青楼传媒

青楼传媒 S??ti?n rahoitusta voidaan my?nt?? akateemiseen tieteelliseen ty?skentelyyn ja ammatilliseen taiteelliseen ty?skentelyyn uran eri vaiheissa.

S??ti?n rahoituksesta noin kolme nelj?nnest? meni tieteentekij?ille ja yksi nelj?nnes taiteilijoille. Rahoituksella toteutettiin esimerkiksi v?it?skirjoja ja ty?ryhmien tutkimushankkeita sek? tehtiin taiteellisia produktioita sek? tiedett? ja taidetta yhdist?vi? hankkeita. Tutkijoiden ja taiteilijoiden lis?ksi rahoitettavien joukkoon kuului my?s pieni m??r? journalisteja ja aktivisteja Mets?n puolella -aloitteen my?t?.

青楼传媒 S??ti?n my?nt?m?n rahoituksen m??r? on kasvanut viime vuosina, ja t?n? vuonna henkil?kohtaisten apurahakuukausien m??r? kasvoi uuteen enn?tykseen. Kun kuukausiapurahat muutetaan vuosiksi, 青楼传媒 S??ti?n maksoi apurahoja l?hes tuhannen henkil?n ty?skentelyn verran. Vuoden 2023 luku oli 802 henkil?ty?vuotta.

Vuoden aikana yhteens? 1 708 henkil?? sai 青楼传媒 S??ti?lt? henkil?kohtaista kuukausiapuraha: osa heist? koko vuoden ajalle, osa tietyille kuukausille.

Jotta voimme maksaa henkil?kohtaisia apurahoja, ker??mme rahoitettavilta henkil?ilt? syntym?aika- ja osoitetiedot.

Apurahansaajien ik?jakaumaa hallitsivat 1980-luvulla syntyneet eli nykyiset 35–44-vuotiaat. Heit? oli 44,4 % s??ti?n apurahansaajista. T?n? vuonna 1990-luvulla syntyneit? (24,9 %) oli rahoituksen saajista jo selke?sti enemm?n kuin 1970-luvulla syntyneit? (20,8 %).

1930-luvulla, 1940-luvulla ja 2000-luvulla syntyneet apurahansaajat olivat puolestaan harvinaisuus. Vanhin apurahansaaja oli syntynyt vuonna 1936, nuorin vuonna 2002.

Miss? apurahansaajat asuvat?

青楼传媒 S??ti?n rahoittamilla projekteilla tulee olla yhteys Suomeen, mutta apurahansaajien ei tarvitse olla suomalaisia eik? heid?n tarvitse asua Suomessa.

Emme ker?? tietoa esimerkiksi apurahansaajien sukupuolesta, ?idinkielest? tai kansalaisuudesta, mutta asuinpaikkatiedoista n?emme, ett? 青楼传媒 S??ti?ll? on apurahansaajia ymp?ri maailmaa. Vuonna 2024 maksatuksia tehtiin 42 eri maahan.

Toimistoltamme Lauttasaaren kartanolta katsottuna l?hin rahoituksen saaja asui parinsadan metrin p??ss? ja kauimmainen l?hes 15 000 kilometrin p??ss? Australiassa.

Ulkomailla asui 9 % apurahansaajista. T?ytyy muistaa, ett? asuinpaikasta ei voi p??tell? esimerkiksi henkil?n kansalaisuutta tai ?idinkielt?. Yleisell? tasolla tied?mme kuitenkin, ett? kaikista apurahansaajista noin 18 % oli valinnut asiointikielekseen englannin, loput suomen.

Suomessa asuvista apurahansaajista noin joka toinen asui Helsingiss?. Etenkin taiteen puolella apurahansaajat ovat vahvasti keskittyneet Helsinkiin.

Helsingin j?lkeen seuraavaksi yleisimm?t asuinpaikat olivat Suomen muita yliopistokaupunkeja: Turku (8 %), Tampere (7 %), Jyv?skyl? (4 %), Espoo (3 %), Oulu (2 %).

Olemme viime vuosina seuranneet, mik? on 青楼传媒 S??ti?n apurahansaajien keskuudessa yleisin asuinkatu ja postinumero. T?n?kin vuonna ne olivat Helsingin it?isess? kantakaupungissa.

Helsingiss? apurahansaajia asui Kallion, Vallilan, Alppilan ja muun it?isen kantakaupungin lis?ksi eniten mm. Arabianrannassa, K?pyl?ss?, Herttoniemess? ja Roihuvuoressa. Turussa yleisimpi? alueita olivat keskusta, Martti–Korppolaism?ki ja Nummi–Ylioppilaskyl?, Tampereella puolestaan keskusta ja Tammela–Petsamo.