Sorry, your browser doesn’t support embedded videos. Tarinat ja julkaisut Hanketarinat 11.02.2026 Lineaarista aikak?sityst? rikkomassa? Kuvassa vasemmalta oikealle Victoria Peemot, Pirjo Kristiina Virtanen, Maria Fedina ja Outi Kaarina Laiti. Kuva: Aino Huotari TEKSTI Sandra J?rvenp?? Jaa: Sill? miten ymm?rr?mme ajan, voi olla vaikutusta taistelussa ekologisia kriisej? vastaan. Monitieteisess? tutkimushankkeessa perehdyt??n alkuper?iskansojen kulttuurisiin aikak?sityksiin ja niiden yhteyteen biokulttuurisen perinn?n yll?pit?misess?. Mist? on kyse? 青楼传媒 S??ti?n tukemassa nelivuotisessa, monitieteisess? hankkeessa kartoitetaan biokulttuurisen perinn?n ja ei-lineaaristen aikak?sitysten suhdetta nelj?ll? eri alueella: Komin tasavallassa, Saamenmaalla, Lounais-Amatsoniassa sek? L?nsi- ja Pohjois-Mongoliassa. Tutkijat selvitt?v?t yhteis?jen kanssa, miten ajallisuuden ja aikakerrostumien tunnistaminen sitoo biokulttuuriseen perint??n, sen tuottamiseen ja suojeluun. Biokulttuurinen perint? ja ei-lineaarinen aika: Biologisten prosessien ja paikkojen yhteis?pohjainen tuntemus ja vahvistaminen -perustuu transformatiiviselle eli muodonmuutosta tavoittelevalle sek? yhteis?l?ht?iselle tutkimusotteelle, jossa korostuu tutkimus paikallisten tutkimuskumppanien kanssa. Se yhdist?? arkistotutkimusta, etnografiaa, autoetnografiaa, ty?pajoja, pelitutkimusta sek? kielentutkimusta. L?nsimaissa vahvasti vallassa olevan lineaarisen aikak?sityksen rikkominen voisi tutkijoiden mukaan auttaa ihmislajia meit? uhkaavien ekokriisien ratkaisussa. Tutkijat ovat alkuper?iskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen, FT Maria Fedina, FT Victoria Peemot, FT Francisco Apurin? ja KT Outi Kaarina Laiti. Kun Maria Fedina kysyi ?idilt??n Komin tasavallassa, miten t?m? k?sitt?? ajan, ?iti kuvaili kartion muotoa. Siell? miss? ollaan l?hemp?n? syntym??, kartiota ymp?r?iv? keh? on suurempi. Mit? l?hemp?n? taas kuolemaa, sit? pienempi on kierros kartion ymp?ri. Monien alkuper?iskansojen keskuudessa ymm?rret??n ajan k?site toisin kuin l?nsimaissa vallalla olevassa ajattelussa. Aika ei ole lineaarista, menneisyydest? kohti tulevaisuutta kulkevaa, vaan hetkitt?ist?, syklist? ja samanaikaista. Lis?ksi se kiinnittyy usein paikkaan. Fedina on yksi viidest? 青楼传媒 S??ti?n tukemasta tutkijasta, joiden monitieteisess? hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ei-lineaarisen aikak?sityksen ja biokulttuurisen perinn?n suhteesta. Biokulttuurinen perint? on perint??, joka on kehittynyt ihmisten elinkeinojen, elintapojen sek? muunlajisten v?lisess? vuorovaikutuksessa vuosikymmenien, -satojen tai tuhansien vuosien aikana. Tutkimusta tehd??n nelj?ll? eri maantieteellisell? alueella: Komin tasavallassa, Saamenmaalla, lounais-Amatsoniassa sek? l?nsi-Mongoliassa. Nelj? aluetta valikoituivat tutkijoiden omien juurien ja yhteyksien kautta, ja lis?ksi kohteet edustavat erilaisia ekologisia systeemej? ja rikastuttavat siten tutkimusotantaa. Outi Kaarina Laitin tutkimus tuo hankkeeseen my?s digitaalisen ulottuvuuden. H?n keskittyy tutkimaan saamelaisten digitaalisen l?sn?olon, toimijuuden ja osallisuuden vahvistamista pelinkehityksen ja spekulatiivisen muotoilun kautta. ”Pelien tekemisen kautta hahmotellaan saamelaisten mahdollisia tulevaisuuksia. Samalla pohditaan sit?, mit? on digitaalisissa maailmoissa syntynyt biokulttuurinen perint?”, Laiti kertoo. Kuva: Aino Huotari ”Ajattelu ylt?? aina yli ihmisen, se ottaa mukaansa muut olevaiset, kasvit, el?imet, maan.” Yhteisty?t? ihmisten, kasvien ja vuorien kanssa Lounais-Amatsonian alueella asuvalla Apurin?-kansalla biokulttuurinen perint? liittyy vahvasti puihin. Apurinojen er??nlaisia pyhi? tai ”rajoitettuja” – kuten apurin?-kielen sana kymyrury paremmin k??ntyy – paikkoja ovat esimerkiksi maurinpalmujen muodostamat metsik?t. ”Apurinoille n?m? kasvustot kytkev?t heid?t sek? menneisiin ett? tuleviin sukupolviin, ja niiss? el?v?t kaikkein t?rkeimm?t toimijat, jotka antavat ihmisille elinvoimaa. Kiinnostavasti n?m? lajit ovat my?s sellaisia, joita biologit kutsuvat nyky??n avainlajeiksi. Jos ne katoavat, sek? paikallinen ett? laajempi ekosysteemi romahtaa”, Pirjo Kristiina Virtanen kertoo. Tutkijat painottavatkin, ett? he eiv?t tee yhteisty?t? ainoastaan alueella el?vien ihmisten kanssa. Fransisco Apurin? sanoo, ett? tutkimuksen kollaboratiivinen ote tarkoittaa yhteisty?t? my?s el?inten, kasvien, puiden ja kivien kanssa. ”Koska el?mme antroposeenin aikaa, ihmiset usein dominoivat muita toimijoita. Mutta on todella t?rke?? tuoda esiin tutkittavien ymp?rist?jen kaikenlaiset toimijat ja se, millainen suhde niiden ja tutkijoiden v?lille muodostuu. Haluamme, ett? he voivat tuntea olevansa osa t?t? tutkimusta”, Apurin? sanoo. Mongolian, Kiinan ja Ven?j?n rajaseudun vuoristoalueella el?vien turkkilaiskielisten tuva- ja tukha-kansojen keskuudessa vastaavaa pyhyytt? taas edustavat hevoset. Victoria Peemotin mukaan hevosten ajatellaan ruumiillistavan omistajiensa el?m?nvoimaa, sielunomaista asiaa. H?n on tehnyt my?s v?it?stutkimuksensa alueen ihmisten ja hevosten v?lisest? samankaltaisuudesta ja symbioottisesta elintavasta. “Ajattelu ylt?? aina yli ihmisen, se ottaa mukaansa muut olevaiset, kasvit, el?imet, maan”, Peemot toteaa. Kuva: Aino Huotari ”On t?rke?? ymm?rt?? my?s muiden olentojen aikaraameja ja oppia niilt?, jotka ovat olleet t??ll? satoja tai tuhansia vuosia.” Lineaarisen aikak?sityksen rikkominen ekokriisien ratkaisussa Vuori lienee paras keino, jonka avulla ymm?rt?? maiseman ajallisia kerrostumia. Peemotin kotiseudulla, Tuvan tasavallan ja Mongolian rajalla, on Agar-niminen vuori. Sen juurelta l?ytyy edelleen pieni? merisimpukoita. Ne kertovat vuoren 150 miljoonan vuoden takaisesta historiasta, kun kohta oli viel? muinaisen meren pohjaa. Samainen vuori otti vastaan alueen ensimm?iset ihmiset noin 30 000 vuotta sitten ja sen juurella asutaan edelleen. Paikka on samaan aikaan muinainen ja nykyaikainen, Peemot sanoo. T?llaisissa paikoissa voidaan puhua syv?st? ajasta. Kivi- ja maa-aines kantavat sis?ss??n tietoa vuosimiljoonien takaa ja haastavat siten k?sityksi?mme siit?, mit? kest?vyys oikein tarkoittaa. ”On uskomatonta, miten me saatamme onnistua tuhoamaan kymmeness? vuodessa jotakin, joka on ollut siin? miljoonia vuosia.” Peemot viittaa litiumkaivauksiin, joita tehd??n nyt vihre?n siirtym?n nimiss? paljon. H?n muistuttaa kaivannaisteollisuuteen liittyv?st? syv?st? eriarvoisuudesta: usein raaka-aineita kaivetaan alkuper?iskansojen mailta, mutta k?ytet??n niiden ulkopuolella. Virtaselle lineaarinen aikak?sitys liittyy vahvasti l?ntisen maailman kehitysajatteluun, kulutuskulttuuriin ja jatkuvan kasvun ideologiaan – luonnonvaroiltaan rajallisella planeetalla. Emme ymm?rr?, ett? kylv?mme koko ajan siemeni? tuhansien vuosien p??h?n, eri olentojen suhteille ja kierroille. H?n muistuttaa, ett? tieteen kest?vyysteorioita on kehitetty p??asiassa l?nsimaisesta lineaarisen ajan perspektiivist?. “On t?rke?? ymm?rt?? my?s muiden olentojen aikaraameja ja oppia niilt?, jotka ovat olleet t??ll? satoja tai tuhansia vuosia. On esimerkiksi olemassa joitakin puita, jotka el?v?t paljon pidemp??n kuin ihmiset. My?s kivill? ja vuorilla on t?m?n kaltaista syv?? tietoa”, projektin johtaja Virtanen korostaa. Fedinan sosiolingvistinen tutkimus komin ajank?sityksist? osoittaa, miten paljon tietoa pakkautuu yksitt?isiin aikaa kuvaaviin sanoihin, kuten kuukausien nimiin. Tietoa, joka kuvaa luonnollisten syklien muutoksia tai sit?, miten kasvit tai el?imet reagoivat niihin. ”Ja sitten kun ajattelee, miten tuo tieto ei en?? v?ltt?m?tt? pid? paikkansa, kun ilmasto muuttuu nopeasti, siin? tulee aika surulliseksi. Niin suuri m??r? sukupolvista tietoa voi kadota niin lyhyess? ajassa”, Fedina toteaa. ”On my?s t?rke?? ty?skennell? yhteis?n omalla kielell?. Jos tietoa k??nt??, tietoa saattaa pudota pois.” Tieto ei j?? vain akateemiselle tasolle Tutkijaryhm? on mukana Suomen Akatemian MultiBEING justice: Kohti moniolevaista oikeudenmukaisuutta -huippuyksik?ss?, joka sai viime vuoden lopulla kahdeksan vuoden tutkimusrahoituksen. Sen my?t? on m??r? jatkaa paitsi ajan k?sitteen tutkimusta, my?s tutkia alkuper?iskansojen hallintatapoja, joissa muutkin kuin ihmiset otetaan mukaan poliittiseen ja juridiseen p??t?ksentekoon. Tutkijoille on t?rke??, ett? ty?n tulokset eiv?t j?? vain akateemisen yhteis?n k?ytt??n. Siksi he ovat tehneet esimeriksi opetusmateriaaleja yhteis?ille ja toimintasuosituksia paikallisille poliitikoille. Fransisco Apurin?a pyydet??n usein konsultoimaan maank?ytt??n ja alkuper?iskansojen yliopistokoulutukseen liittyvi? asioita ja Virtanen on luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin keskittyv?n IPBES-paneelin varaj?senen? kommentoinut monia hallitusten biodiversiteettitoimia. Peemot kertoo, ett? h?n esittelee tutkimustulokset aina ensin tutkimuskumppaneille, siis alkuper?iskansojen edustajille. Vasta sitten tieto siirtyy akateemisen k?ytt??n. ”On my?s t?rke?? ty?skennell? yhteis?n omalla kielell?. Jos tietoa k??nt??, tietoa saattaa pudota pois.” Yhteystiedot Professori Pirjo Kristiina Virtanen, Helsingin yliopistopirjo.virtanen@helsinki.fi Biokulttuurinen perint? liittyy paikka- ja maaperustaiseen taitoihin, tietoon, arvoihin ja k?yt?nt?ihin. Se muodostuu ihmisten ja ymp?rist?n pitk?aikaisessa vuorovaikutuksessa ja sen vaaliminen materialisoituu maisemissa ja elonkirjossa. Biokulttuurinen perint? rakentuu, vaikuttaa ja sit? huomioidaan eri kulttuureissa eri tavoin. Muuttuvassa maailmassa my?s ilmastonmuutos murtaa kiert?vi? rytmej? ja k?yt?nt?j?. Kuva: Aino Huotari