青楼传媒

Tarinat ja julkaisut

Hanketarinat

29.04.2026

Yksityinen mets?nomistaja tarvitsee tietoa, tukea ja yhteis??

Silva ry:n Eeva Huttunen, Arja Alikoivisto, Jarkko Lehtopelto ja Yrj? Norokorpi (vasemmalta oikealle) kuvattiin Mets?kumppanit-vertaisverkoston j?senen hoitamassa mets?ss? M?nts?l?ss?. Kuva: Aino Huotari


Halua hoitaa omaa mets?? jatkuvan kasvatuksen keinoin ilman avohakkuita on enemm?n kuin nyt tarjolla olevaa tietoa tai osaamista. Mets?n jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry pyrkii vastaamaan t?h?n puutteeseen, ja keskittyy tukemaan luontoarvoja kunnioittavia mets?nomistajia, jotka haluavat s?ilytt?? hoitamansa mets?n jatkuvasti puustoisena.

Mist? on kyse?

  • Mets?n jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n hankkeessa Uudistavaa tietoa ja toimintaa mets?nomistajille tuotetaan nimens? mukaisesti tietoa mets?nomistajien tarpeisiin sek? tuetaan jatkuvan kasvatuksen ymp?rill? tapahtuvaa toimintaa eli siirtym?? mets?nk?sittelytapaan, jossa mets? s?ilytet??n jatkuvasti puustoisena.
  • Hankkeen tavoitteena on synnytt?? mets?nomistajien keskuuteen vahvoja vertaisoppimisen yhteis?j? ja tukea mets?nomistajien aktiivista toimijuutta. Hankkeessa pyrit??n k?yt?nn?n esimerkein, keinoin sek? tutkitun tiedon avulla oppimaan ja toteuttamaan luontoarvoja painottavaa mets?taloutta, joka voisi my?s yll?pit?? ja parantaa ekosysteemien tilaa. Mets?nomistajien tiedon lis??ntyess? ja verkostosta saatavalla tuella kiritet??n Suomen mets?alaa asettumaan luonnon kantokyvyn rajoihin.
  • Nelivuotinen ty?skentely jakautuu ”ty?paketteihin”, joissa keskityt??n vertaistukeen, omien tavoitteiden kartoitukseen, tiedon kerrytt?miseen, verkkoalustoihin ja viestint??n.
  • Hankkeessa toimivat KTM, agrologi Arja Alikoivisto, FM Eeva Huttunen, yritt?j? Jarkko Lehtopelto, MMM Juuso Joona sek? MMT, dosentti Yrj? Norokorpi

Kysynt?? oli selv?sti ehtinyt patoutua. 

Kun sana Silva ry:n jatkuvaa kasvatusta tukevasta hankkeesta l?hti kunnolla liikkeelle mets?nomistajien keskuudessa, halukkaita osallistujia tuli ovista ja ikkunoista, kertoo hankkeen viestint?vastaava Eeva Huttunen.

”Ensimm?ist? Mets?kumppanit-ryhm?? t?ytyi v?h?n hakea, mutta toinen saatiin kasaan kuin itsest??n.”

Mets?kumppanit on yksi Silva ry:n hankkeen niin kutsutuista ty?paketeista. Se on yksityisten mets?nomistajien vertaisverkosto, jossa opitaan, kysyt??n ja tuetaan, ja jossa Mets?kumppanit itse j?rjest?v?t jatkuvaan kasvatukseen tai muulla tavoin luontoarvot huomioivaan mets?n k?ytt??n liittyvi? tapahtumia omissa metsiss??n. 

”Toukokuun lopussa yksi Mets?kumppani j?rjest?? jo toisen tapahtumansa, jonka teemana on siirtyminen siemenpuutaimikosta jatkuvaan kasvatukseen. Kes?ll? taas Oulujoen varteen on tulossa py?r?ilytapahtuma, jossa Mets?kumppani kertoo mets?kohteista, joiden ohi kuljetaan”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Arja Alikoivisto.

Kuva: Aino Huotari


Tiet?misen vaade on mets?keskustelussa kova

Suomessa on yli 600?000 yksityist? mets?nomistajaa.  mets?maasta 60 prosenttia, hiilinieluista 70 prosenttia sek? myyv?t teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta 80 prosenttia.? 

Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan 25 prosenttia heist? toteuttaa jatkuvaa kasvatusta metsiss??n kokonaan tai . Pellervon Taloustutkimuksen samana vuonna toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan taas jopa 57 prosenttia on kertonut siirtyneens? kokonaan tai osittain jatkuvaan .

Kerran kuussa Silva ry j?rjest?? verkossa aamukahvitilaisuuden, johon kutsutaan tutkija tai mets?alan asiantuntija jakamaan osaamistaan. Alikoivisto sanoo, ett? osallistujat ovat kokeneet tapaamiset jopa terapeuttisiksi, kun saavat avoimesti kysy? ja kertoa omista ep?varmuuksistaan mets?asioissa.

”Ihan perusterminologiankin kanssa painitaan. Joku kertoi, ett? ei ole kehdannut kysy?, ett? mit? se energiapuu oikein on. Ja niinh?n se on, ett? jollekin se on puu, jota halataan ja josta saadaan energiaa, jollekin se on poltettavaksi myyt?v?? puuta.”

Alikoiviston mukaan monet mets?nomistajat ovat kovin arkoja tuomaan omaa n?k?kulmaa mukaan keskusteluun. Silvan tilaisuuksissa heist? onkin tuntunut vapautuneelta, kun omia kokemuksia ja tunteita saa tuoda vapaasti esiin ilman, ett? joku iskee heti kiinni.

Erityist? tuen tarvetta mets?nomistajat tuntuvat kaipaavan my?s sukupolvien v?listen erimielisyyksien k?sittelyss?.

”Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyv?t kysymykset ovat nousseet useissa tilaisuuksissa esille. Niiss? voi olla voimakkaita tunteita ja perheen sis?isi? j?nnitteit? mukana, kun perheen vakiintuneet tavat ja mets?nk?yt?n traditio voivat ohjata toimimaan kuten aina ennenkin. Lis?ksi on tilanteita, joissa on haluttu toimia eri tavalla, mutta sitten taas tietoa ja palvelua on ollut vaikea saada”, sanoo Jarkko Lehtopelto, hankkeen konseptoinnin ja viestinn?n asiantuntija sek? Silva ry:n puheenjohtaja.

Alikoivisto lis??, ett? yksikin Mets?kumppani oivalsi hankkeen ty?pajassa, mill? argumentilla saa perusteltua jatkuvaa kasvatusta omalle is?lleen: h?n haluaa j?tt?? mets?n luontoarvoiltaan rikkaammaksi, kuin mit? se nyt on.

Kuva: Aino Huotari


Systeemist? muutosta mets?nomistaja kerrallaan

Silva ry:n hanke on monipuolinen ja kunnianhimoinen. Muissa hankkeen ty?paketeissa kootaan ja jaetaan tietoa mets?nomistajien tarpeisiin, luodaan malli mets?nomistajan ja mets?ammattilaisen v?liseen vuorovaikutukseen, rakennetaan verkkoalustoja, tuotetaan barometritietoa luontoarvoja painottavista mets?nomistajista sek? viestit??n ulosp?in.

Metsien k?yt?n suhteen hanke tavoitteleekin systeemist? muutosta.

”Systeeminen muutos voi l?hte? siit?, ett? tuodaan vaihtoehtoja esiin n?kyv?sti ja hyvin, viestit??n ett? voi tehd? eri tavalla”, sanoo Lehtopelto

Suomessa on ollut historiallisesti verrattain vahva metsien k?yt?n s??ntely. Vasta vuonna 2014 voimaan tulleen uuden mets?lain my?t? jatkuva kasvatus on tullut ylip??t??n mahdolliseksi. Siihen asti, aina kun mets? saavutti tietyn i?n, velvoitettiin mets?nomistajaa tekem??n avohakkuu. Jos l?hti sen sijaan tekem??n vaikkapa yl?harvennusta, saattoi joutua k?r?jille, kertoo Alikoivisto.

T?m?n takia Suomessa on kattava verkosto ja osaaminen jaksollisen kasvatuksen menetelmiss?, siis avohakkuissa. Vuoteen 2014 asti my?s jokaisen mets?nomistajan t?ytyi kuulua paikalliseen mets?nhoitoyhdistykseen, jota sitten konsultoitiin hakkuiden l?hestyess? ja jotka monesti tekiv?t my?s hakkuusuunnitelman. Siksi niiss?kin osaamista on edelleen pitk?lti vain jaksollisessa kasvatuksessa.

”Systeeminen muutos on iso asia, mutta se voi tapahtua mets?nomistaja kerrallaan”, toteaa Alikoivisto.

Maan kattavaa osaamista

Vuoden 2025 Ilmasto- ja luontobarometrin mukaan 75 prosenttia suomalaisista ajattelee, ett? metsien hakkuutapoihin ja hoitoon tulisi kiinnitt?? enemm?n huomiota, jotta v?hiin k?yv?t hiilinielut s?ilyisiv?t. Metsien avohakkuu on suurin syy my?s lajiston k?yhtymiselle.  

Lis?ksi Suomi on mets?tyypeilt??n monimuotoinen maa ja one size fits all -ajattelu istuu haastateltavien mukaan varsin huonosti todellisuuteen.

Huttusen mukaan erilaisten metsien variaatio onkin ollut hankkeessa antoisaa. Mets?nomistajia on ymp?ri Suomea, ja heid?n haasteensa voivat olla hyvin erilaisia. 

”Siksi me pyrimme kannustamaan heit? my?s paikalliseen yhteisty?h?n.” 

Huttunen lis??, ett? sitten kun tietoa alkaa kerty?, mets?nomistajilla on aina se oma mets?, jossa tietoa voi soveltaa k?yt?nt??n.  

”Yksikin mets?nomistaja sanoi, ett? oma mets? on koelaboratorio kest?vyyssiirtym?lle.” 

Lehtopelto kertoo, ett? sek? yhdistyksen ett? hankkeen t?rke? tavoite onkin saada my?s jatkuvan kasvatuksen harjoittaminen, tarve ja osaaminen n?kym??n maanlaajuisesti. 

”On yksitt?isi? ammattilaisia, jotka on erikoistuneet jatkuvaan kasvatukseen, mutta meill? ei ole pisteit? kartalla. Joten yksi tavoite on, ett? saataisiin mets?nomistajien kautta n?kyv?ksi t?t? toimintaa, ja sit? kautta kannustaa my?s ammattilaisia tarjoamaan n?it? palveluita. Tarvetta jatkuvan kasvatuksen palveluille on joka puolella Suomea.”

Mets?nomistajilla on paljon valtaa

Seuraavaksi hankkeessa aletaan edist?? ty?pakettia nimelt? Mets?tahto.  

Siin? yksitt?inen mets?nomistaja m??rittelee oman mets?ns? hoitotavat tekem?ll? tavoitekartoituksen. Kartoituksessa m??ritell??n, millaiset asiat ovat mets?nomistajalle t?rkeit? oman mets?n hoidossa. Niit? voivat olla esimerkiksi hiilinielujen vahvistaminen, l?hivesien suojelu tai monimuotoisuuden tukeminen. Samalla mets?nomistaja oppii, miten n?it? tavoitteita voi k?yt?nn?ss? edist?? omassa mets?ss? – vesist?jen tapauksessa esimerkiksi j?tt?m?ll? tietyn levyinen suojakaista vesist?jen ymp?rille. Lopuksi mets?nomistajalla on dokumentti, jota h?n voi k?ytt?? toimiessaan mets?suunnittelijan kanssa.

Huttusen mukaan hankkeessa ei keskityt? ainoastaan jatkuvaan kasvatukseen, vaan my?s luontoarvojen huomiointiin mets?n k?yt?ss?. Aamukahveilla on puhuttu esimerkiksi siit?, miten tehd??n hyv? lintumets? ja miten tukea maaper?n hyvinvointia mets?suunnittelussa.

”Me yhdistyksen? kannatamme ehdottomasti my?s suojelua. Sen rinnalle haluamme kuitenkin tuoda n?k?kulman, ett? metsi? voi hy?dynt?? taloudellisesti my?s ottamalla luontoarvot paremmin huomioon, ja ilman avohakkuita.” 

Huttunen muistuttaa, ett? yksityisill? mets?nomistajilla on paljon liikkumavaraa.  

”Jos miettii sit? muutoksen mahdollisuutta, niin kukaan ei sido heid?n k?si??n.” 

Ja juuri tuota me haluamme vahvistaa, Alikoivisto lis??.

”Ett? mets?nomistajana sinulla on paljon valtaa. Sin? p??t?t, mutta samaan aikaan tarvitset tukea, yhteis?? ja vertaista.” 

Jatkuvassa kasvatuksessa mets? s?ilytet??n jatkuvasti puustoisena, eli avohakkuita ei tehd?. Tavoitteena on mets?, jossa on monia luontaisia puulajeja ja eri-ik?isi? puita. Hakkuissa korjataan enimm?kseen tukkikokoisia puita, mutta aina my?s suuria puita j?tet??n tukemaan monimuotoisuutta ja siementuotantoa.

Suomessa on ollut historiallisesti vahva metsien k?yt?n s??ntely. Vuosikymmenien ajan avohakkuisiin perustuva jaksollinen kasvatus oli k?yt?nn?ss? ainut sallittu metsien k?sittelymenetelm?. Vuonna 2014 jatkuva kasvatus tuli mahdolliseksi menetelm?ksi, ja se kiinnostaa yh? useampia mets?nomistajia.

Suomen mets?taloudessa painottuu avohakkuisiin perustuva jaksollisen kasvatuksen menetelm?. Avohakkuu on suurin syy lajiston k?yhtymiselle ja avohakattu alue voi olla hiilen l?hde kymmeni? vuosia. Jatkuvalla kasvatuksella on mahdollista tuottaa laadukasta puuta huomioiden mets?n moninaiset arvot.

Mets?n jatkuvan kasvatuksen osaaminen kasvaa, kun mets?nomistajat vaativat vaihtoehtoja. Systeeminen muutos voi tapahtua mets?nomistaja kerrallaan.

M?nts?l?ss? huhtikuussa 2026 j?rjestetty Mets?kumppanit-tapaaminen kokosi yhteen mets?nomistajia vertaisoppimaan jatkuvasta kasvatuksesta?tai?muulla tavoin?luontoarvot huomioivasta mets?n k?yt?st? sek? tutustumaan verkoston j?senen hoitamaan mets??n. Kuva: Aino Huotari