonnon monimuotoisuuden lis??miseen, huomasimme ett? Saaren residenssin arvokkaan perinnemaiseman vaaliminen on yksi meille toimivimmista keinoista.

Perinneymp?rist?t ovat uhanalainen luontotyyppi, ja niiden yll?pit?minen on meill? monimuotoisuusty?n ytimess?. Saarella on tehty jo pitk??n laaja-alaista ty?t? mets?laidunten ja niittyjen lis??miseksi. Lehm?t ja lampaat vuorottelevat Saaren paikallisille toimijoille vuokraamilla pelloilla ja kartanon mets?laitumilla. N?in saadaan yll?pidetty? perinneymp?rist?j?, jotka ovat t?rkeit? monille lintu- ja hy?nteislajeille.

Teemme yhteisty?t? Turun yliopiston biologian laitoksen kanssa, jossa on parhaillaan ty?n alla kaksi Saaren kartanon eli?lajeihin liittyv?? pro gradu -ty?t?. Kev??ll? valmistuneen eli?lajikartoituksen v?liraportti osoitti, ett? vaikka Saaren kartanon alueella on paljon elinvoimaisia lajeja, siell? on my?s seitsem?n uhanalaista lajia: esimerkiksi eritt?in uhanalaiset t?pl?nakalilude, halavasepikk?, minttunirppu ja vaskilyhytsiipi.

Osana projektia uudelle mets?laidunalueelle rajataan koealueita, jotka j?iv?t laidunnuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen my?t? voidaan seurata, miten eli?lajien monimuotoisuus muuttuu laidunnetuilla ja laiduntamattomilla alueilla.”

Residenssil?isten kanssa opitaan yhdess? ja keskustellaan

“Oivallusten mahdollistaminen residenssijaksojen aikana on er?s t?rke? ulottuvuus ekologisessa toiminnassamme. Toteutimme syksyll? 2021 palvelumuotoiluprojektin, jossa ter?v?itimme ja ideoimme pidemm?lle yksil?residenssien ekologisen toiminnan konseptia. Saimme projektista tukea suunnitteluun ja toiminnan rytmitt?miseen. Ty? nojaa vuoden kiertoon: teemme residenssil?isten kanssa syksyisin ja kev?isin eri asioita ja pyrimme nostamaan l?hiluonnon esille t?rke?n? osana residenssin toimintaa.

Teemme residenssil?isten kanssa ekologisten aiheiden opintopiirej? sek? ’kehollisiksi ja tiedollisiksi oppimiskokemuksiksi’ kutsumiani opintoretki?, jotka tapahtuvat useimmiten l?hialueella. Olemme olleet linturetkill? ja sienimets?ss?, tutustuneet l?heisen luonnonsuojelualueen kasvilajeihin ja rakentaneet yhdess? pesiville linnuille linnunp?ntt?j?, tutustuneet Kullan luonnonsuojelualueen ennallistamishankkeeseen ja perehtyneet Saaren kartanon puiston vanhojen tammien el?m??n arboristien opastuksella.

Kev??ll? teimme lehtop?ll?ille linnunp?ntt?j?. Saaressa kartanon puistossa el?? runsaasti vesimyyri?, jotka ovat sy?neet tiens? asuinrakennusten rakenteisiin. Toiveena olisi saada alueelle lehtop?ll?j? pesim??n, jotta myyrien m??r? pysyisi pienemp?n? luontaisin keinoin.

Taiteilijaresidenssist? tekee ainutlaatuisen ja poikkeuksellisen ty?paikan se, ettei residenssi ole vain toimisto, vaan residenssitaiteilijat el?v?t siell? arkeaan. Opintoretkill? ja aina, kun olen j??nyt residenssiin illaksi ja istunut alas lasilliselle, olen p??ssyt mukaan mahtaviin keskusteluihin. On ollut hienoa huomata, miten paljon ihmiset miettiv?t ekologisia kysymyksi? ja oppivat toisiltaan.”

Taiteen muutosvoima syntyy kertomalla ty?st?

“On ollut ihmeellist? huomata taiteen muutospotentiaali uudenlaisen ymm?rryksen, ajattelun ja tunteiden aikaansaamisessa. Tuntuu, ettemme aina hahmota, miten joustavia ja notkeita olemme Saaren kartanossa. Meist? tuntuu itsest??nselv?lt?, ett? pyrimme p??s??nt?isesti matkustamaan maata pitkin ja v?ltt?m??n lent?mist?. Rakennukset l?mpenev?t maal?mm?ll? ja kaikki k?ytt?m?mme s?hk? on kotimaista tuulis?hk??. Kaikki tarjoamamme ruoka on kasvipohjaista.

Olen ollut mukana useissa seminaareissa kertomassa toiminnastamme. Pyrimme jakamaan parhaita k?yt?nt?j? muille toimijoille. On ollut hienoa n?hd?, ett? ekologisen murroksen v?ltt?m?tt?myyteen ollaan taide- ja kulttuurialoilla her??m?ss? hyvin laajalti. Erilaisia aloitteita ekologisen kest?vyyden lis??miseksi on luovilla aloilla runsaasti, ja nyt on alkanut ty? n?iden aloitteiden tuomiseksi yhteen.

Olemme mukana seitsem?n pohjoisen alueen taiteilijaresidenssin NAARCA-verkostossa, joka on saatu kuluneen vuoden aikana hienosti k?yntiin. Kaikki mukana olevat residenssit haluavat toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Meill? on kolme ty?ryhm??, jotka ovat aloittaneet ty?skentelyn: tiedontuotanto ja viestint?, pedagogia ja taidekomissiot. Tuotamme esimerkiksi podcastin, joka julkaistaan ensi vuonna.

Meid?n oma tiedontuotantomme on my?s t?rke??, sill? meill? on jo paljon kertynytt? tietoa ekologisesta toiminnasta. Syyskuun alussa tuli ulos Saaren kartanon Reviving the Wild -podcast, jossa mukaan kutsumamme asiantuntijat kertovat residenssin arkeen liittyvist? teemoista, kuten ruuantuotannosta, monimuotoisuudesta, empatiasta, maaper?st? ja puista.

Yhteisty?kumppanimme ovat tuoneet t?h?n ty?h?n valtavasti sis?lt?? ja merkityksellisyytt? sek? paljon iloa. Yhteisty?n mahdollisuudet ovat huikeat.”

Seuraavat tavoitteet: hiilineutraalius ja hiilibudjetti

“Hiilijalanj?ljen mittaaminen oli ensimm?inen askel, mutta seuraava tavoite olisi mielest?ni Saaren kartanon tai koko s??ti?n hiilineutraalius. Sit? varten tarvitaan hiilineutraaliuden tiekartta, josta ollaan ajatuksen tasolla jo v?h?n palaveerattu. T?h?n menness? olemme tehneet korjausliikkeit? residenssin arjen toimintaan, mutta pidemm?n t?ht?imen suunnitelma puuttuu viel?.

Meill? voisi olla my?s hiilibudjetti ohjaamassa arjen toimintaa. Jos esimerkiksi kutsumme k?yt?ss?mme olevan globaalin etel?n residenssituen avulla Saareen taiteilijaryhm?n Meksikosta, voimme harkinnan mukaan mahdollistaa t?m?n pitki? lentoja vaativan vierailun, mutta se tulisi kompensoida minimoimalla muu lentomatkustaminen vuosittaisen hiilibudjetin asettamissa rajoissa.

Meid?n t?ytyy ottaa tarkasteluun kaikki osat toiminnastamme. Ekologinen residenssitoiminta ei ole irrallinen ohjelma tai kapea siivu Saaren kartanon sis?ll?, vaan uudenlainen tapa el?? ja toimia.

Arvokeskustelu on aivan olennaista. Palaamme usein siihen, ett? joku ty?tahdin uuvuttamana esitt?? kysymyksen, miksi ekologista toimintaa pit?? toteuttaa, ja miksi ekologisia kysymyksi? pit?? mietti?? T?ss? ollaan mielest?ni olennaisen ??rell?: onko meill? vaihtoehtoja? Tavoitteenani on ollut saada liikkeelle syv?lle luotaava ajattelutavan muutos, jonka tuloksena ymm?rt?isimme oman paikkamme muiden lajien rinnalla, ei yl?puolella, ja oppisimme el?m??n luontoa kunnioittaen, ei kuluttaen.

Koko prosessissa ilahduttavaa on ollut organisaatiomme sis?inen yhteinen kehityskaari. Meill? on ollut kahden vuoden mittainen ajattelun, tiedon ja toiminnan oppimisprosessi. Kyse on ollut uuden ajattelutavan sis?ist?misest?.

Ty?ss?ni parasta on ollut innostuminen ja mahdollistaminen. Voimme kokeilla ja olemme avoimia uudelle. Saaren kartano on itsess??n erityinen, upea ja ainutlaatuinen paikka, joka ruokkii ajattelua ja inspiroi.”

Kuuntele Saaren kartanon residenssin Reviving the Wild -podcastia

Lue lis?? podcastista

JAKSO 1: Miten voimme kohdella muita el?imi? paremmin?

Suhteessamme muihin el?imiin on usein kyse arvosta. Onko meid?n ihmisten mahdollista luoda syvempi yhteys el?imiin, joita olemme k?ytt?neet hyv?ksi hyvin kauan? Mieti vaikkapa lintuja, ja kaikkea, mit? ihminen on tehnyt niille kautta aikojen.

T?ss? jaksossa Miia Laine tapaa filosofi Elisa Aaltolan ja ekologi Mia R?ng?n. Saaren kartano sijaitsee Mietoistenlahdella, joka on luonnonyst?vien ja lintutarkkailijoiden hyvin tuntema suojelualue. Se on my?s alue, joka ei kukoistaisi ilman ihmisten vaikutusta ymp?rist??n.

JAKSO 2: Puiden kielt? oppimassa

Vaikka puut peitt?v?t yli 75 prosenttia Suomen pinta-alasta, vain 3 prosenttia metsist? on luonnontilaisia. Mik? m??ritt?? ”luonnollisen” luonnon?

T?ss? jaksossa Miia Laine tekee syv?sukelluksen puihin ja metsiin arboristi Riku Parkattin ja saaristoekologi Panu Kuntun kanssa. He puhuvat nykymetsien hauraudesta ja puiden tarkoituksesta. Mit? el?m?mme kaupungeissa olisi ilman niit??

행짜눈첵

Mit? etsit?