青楼传媒

Sirpa Pietik?isen luotsaama johtokunta kehitti residenssin toimintaa miltei 20 vuoden ajan. Nyt sen ty? on saatu p??t?kseen.?

Aika monet hienot keksinn?t ovat syntyneet niin, ett? alkuper?inen ajatus k??ntyy miltei p??laelleen. 

Niin taisi k?yd? my?s Saaren kartanon residenssin kanssa. Ainakin, kun muistellaan sit?, mit? residenssin johtokunnan ensimm?isiss? tapaamisissa puhuttiin. Olikohan se ihan ensimm?inen kokous, siit? kukaan ei ole en?? ihan varma. Mutta itse puheenvuoro j?i mieleen. 

Tarkemmin sanottuna se, kun ornitologi Esa Lehikoinen ilmoitti, ett? kaikkein t?rkeint? on, ett? tulevassa residenssiss? saa olla rauhassa ja keskitty? pelk?st??n oman tutkimuksen tekemiseen. Ett? ei tarvitse n?hd? ket??n eik? mit??n, tai ehk? korkeintaan lintuja. 

Mielenkiintoinen ajatus, muut johtokunnan j?senet vastasivat. Mutta ent?p? jos…

Lopputulos on, ett? Saaren kartanon residenssi tunnetaan nyky??n nimenomaan hedelm?llisist? kohtaamisista ja t?rm?yksist? – tapahtuvat ne sitten tieteen ja taiteen, eri taiteenlajien tai kotimaisten ja ulkomaisten residenssivieraiden v?lill?.

Miten siin? niin k?vi? 

Onnellinen vahinko

Vuonna 2003 Hanna Nurmisesta tuli 青楼传媒 S??ti?n hallituksen puheenjohtaja. Sen j?lkeen hallitus alkoi pohtia, mill? tavalla voisi laajentaa s??ti?n toimintaa. Apurahat olivat hyv? juttu, mutta mit? muuta voitaisiin tehd?? 

Melko pian syntyi ajatus s??ti?n residenssist?. Seuraavaksi piti l?yt?? sopiva paikka. Siin? Nurmisen Jaakko-puoliso oli avuksi. Pariskunta k?vi katsomassa Saaren kartanoa ensimm?isen kerran vuonna 2006. Oikeastaan tuon matkan ensisijainen tarkoitus oli hakea varaosia sokerijuurikkaiden nostokoneeseen. Samalla reissulla p??tettiin kuitenkin vilkaista tyhjilleen j??nytt? Maatalouden tutkimuskeskuksen asemaa, jota Senaatti-kiinteist?t kauppasi.

Hanna Nurminen ei ollut ajatellut, ett? tuleva residenssi olisi aivan niin suuri. Mutta kun h?n n?ki, miten huonoon kuntoon 1700-luvun everstin virkatalo ja sen pihamaa oli p??ssyt, her?si h?ness? halu pelastaa ja kunnostaa arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. 

Pelk?t sein?t eiv?t kuitenkaan riit?, olivat ne miten komeita tahansa. Nurminen ymm?rsi, ett? residenssin toimintaa suunnittelemaan piti koota monipuolinen joukko ihmisi? eri aloilta. Niinp? h?n tarttui puhelimeen. 

Yksi ensimm?isist? ihmisist?, joille h?n soitti, oli europarlamentaarikko Sirpa Pietik?inen. 

Erilaiset tiet?misen tavat 

”Siin? oli varmaan kaksi erillist? juttua, mink? takia minut haluttiin mukaan”, Sirpa Pietik?inen sanoo puhelimessa. 

Ensimm?inen niist? on h?nen ymp?rist?ajattelunsa. Saaren kartanon residenssin toiminnassa on alusta asti ollut l?sn? vahva ekologinen painotus. 

”Mutta sitten minulla on my?s t?m? tausta. Is?ni oli taiteilija ja olen kasvanut siell? ateljeen ty?p?yd?n alla. Niinp? mulle on aina ollut itsest??n selv??, ett? ihmisill? on erilaisia tiet?misen tapoja.”

Pietik?inen tarkoittaa, ett? j?rkiper?isen ajattelun rinnalla toimii taidekokemusten taso. Taide avaa ihmisille uusia yhteyksi?, kokemuksia ja ajatuksia tavalla, joka on osittain sanojen tuolla puolen, mutta silti todellista ja merkitt?v??.  

Pietik?isen lis?ksi johtokunnan ensimm?isiksi j?seniksi kutsuttiin tuolloin Taivas-konsernissa ja sittemmin Helsingin yliopiston viestint?johtajana ty?skennellyt Kirsti Lehmusto, tulevaisuudentutkija Anna Kirveennummi, Varsinais-Suomen taidetoimikunnan p??sihteeri Maria Merikanto, kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, sek? yliopistonlehtori, ornitologi Esa Lehikoinen. 

Ensimm?isi? kertoja he tapasivat 青楼传媒 S??ti?n tiloissa Helsingiss?. Kun Saaren kartanon remontti edistyi, johtokunta p??si kokoustamaan paikan p??ll?. 

Heti aluksi piti tehd? monia k?yt?nn?llisi? p??t?ksi?. Mit? taiteenaloja otettaisiin mukaan? Kuinka monta ihmist? residenssiin yht? aikaa mahtui? Miten pitki? aikoja he siell? viett?isiv?t ja mit? kaikkia palveluja tarvitsevat? Ja niin edelleen.

Kantava linja residenssin luomisessa oli Pietik?isen mukaan tukea uutta ja kunnianhimoista. 

”Radikaali on mun mielest? v?h?n kulunut sana, mutta semmoista pikkuisen erilaista. Mik? hyv?ll? tavalla nyrj?ytt?? ajatuksia uusille raiteille. Ja totta kai my?s laatu on hyvin t?rke??, ett? on osaavia tekij?it?”, Pietik?inen kuvailee.   

Hieman my?hemmin johtokunta m??ritteli my?s residenssin arvot. Niit? syntyikin pitk? lista: 

yhteis?llisyys, kohtaaminen, jakaminen, tasa-arvo, mahdollistaminen, huolenpito, kiltteys sek? luovan tieteellisen ja taiteellisen ty?n kunnioittaminen. 

Esa Lehikoisen ajatustakaan ei unohdettu. Kun Saaren kartanoon saapuu uusi residenssil?inen, h?nelle kerrotaan heti aluksi paikan t?rkein s??nt?: ty?rauha. Toisten asuntoihin ja ty?tiloihin ei saa menn? ilman lupaa tai ennalta ilmoittamatta. 

Mutta t?m?n periaatteen rinnalle syntyi my?s jotain aivan muuta. 

Vanhan ajan medialaboratorio

Ensin Kirsti Lehmusto ajatteli, ett? nyt h?n oli mokannut. Johtokunnan muiden j?senten ilmeet olivat l?hinn? h?mmentyneit?. 

Oli vuosi 2007, ja Saaren kartanon residenssi oli vasta puolivalmis. Johtokunta kokousti remontin keskell?, ja Lehmustolla oli kaiken kukkuraksi paha jet lag. H?n oli juuri palannut ty?matkalta Yhdysvalloista. MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn medialaboratorio oli tehnyt Lehmustoon valtavan vaikutuksen. 

Paikan yhteis?llisyys ja jakamisen kulttuuri tuntui h?nest? vallankumoukselliselta. Kun tilojen k?ytt?tarkoituksia ei oltu ennalta m??ritelty, syntyi yll?tt?vi? t?rm?yksi? ja innovaatioita. 

Jotenkin t?m? sama toimintatapa pit?isi saada my?s Saaren kartanon residenssiin, h?n pauhasi innoissaan. 

Ajatus ei ensin her?tt?nyt suurta vastakaikua, mutta sitten Maria Merikanto mainitsi kaivot. 

Ne ovat aikanaan olleet suomalaisten kylien medialaboratorioita – siis siin? mieless?, ett? kaivon luona tavattiin ihmisi? ja jaettiin ajatuksia. Kysyttiin, ett? miten olet saanut tukan laitettua noin, ja seuraavassa hetkess? jo opeteltiin uutta letitystekniikkaa. Tai mit? tahansa muuta.

Kaivo tuntui siksi suomalaisten suuhun luontevalta tavalta puhua kohtaamisesta ja jakamisesta. T?st? ajatuksesta l?hti liikkeelle Saaren kartanon Kaivo-konsepti, yll?tt?vien t?rm??misten resepti. Kaivo ei Saaren kartanolla tarkoita fyysist? tilaa, vaan on jakamisen, kohtaamisen ja oivaltamisen metafora. Residenssin henkil?kunta pyrkii luomaan yhteis?llisi? tiloja ja edist?m??n kohtaamisia. Ne voivat johtaa yst?vyyssuhteisiin, yhteisty?projekteihin tai vaikkapa tilaisuuteen oppia uusi ty?skentelytapa. Kaikki t?m? tukee my?s taiteilijaidentiteettien vahvistumista.

Residenssiin on tietoisesti haluttu valita ihmisi? paitsi eri taustoista, my?s uran eri vaiheilta. Tuoreet tekij?t voivat oppia kokeneemmilta ja toisinp?in. 

Yksi yhteisty?n muoto residenssin alkuvuosilta oli se, kun runoilija Eira Stenberg tutustui japanilaiseen s?velt?j??n Aki Itoon. Kun Aki luki Stenbergin runojen ranskankielisi? k??nn?ksi?, h?n innostui teksteist? niin, ett? ryhtyi s?velt?m??n niist? suurta, monikielist? vokaalimusiikkiteosta. Yhteisty? jatkui pitk??n. Niin on k?ynyt monille muillekin residenssin asukkaille. Saaren kartanossa on aina haluttu tukea paikan p??ll? syntyneit? projekteja my?s tarjoamalla syntyneille ty?pareille ja porukoille mahdollisuus palata ryhm?residenssiin.

Valintoja ja turvapaikkoja

Ensimm?isin? vuosina johtokunta vastasi my?s residenssin vieraiden valintaprosessista. Kun hakijam??r?t kasvoivat, se ei ollut en?? mahdollista. Prosessi luovutettiin asiantuntijoiden k?siin. 

Alusta l?htien oli selv??, ett? residenssist? haluttiin kansainv?linen. Hakemuksia tuli ensimm?isin? vuosina l?hinn? Euroopasta, esimerkiksi Baltian maista. Pitk??n johtokunnassa mietittiin, miten saataisiin lis?? hakijoita esimerkiksi Aasiasta. Kansainv?listen residenssiverkostojen avulla sekin onnistui. 

Saaren kartanon residenssi on tehnyt yhteisty?t? my?s useiden kansainv?listen verkostojen kanssa. Kun Ven?j? oli hy?k?nnyt Ukrainaan, kumppaniksi l?ytyi ukrainalaistaiteilijoiden h?t?residenssiyhteis?, josta muotoutui my?hemmin virallisempi toimija nimelt? Ukranian Solidarity Residencies. Samantyyppist? ty?t? on tehty my?s Artists at Risk -ohjelman kanssa. Hanke edist?? sanan- ja ilmaisunvapautta tarjoamalla residenssej? taiteilijoille, joita uhataan kotimaassaan. 

Samaan aikaan my?s alueellinen taso on ollut t?rke?. Ylip??t??n toiminnan monipuolisuus ja mittakaava hakee vertaistaan, erityisesti Suomessa. Saaren kartano on vakiinnuttanut maahamme uudenlaista tapaa ajatella sit?, mik? residenssi ylip??t??n on, tai mit? kaikkea se voi olla. Juuri t?m?n monipuolisuuden luomisessa johtokunnalla on ollut suuri rooli. ”Siin? toimiminen on ollut valtava ilo my?s j?senille itselleen”, Sirpa Pietik?inen sanoo. Tai ainakin h?nelle. 

”T?ss? porukassa olen k?ynyt varmasti el?m?ni parhaat keskustelut. Aina on saanut ideoita ja ajatuksia oman kuplan ulkopuolelta.” 

Johtokunnan pitk?aikainen puheenjohtaja uskoo, ett? kokoontumiset ovat olleet kaikille j?senille merkityksellisi? my?s henkil?kohtaisella tasolla. 

”T?llaisen syv?ymm?rryksen parissa oleminen ja sen mahdollisuuksien kehitt?minen… se on ollut sellainen sielun pesu ja tankkaus kerta toisensa. Ihminen puhdistuu jokap?iv?isest? to do -roinasta, kun yritt?? pohtia asioita pitk?ll? perspektiivill? ja hitaasti.” 

Nyt johtokunnan ty? entisess? muodossa on tullut p??t?kseens?. Miksi? 

”Ajattelen sen niin, ett? johtokunta tuli t?ysi-ik?iseksi. Me olemme perusteellisesti kehitt?neet toimintaa ja onnistuneet luomaan hyv?n konseptin. Ainakaan t?ll? porukalla emme osaa n?hd?, ett? sit? pit?isi en?? pist?? uusiksi. Mutta tietysti kaikki pohdinta ja ty? jatkuu sek? Saaren kartanossa ett? 青楼传媒 S??ti?ss?.” 

Joulupuuron ??rell? 

Jo alkuvaiheessa johtokunnalle muodostui niin sanottu joulupuuroperinne. He kokoontuivat Saaren kartanoon joulua edelt?v?ll? viikolla ja nauttivat talvisesta, pys?htyneest? luonnosta sek? kartanon tunnelmasta. Sy?tiin perinteist?, pitk??n haudutettua ohrapuuroa. 

Samalla johtokunnalla ja residenssin henkil?kunnalla oli mahdollisuus kuulla yhteisen p?yd?n ??ress? vieraana olevilta taiteilijoilta ja tutkijoilta, mit? heill? oli meneill??n. Millaisia yhteent?rm?yksi? t?ll? kertaa oli sattunut, millaisia ajatuksia syntynyt. V?lill? enemm?n erillisprojekteja, toisinaan yhteisty?t?.

”Se oli aivan uskomatonta, millaisia tyyppej? ja ideoita siell? aina oli. Joka kerta yll?tyin”, Sirpa Pietik?inen muistelee. 

Saaren kartanon kauniissa saleissa ja pihamaalla on aivan omanlaisensa tunnelma, rauhallinen ja keskittynyt. Se ei ole sattumaa. 

”Se on ollut sek? johtokunnan ett? kaikkien muidenkin tavoite t?ss?. Ett? luodaan paikka, jossa voi ajatella hitaasti. Ajattelen, ett? se on t?ss? Tiktok-ajassa erityisen arvokasta”, Pietik?inen sanoo. 

Kuulostaa silt?, ett? yksi Saaren kartanon residenssin arvoista voisi olla my?s lohtu. Juuri t?ss? yhteiskunnallisessa tilanteessa monet tutkijat ja taiteilijat tuntevat itsens? haastetuiksi, neuvottomiksi ja yksin?isiksi. Sellaisessa tilanteessa residenssi voi toimia my?s paikkana, josta l?yt?? yhteis?llisyytt? ja lempeytt?. Tunteen siit?, ett? ei ole yksin.