ÇàÂ¥´«Ã½

ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n yleisen haun, Media ja demokratia -teemahaun sek? viimeisimm?n Mets?n puolella -hakukierroksen rahoitusp??t?kset on julkistettu. Rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen my?nnettiin yhteens? yli 48,9 miljoonaa euroa.?

ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n hallitus my?nsi rahoitusta kaikkiaan 148 tiedehankkeelle, 162 taidehankkeelle sek? 42 tiedett? ja taidetta yhdist?v?lle hankkeelle. Lis?ksi rahoitusta sai 13 Mets?n puolella -hanketta. 

Yhteens? yleiseen hakuun, teemahakuun ja syksyn Mets?n puolella -hakuun j?tettiin yli 7 000 hakemusta.  

¡±ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n teht?v? on parantaa maailmaa luomalla edellytyksi? vapaalle tieteelle ja taiteelle. Rahoitusp??t?kset heijastelevat suomalaisen tieteen ja taiteen rikkautta ja monipuolisuutta. Uudet ja erilaiset n?k?kulmat her?ttelev?t keskustelua, joka toivottavasti on rakentavaa ja innostavaa. My?s perusteltu kyseenalaistaminen on tervetullutta¡±, ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen sanoo.  

Ensi vuoden aikana ty?skentely alkaa sadoissa erilaisissa hankkeissa. Niiden joukkoon mahtuu sek? itsen?isesti, ty?ryhmiss? ett? organisaatioissa teht?v?? ty?t?. Suurin osa ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n rahoituksesta on monivuotista: tavoitteena on turvata kest?v?t ty?skentelymahdollisuudet tieteen ja taiteen kent?ll?. 

¡±Uudet hankkeet k?ynnistyv?t ajassa, jossa demokraattisen yhteiskunnan toimintamallit ovat paineen alla ymp?ri maailmaa ja valtavirtojen ulkopuolinen toiminta on ajettu monin paikoin ahtaalle. Suomessa kulttuurialan leikkaukset heijastuvat koko kent?n mielialaan. Ep?varmuuden aika haastaa my?s yksityisi? s??ti?it? etsim??n uudenlaisia tapoja oman tarkoituksensa toteuttamiseen¡±, ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n toimitusjohtaja Ulla Tuomarla sanoo. 

Aloja arkeologiasta?ymp?rist?tekniikkaan 

Suurin osa ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n rahoituksesta my?nnet??n syksyn yleisess? haussa: t?n? vuonna summa on 44,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta voi hakea humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ymp?rist?tieteelliseen tutkimukseen, taiteen tutkimukseen sek? kaikilla taiteen aloilla teht?v??n ty?h?n. Eri tieteen- ja taiteenaloja oli t?n? vuonna valittavana hakemuslomakkeella yhteens? 32. 

¡°Haluamme syvent?? ymm?rryst? maailmasta kannustamalla hankkeisiin, joissa yhdistyy eri tieteen- tai taiteenalojen osaamista. Samalla ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?lle on t?rke?? tukea perustutkimusta sek? aloja, jotka ovat julkisen rahoituksen leikkausten vuoksi yh? suuremmassa vaarassa joutua marginaaliin. Pohdimme vuosittain alojen luokittelua osana hakuprosessia, ja toisinaan listaukseen tehd??n muutoksia. Kun s??ti?t luovat tieteen- ja taiteenalojen kategorioita ja jakavat rahoitusta niiden pohjalta, tehd??n samalla tiede- ja taidepolitiikkaa¡±, tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen sanoo. 

Lue lis?? vuoden 2024 haku- ja my?nt?tilastoista

Arviointi nojaa s??ti?n strategisiin painopisteisiin 

ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti? etsii vuosittain eri alojen hakemuksille yli 50 vaihtuvaa vertaisarvioijaa tieteen- ja taiteentekij?iden piirist?. Arvioijien p??t?ksi? ohjaavat s??ti?n strategiassa m??ritellyt painopisteet: tieteen ja taiteen vapaus ja itseisarvo, moni??nisyys, rohkeus, pitk?j?nteisyys, ylirajaisuus sek? ymp?rist?vastuullisuus. 

Arvioijien nimi? ei julkaista, jotta he saavat ty?rauhan. Lopullisen p??t?kset valinnoista tekee s??ti?n hallitus arvioijien ehdotusten pohjalta. 

¡°Tieteen vapaus ja itseisarvo n?kyv?t omaper?isiss? ja odottamattomissa aihevalinnoissa sek? siin?, ett? mukana on ilahduttavan paljon sellaista tutkimusta, jota voi luonnehtia perustutkimukseksi¡±, kommentoi er?s tieteen arvioijista. 

Arvioijien palautteessa s??ti?n hallitukselle korostui t?n? vuonna hakemusten korkea taso, monipuoliset n?k?kulmat ajankohtaisiin kysymyksiin sek? uudenlaiset kysymyksenasettelut.  

¡°Useissa hakemuksissa n?kyi suuntautuminen individualistisesta tekemisest? yhteiseen, jaettuun ajatteluun ja ty?skentelyyn. Suuntautumista tuntui motivoivan ymm?rrys siit?, ett? kriisiytyneess? maailmassa selviytymiseen sek? elinvoimaisen nykyhetken ja tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan nimenomaan yhteisty?t?¡±, kirjoitti yksi taiteen arvioijista palautteessaan.  

Lue lis?? arviointiprosessista

Rahoitusta my?s median tutkimiseen ja mets?aiheisiin 

T?n? vuonna j?rjestettiin my?s Media ja demokratia 2020-luvun Suomessa -teemahaku, joka on osa ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n monivuotista Rapautuuko demokratia -rahoitusohjelmaa. Teemahaussa rahoituksen saaneet hankkeet lis??v?t ymm?rryst? esimerkiksi median keskittymisen, sis?lt?jen yksipuolistumisen tai perinteisen ja sosiaalisen median toimintatapojen muutosten vaikutuksista demokratiaan, erityisesti moninaisuuden ja moniarvoisuuden toteutumisen n?k?kulmasta. Rahoitusta my?nnettiin kymmenelle tutkimushankkeelle yhteens? 1,9 miljoonalla eurolla.?

Mets?n puolella -haussa puolestaan rahoitetaan metsiin liittyv?? tiedett?, taidetta, journalismia ja aktivismia. Viidennell? Mets?n puolella -hakukierroksella rahoitusta my?nnettiin 13 hankkeelle yhteens? 2,2 miljoonalla eurolla. 

Lue lis?? Mets?n puolella -hankkeista

Poimintoja hankkeista 

Kriisien ja ep?varmuuden aika

El?mme monien p??llekk?isten ongelmien s?vytt?m?ss? maailmassa. Ilmastokriisi, luontokato, tuhoisat sodat, kasvava globaali eriarvoisuus sek? muut maailmanlaajuiset ja paikalliset kriisit n?kyiv?t selv?sti t?m?n vuoden hakemuksissa. 

Useissa rahoitusta saaneissa hankkeissa tarkastellaan my?s kriisien her?tt?mi? tunteita ja kokemuksia: esimerkiksi turvattomuutta, pelkoa, vihaa ja surua. Tiede ja taide voivat kumpikin omin keinoin auttaa j?sent?m??n ja sanoittamaan tunteitamme ep?varmuuden keskell?. 

Sotatieteiden dosentti Ilmari K?ihk?n johtamassa, tiedett? ja taidetta yhdist?v?ss? hankkeessa tarkastellaan sodan seurauksia ihmiselle, yhteiskunnille ja maailmalle (193 700 €). Hankkeen suomalais-afganistanilainen ty?ryhm? kysyy esimerkiksi, miten sotiin liittyv?t p??t?kset vaikuttavat ihmisten el?m??n sukupolvienkin p??h?n, miten sotaisa aika muovaa meit?, jotka el?mme rauhassa, ja miten kriisit kuten ilmastonmuutos vaikuttavat sotien syntyyn. Hankkeessa  tarkastellaan Suomen osallisuutta Afganistanin sotaan eri n?k?kulmista. Lis?ksi toteutetaan nuorille suunnattu, kuvitettu tietokirja sodasta ilmi?n? ja kiteytet??n hankkeen teemat podcast-sarjaksi. 

Napafilms Oy saa rahoitusta Sota ei lopu rauhaan -dokumenttisarjan kehitysty?h?n (275 000 €). Neliosainen dokumenttisarja syv?luotaa sodan, asevarustelun ja asekaupan dramaattisia ja pitk?kestoisia ymp?rist?vaikutuksia. Sota aiheuttaa valtavaa k?rsimyst? hy?kk?ysten kohteeksi joutuneille ihmisille, mutta se on my?s ihmisten v?kivaltaa luontoa kohtaan. Dokumenttisarjassa sodan v?litt?mi? luontotuhoja tarkastellaan Ukrainan sodan kautta ja pitk?n aikav?lin luontotuhoja Vietnamin sodan kautta. Lis?ksi aseteollisuuden ja sodank?ynnin asiantuntijat avaavat n?k?kulmia siihen, onko ekologinen sodank?ynti ylip??t??n mahdollista. Kaksivuotisella apurahalla tutkijat eri maista tekev?t laajaa taustatutkimusta sarjaa varten. Kehittelyn aikana tehd??n my?s testikuvauksia sek? tuotetaan sarjan k?sikirjoitus, pitch deck ja traileri. 

FT, uskontotieteen dosentti Kaarina Aitamurron johtamassa hankkeessa tutkitaan Ven?j?n muslimiyhteis?jen suhtautumista Ukrainan sotaan (417 200 €). Ven?j?n etniset ja uskonnoliset v?hemmist?t ovat joutuneet rintamalle yliedustettuina, mutta l?nsimaisissa tiedotusv?lineiss? ja akateemisessa keskustelussa sotaa vastustavia ven?l?isi? on edustanut l?hinn? l?nsimielinen liberaali oppositio. Monien muslimien mielest? ven?l?inen propaganda, joka kutsuu muslimeja sotaan, on ristiriidassa muslimeihin kohdistuvan poliittisen vainon ja ihmisoikeusloukkausten kanssa. Hanke selvitt?? Ven?j?n moninaisen muslimiv?est?n eri?vi? kantoja sotaan tutkimalla esimerkiksi islamilaisten johtajien julkisia puheita, islamilaisia julkaisuja, blogeja ja somessa k?ytyj? keskusteluja ja pyrkii n?in monipuolistamaan n?k?kulmia Ukrainan sodan globaaleista kehyksist?. 

Kirjailija Khalil Abusharekh ty?st?? apurahalla romaanitrilogiaa (32 400 €), joka k?sittelee palestiinalaista identiteetti?, selviytymiskyky? ja muistia kolmessa eri sukupolvessa. Gazassa el?vien henkil?hahmojen todellisuudessa keskeist? on s?rkyneen ajan k?site, joka kuvaa sit?, miten poliittinen ja yhteiskunnallinen levottomuus on pirstonut palestiinalaisten historian ja identiteetin. Kirjoittamisen lis?ksi Abusharekh tekee yhteisty?t? helsinkil?isten pakolaisyhteis?jen ja taideorganisaatioiden kanssa opettamalla tarinankerrontaa ja elokuvantekoa. 

FT, dosentti Simo Muir tutkii ty?ryhm?ns? kanssa pelkoa eri aikakausilla hankkeessa Maailmanloppu tulee! Tove Jansson, suomenjuutalaiset kulttuurivaikuttajat ja pelon kohtaaminen (387 200 €). Tutkimusta, n?ytt?m?taidetta ja yhteiskunnallista dialogia yhdist?v?n hankkeen avainteos on Tove Janssonin klassikko Muumipeikko ja pyrst?t?hti, jonka on n?hty k?sittelev?n toisen maailmansodan kauhuja ja sen j?lkeist? ydinsodan pelkoa. Ukrainan sodan my?t? pelko maailmansodasta ja jopa ydinsodasta on j?lleen aktivoitunut my?s Suomessa, ja Israelin ja Hamasin sota on kirist?nyt juutalaisten ja muslimien suhteita ??rimmilleen. Universaalia pelkoa lis??v?t my?s ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit. Hankkeen tutkimuksellisessa osuudessa tarkastellaan Tove Janssonin juutalaisten yst?vien, kuvataiteilija Sam Vannin, valokuvaaja Eva Konikoffin, k??nt?j? Maya London-Vannin ja teatterimuusikko Erna Tauron sek? juutalaistaustaisen pakolaisen Kurt Bandlerin el?m?? ja reaktioita sotaan ja vallalla olevien uhkakuvien pelkoon. Tutkimuksen tuloksena syntyy Janssonin juutalaisten yst?vien kollektiivinen biografia, jonka johtoteemana on pelon kokemus ja kohtaaminen. Hankkeen taiteellisessa osuudessa, josta vastaa ohjaaja Mikaela Has¨¢n, tuotetaan jiddishinkielisen k??nn?s Muumipeikko ja pyrst?t?hti -kirjasta ja siihen pohjautuva uusi n?ytelm?tulkinta kansainv?lisen? produktiona. N?ytelm?n ja siihen liittyvien keskustelutilaisuuksien kautta pohditaan pelon merkityst? nyky-yhteiskunnassa ja tapoja pelon tunteen k?sittelyyn ja hallintaan. 

Elokuvaohjaaja Reetta Huhtanen ty?st?? apurahallaan pitk?? dokumenttielokuvaa Kaiken varalta (34 900 €). Viime vuosien myllerrykset koronapandemiasta Yhdysvaltain ja Kiinan vastakkainasetteluun ovat horjuttaneet perustavasti ihmisten turvallisuudentunnetta. Samaan aikaan turvattomuuden ymp?rille on rakentunut kasvava globaali bisnes. Kun me pelk??mme, joku hy?tyy, Huhtanen tiivist??. Kaiken varalta kertoo uhkakuvilla ratsastavasta pelkotaloudesta sellaisten ihmisten kautta, joiden ty?nkuvaan kuuluu olennaisesti pelon, huolen, vaaratietoisuuden ja ep?varmuuden synnytt?minen. Dokumenttielokuva tekee absurdin keinoin n?kyv?ksi sen, kuinka pelko alkanut j?sent?? arkip?iv??mme ja kuinka tulkintaa tulevaisuudesta on alkanut toivon sijaan m??ritt?m??n uhka. 

Dosentti Johanna Nurmen johtama ty?ryhm? tarkastelee hankkeessaan nuorten kokemuksia monikriisin ajassa el?misest? (425 500 €). Monikriisi viittaa toisiinsa kytkeytyvien ja samanaikaisesti vaikuttavien kriisien verkostoon. Hankkeessa tutkitaan, miten 16¨C19-vuotiaat nuoret Suomessa ja Marokossa kokevat arjessaan eri kriisien risteytymisen ja millaisia tulevaisuudenn?kymi? he hahmottavat. Sosiologiaa sek? kirjallisuuden- ja lukemisentutkimusta yhdist?m?ll? hankkeessa tarkastellaan nuorten kokemuksia erityisesti turvallisuuden (esim. sodat, v?kivalta, ??riajattelu) ja kuulumisen (esim. rasismi, vihapuhe, polarisaatio) n?k?kulmista. Samalla?hanke kartoittaa yhdess? nuorten kanssa resilienssin, toivon ja solidaarisuuden mahdollisuuksia. Aineistonkeruu toteutetaan lukupiirien ja kirjoituskilpailujen muodossa marokkolaisissa ja suomalaisissa kouluissa ja j?rjest?iss?.?

Kuvataiteilija, taiteen maisteri Hanna R?st tarkastelee Take Shelter -teoskokonaisuudessa turvaa ja suojapaikkoja (76 800 €). Videota, sanataidetta ja valokuvaa yhdist?vien teosten l?ht?kohtana on suoja ja turva fyysisen? ja psykologisena tilana sek? ihmisten ja muiden lajien erilaiset suojamekanismit. Ihmisen luomat suojan struktuurit, kuten luolat, pes?t, pommisuojat ja turvakodit tarjoavat turvaa uhkia ja s??olosuhteita vastaan. El?inten suojautumismekanismit voivat puolestaan vaihdella fyysisist? tiloista esimerkiksi naamioitumiseen ja j?ljittelyyn. Siin? miss? ihmiset kommunikoivat vaaraa usein teknologisin keinoin, kuten ??ni- ja valomerkein, voivat muut lajit kommunikoida uhkaa my?s hajuin, kemiallisin viestein tai varoitusv?rein. Teokset tarkastelevat nykyist? maailmanlaajuisesti ep?vakaata aikaa ja yhteiskunnan historiallisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti muuttuvia k?sityksi? turvallisuudesta. R?st ty?st?? projektia ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n yll?pit?m?ss? Saaren kartanon residenssiss? syksyll? 2025.

Rakennettu maailma  

Rakennettu ymp?rist? on yh? suuremmassa roolissa yhteiskunnissamme niin globaalisti kuin paikallisestikin. Yli puolet maailman v?est?st? asuu urbaanissa ymp?rist?ss? ja m??r? kasvaa. Ihmisten rakentama infrastruktuuri muun muassa tarjoaa suojaa, liikuttaa ihmisi? ja luonnonvaroja paikasta toiseen sek? on osa n?kyv?? kulttuuria ja paikallisia identiteettej?. Toisaalta rakentaminen muokkaa ymp?rist??mme yh? laajamittaisemmin, pysyv?mmin ja tuhoisammin. 

Monet t?m?n vuoden hankkeista k?sitteliv?t n?it? rakentamiseen liittyvi? ristiriitoja ja kysymyksi?. Kuinka sovittaa yhteen urbanisoituvan maailman tarpeet ja maapallon kantokyky? Mit? ymp?r?iv? arkkitehtuuri kertoo yhteiskunnastamme, historiastamme tai ihanteistamme? Kenen tarpeisiin tai visioihin rakennettu ymp?rist?mme vastaa?  

Tekniikan tohtori Laura Bergerin ja ty?ryhm?n hanke (541 400 €) k?sittelee modernin arkkitehtuurin purkuaaltoa Suomessa. Ihmiskunta k?ytt?? puolet kaikista hy?dynt?mist??n neitseellisist? luonnonvaroista rakentamiseen: purkaminen ja uudisrakentaminen ovat siis luontokatoa ja ilmastokatastrofia kiihdytt?v? ilmi?. Ty?ryhm?n hankkeessa laajamittainen rakennusten purkaminen eli rakennuskato rinnastetaan ilmi?n? luontokatoon. Ty?ryhm? tutkii rakennuskadon historiallisia, k?sitteellisi? ja yhteiskunnallisia taustoja ja tarkastelee purkuaaltoa yhteiskunnallisena prosessina, johon on mahdollista vaikuttaa. Monialaisessa hankkeessa yhdistyv?t arkkitehtuurin, yritys- ja oikeushistorian sek? ekologian, filosofian ja arkkitehtisuunnittelun n?k?kulmat ja metodit. Berger ty?ryhmineen pyrkii tuomaan rakennussektorin luontovaikutukset laajamittaisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sek? asiantuntijoiden ett? laajemman yleis?n piiriss?. 

Tutkijatohtori Johanna Tuomisaari tutkii hankkeessaan, millaisia ekologisen kompensaation suunnitteluk?yt?nt?j? ja instituutioita kaupunkien maank?yt?n luontohaittojen hallitsemiseksi tarvitaan (197 400 €). Etenkin kasvavissa kaupungeissa maank?yt?n muutokset ja rakentaminen ovat suurimpia syit? luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Maank?yt?n ja kompensaation suunnittelulla kaupungit voisivat torjua monimuotoisuuden k?yhtymist? merkitt?v?sti. Tutkimuksen aineisto koostuu maank?yt?n suunnittelusta vastaavien viranhaltijoiden, poliitikkojen ja muiden asiantuntijoiden teemahaastatteluista ja ty?pajoista. Tuomisaari analysoi, miten ekologista kompensaatiota m??ritell??n ja tulkitaan, miten se yhdistet??n maank?yt?n suunnitteluun sek? p??t?ksentekoon ja millaisia vaikutuksia sill? on. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan jatkossa hy?dynt?? maank?yt?n suunnittelussa ja luonnonsuojelupolitiikassa. 

Arkkitehti Eveliina Sarap??n hankkeen (64 400 €) tavoitteena on tuoda saamelaisten n?k?kulma ja kulttuuri esiin saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvassa rakentamisessa. Hankkeen l?ht?kohtana on, ett? saamelaisten tulisi itse olla m??rittelem?ss? niit? periaatteita, joiden mukaan Saamenmaalla rakennetaan. Saamelaisille rakennettua arkkitehtuuria on Suomessa toistaiseksi rakennettu, rahoitettu, tutkittu ja k?sitelty vain saamelaisen kulttuurin ulkopuolelta valtakulttuurin l?ht?kohdista k?sin. Arkkitehtuurikeskusteluissa ja representaatioissa saamelaisuus eksotisoidaan edelleen yksinkertaisiksi symboleiksi tai muodoiksi: poronsarvi- tai noitarumpuaiheiksi, laavuiksi ja kotamalleiksi. Sarap?? pyrkii hankkeellaan tuomaan saamelaisten oman ??nen mukaan keskusteluun arkkitehtuurista ja rakentamisesta saamelaisalueilla. 

Medianomi Henri Airon Varkauden kaupunkiin sijoittuva hanke (64 800 €) tutkii murrosvaiheessa olevan tehdaskaupungin identiteetti? ja siit? rakennettuja narratiiveja. Valokuvataiteen, media- ja paikallistutkimuksen sek? yhteis?taiteen menetelmi? hy?dynt?m?ll? hanke tuottaa uutta moni??nist? ajankuvaa yhdess? varkautelaisten kanssa ja tiiviiss? yhteisty?ss? Varkauden museokeskus Konstin kanssa. Varkauden kautta Airo tarkastelee my?s laajemmin suomalaisista tehdaskaupungeista sek? harvaan asutusta seudusta valokuvan keinoin rakennettuja mielikuvia. Hankkeess? kysyt??n, kuka m??ritt?? tehdaskaupungeista v?litettyj? representaatiota ja kenelle niist? rakennetut narratiivit on suunnattu. 

Urbaaniin l?hiymp?rist??n sijoittuu my?s filosofian maisteri, arkkitehtuurin ylioppilas Laura Laakson tuleva romaani T?rkeint? on keinuminen (48 600 €). Laakson teos kuljettaa lapsuuteen 1970- ja 1980-lukujen elementtil?hi?iss?, ¡°unelmien betonimaassa, jota ei en?? ole¡±. Romaaniprojektissa Laakso tarkastelee arkkitehtuurin kautta paitsi omakohtaisia muistoja ja kokemuksia my?s yhteiskunnallista muutosta: kuinka yhten?inen kompaktikaupunki peruspalveluineen, sivistysihanteineen ja yht?l?isine ihmisoikeuksineen pala palalta murenee ep?j?rjestelm?ksi, jossa solidaarisuus hiipuu ja hyvinvointivaltio on henkitoreissaan. 

Tukea tekstien moninaisuudelle

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu lasten luku- ja kirjoitustaidon heikkenemisest? ja sen vaikutuksista demokraattisen yhteiskunnan toimintaan. Tekstitaitojen hallinta on v?ltt?m?t?nt? yhteiskunnallisen tasa-arvon n?k?kulmasta, mutta lukemisella ja kirjoittamisella on valtavasti muitakin merkityksi?. Marginaaliset tekstilajit kuten runous, essee tai sanataide ansaitsevat paikkansa tekstien monimuotoisessa kirjossa. T?m?n vuoden hakemuksissa ja my?nn?iss? korostui erilaisten tekstilajien arvostus ja puolustus. Kaikilla niist? on yhteinen juuri ¨C lopulta kaikki tekstit koostuvat samasta aineesta. 

Professori, graafinen suunnittelija Arja Karhumaa johtaa hanketta, jossa Suomeen syntyy Tekstien marginaalien keskus (248 600 €). Uusi yhteis? kokoaa tekstin muotoiluun liittyv?? asiantuntemusta eri tekstilajeissa, kehitt?en n?in erilaisia luku- ja kirjoitustaitoja. Marginaalisten tekstilajien skaala ulottuu julkishallinnon saavutettavasta selkokielest? tekstitaiteen kokeelliseen kirjoittamiseen. Saavutettavan ja vaikeatulkintaisen tekstin osaajien yhdist?minen saman katon alle on ainutlaatuista sek? Suomessa ett? kansainv?lisesti. Eri alojen asiantuntijoiden, luovien tekij?iden ja tutkijoiden ty?t? tuodaan julki verkkoalustalla, n?yttelyss?, julkaisussa ja kokoontumisissa. 

FT, professori Sirpa Lappalaisen ty?ryhm? syventyy tutkimuksessaan suomalaiskouluissa opittavien tekstitaitojen v?himm?isvaatimuksiin (401 700 €). Yksi koululaitoksen keskeisimmist? teht?vist? demokratiassa on tarjota kansalaisille luku- ja kirjoitustaito, jolla voi toimia osana yhteiskuntaa. Mutta onko koulussa pakko lukea kirjaa, jos ei halua? Onko pakko osata esitt?? asiansa kirjallisesti, jos aikoo autonasentajaksi? Oppivelvollisten tekstitaitojen minimivaatimuksia tarkastellaan hankkeessa osallisuuden ja eriarvoisuuden n?k?kulmasta, sill? t?ysipainoinen osallistuminen yhteiskuntael?m??n edellytt?? varsin monipuolista tekstitaitojen hallintaa. Tutkimuksen etnografinen aineisto ker?t??n yl?koulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten arjessa. 

FT, dosentti Ulla Vanhatalo ja ty?ryhm? toteuttavat apurahalla selkokielisten lastenromaanien Luka-kirjasarjan (68 690 €). Kirjat kirjoitetaan hyvin helpolla selkosuomella. Sit? ymm?rt?v?t my?s ne, joiden suomen kielen taito on hyvin heikko tai joilla on suuria lukemisen vaikeuksia. T?llaisille kirjoille on paljon kysynt??, mutta tarjonta on v?h?ist?. Luka-sarja kertoo alakoululaisesta, jolla on ongelmia kotona ja koulussa. ADHD-diagnoosin my?t? Lukan el?m? helpottuu ja persoona p??see kasvamaan. Yhdenvertaisesti ja l?mpim?sti ihmisiin suhtautuva kirjasarja k?sittelee mm. p?ihteit?, v?kivaltaa, ruokailua, jalkapalloa, kielenk?ytt?? ja h?t?tilanteita. Aiju Salmisen selkokuvitus tukee tarinan ymm?rt?mist?.

Runouden ja v?h?levikkisen kirjallisuuden kent?ll? toimiva Osuuskunta Poesia saa apurahaa toimintansa jatkamiseen (129 700 €). Kuten monet omaehtoiset taidetoimijat, my?s Poesia on k?rsinyt vaikeista rahoitusolosuhteista ja sen toiminta on ollut vaakalaudalla. Kolmivuotisessa hankkeessa toteutetaan Runouden peruskurssi, eri puolilla Suomea toteutettava runonlukemista opettavien kirjastotilaisuuksien ja iltaklubien sarja. Lis?ksi toteutetaan uusia kirjoittajia esittelev? vuosikirja sek? kehitet??n oma??nist? tiedotusta ja markkinointia Poesian toiminnan jatkuvuuden tukemiseksi. 

FT, apulaisprofessori Olli L?ytty ja ty?ryhm? kartoittavat hankkeessaan esseekirjallisuuden historiaa Suomessa 1800-luvun lopulta nykyp?iv??n (365 500 €). Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa suomalaisen esseekirjallisuuden muodoista, tutkitaan niiden yhteyksi? lajin monimuotoiseen perinteeseen ja esitell??n aiemmin n?kym?tt?miin j??neit? kirjoittajia. Hankkeessa pohditaan esseen lajityypin ylirajaisuutta: miten kirjoittaa yhteen tekstilajiin keskittyv?? kirjallisuushistoriaa ja m??ritell? aineiston ¡°suomalaisuus¡± rajat ylitt?v?ss? kirjallisuusperinteess?. Hanke antaa ev?it? my?s esseistisen kirjoittamisen opettamiseen ja opiskeluun. 

Muunlajiset ymp?rill?mme

Yksi ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n keskeisist? arvoista on ekososiaalinen sivistys. Meille se tarkoittaa sosiaalista, kulttuurista ja ekologista vastuuta ihmisest?, ymp?rist?st? ja my?s muista lajeista. Monissa t?m?n vuoden hankkeissa katse suunnataankin maapallomme muunlajisiin eli?ihin ¨C el?imiin, kasveihin, sieniin ja ?t?k?ihin. Er??n tieteen arvioijan sanoin, hakemuksissa n?kyi ekokriittisen ja posthumanistisen l?hestymistavan valtavirtaistuminen. Tieteen ja taiteen ihmiskeskeisyytt? halutaan kyseenalaistaa ja n?k?kulmia uudistaa.  

FT, dosentti Mika Per?l?n ja ty?ryhm?n nelivuotisessa hankkeessa (422 600 €) syvennyt??n el?intutkimuksen alkujuurille ja katsotaan sielt? nykyp?iv??n. Lajien ja luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen historiaa tunnetaan huonosti, vaikka juuri se auttaa ymm?rt?m??n ja arvioimaan historian saatossa syntyneit? k?sityksi? luonnosta ja ihmisen suhteesta muunlajisiin el?imiin. El?intutkimuksen tieteenalan perustajana pidet??n filosofi Aristotelesta, jonka tuotannosta el?intutkimukset muodostavat per?ti nelj?nneksen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa el?intieteen historiasta ja aristoteelisesta tieteenteoriasta tarkastelemalla, miten Aristoteleen empiiriset tutkimukset ovat vaikuttaneet el?intieteen my?hempiin k?yt?nt?ihin sek? k?sityksiin el?imist?. 

Valtiotieteiden maisteri Piia Vinnari puolestaan pyrkii v?it?skirjatutkimuksessaan ¡±Se on vain el?in? Spesismist?, ihmiskeskeisyydest? sek? toisenlajisten mielen ja itseisarvon tunnistamisesta¡± (133 600 €) haastamaan yhteiskunnassamme vallitsevat el?ink?sitykset sek? n?kemyksen muunlajisista el?imist? pelk?st??n ihmisten hyv?ksik?ytett?v?n? resurssina. Vinnarin tutkimus katsoo el?insuhdettamme uudesta n?k?kulmasta vertaamalla tapojamme suhtautua el?imiin niihin tapoihin, joilla suhtaudumme muihin meille vieraisiin toimijoihin, teko?lyyn ja robotteihin. Nelivuotinen v?it?skirjahanke toteutetaan Turun yliopiston filosofian oppiaineessa.  

Yhteiskuntatieteiden tohtori Niina Uusitalo selvitt?? kolmevuotisessa hankkeessaan (166 300 €), miten visuaalisten teknologioiden nopea kehitys on vaikuttanut ihmisten ja el?inten v?lisiin suhteisiin ja tapaamme kohdata muita lajeja. Visuaaliset teknologiat ovat lis?nneet el?inten n?kyvyytt? samalla kun niiden l?sn?olo luonnossa ja ihmisten arjessa on dramaattisesti v?hentynyt. Teknologisesti v?litetyt kuvat kattavat hankkeessa niin median el?inkuvastot, riistakameramateriaalit, t?ytetyt el?imet kuin teko?lyll? tuotetut el?inkuvastot. Hankkeen teoreettinen viitekehys pohjautuu hallinnan tutkimukseen, kriittiseen el?intutkimukseen ja uusmaterialistiseen teoriaan. Tulokset julkaistaan tieteellisin? artikkeleina, mutta niit? esitell??n my?s valokuva- ja videoteosten, podcastien ja sosiaalisen median v?lityksell?. 

FT, dosentti Heikki Helanter?n ja ty?ryhm?n hanke (83 800 €) yhdist?? kansalaisdataa, tutkimusta ja tiedeviestint?? selvitt??kseen tekij?it?, jotka vaikuttavat ihmisten asenteisiin eri lajeja kohtaan. Poikkitieteellisen hankkeen ydin on verkossa toteutettava T?kk?? ?t?kk??! -kansalaiskysely, jossa ihmiset pisteytt?v?t hy?nteisi? ja muita selk?rangattomia muun muassa niiden mielenkiintoisuuden perusteella. Kyselyn pohjalta ty?ryhm? kirjoittaa tutkimusartikkelin ihmisten asenteista eri hy?nteisi? kohtaan ja n?iden asenteiden vaihtelua selitt?vist? tekij?ist?. Lis?ksi hankkeessa toteutetaan laaja sosiaalisen median kampanja osana ?t?kk?akatemia-tiedeviestint?hanketta. Hy?nteiskato on merkitt?v? osa t?m?nhetkist? elonkirjon kriisi?, joten on t?rke? her?tt?? ihmisi? huomaamaan jokaisen hy?nteislajin merkitys ekosysteemille. 

Filosofian tohtori Anniina Mattila ty?ryhmineen tarkastelee suomalaisten mets?lajien kokemia uhkia vanhojen metsien k?mmekk?laji neidonkeng?n (Calypso bulbosa) kautta (179 800 €). Tiedett? ja taidetta yhdist?v?ss? hankkeessa perehdyt??n neidonkeng?n esiintymisess? 60 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin sek? siihen, miten ne ovat yhteydess? ilmaston ja elinymp?rist?jen muutoksiin. Monialainen ty?ryhm? jalkautuu tutkimusmatkalle Ylitornion ja Kuusamon vanhoihin metsiin ker??m??n tutkimusaineistoa neidonkeng?st? ja sen esiintymisalueista. Tutkimustiedon avulla voidaan edist?? uhanalaisen k?mmek?n ja sen elinymp?rist?jen s?ilymist?.  Ty?ryhm?n tutkimusmatka ja viimeisiss? vanhoissa mets?laikuissa sinnittelev? neidonkenk? dokumentoidaan valokuvan?yttelyksi Luonnontieteelliseen keskusmuseoon muistuttamaan siit? kaikesta, jonka voimme menett?? vanhojen metsiemme mukana.

Media ja demokratia 2020-luvun Suomessa

ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n yleisen rahoitushaun yhteydess? j?rjestettiin t?n? vuonna my?s teemahaku Media ja demokratia 2020-luvun Suomessa. Teemahaussa keskityttiin suomalaisen mediaymp?rist?n muutokseen, moninaisuuteen ja moniarvoisuuteen demokratian kannalta. Haku oli suunnattu hankkeille, jotka tarkastelivat teemaan liittyvi? aiheita tutkimuksen tai journalismin keinoin, ja hankkeita kannustettiin my?s tutkijoiden ja journalistien yhteisty?h?n. 

Tieteellist? tutkimusta ja journalismia yhdist?? esimerkiksi valtiotieteiden tohtori Tuukka Yl?-Anttilan ja ty?ryhm?n hanke (243 900 €), joka tarkastelee oikeistopopulististen sosiaalisen median vaikuttajien sis?lt?j?. Yl?-Anttila ja ty?ryhm? kutsuvat teknologiaa ja kulttuuria, jossa tilaa saavat huomiotaher?tt?v?t persoonat ja algoritmien vauhdittamina levi?v?t sis?ll?t, ¡±narsistiseksi mediaksi¡±. Kasvavaa huomiovaltaansa populistiseen politiikkaan k?ytt?v?t vaikuttajat ovat ilmi?, jolla voi olla pitk?aikaisia vaikutuksia demokratialle. Akateeminen tutkimus on kuitenkin vasta her??m?ss? t?h?n murrokseen. Yl?-Anttilan ja ty?ryhm?n hankkeessa tuotetaan muun muassa podcast, journalistisia julkaisuja, vertaisarvioituja tiedejulkaisuja, raportti sek? tietokirja, joka sis?lt?? my?s k?yt?nn?n oppaan toimittajien ja tutkijoiden yhteisty?h?n. 

Dosentti Katja Lehtisaaren ty?ryhm?n hankkeessa tutkitaan median keskittymisen, sis?lt?jen yksipuolistumisen ja toimitusten toimintatapojen muutosten vaikutusta demokratiaan Suomessa (303 400 €). Ty?ryhm? tutkii viitt? suurinta suomalaista lehtikonsernia. Hankkeessa kysyt??n, miten lehtitalojen talous on kehittynyt keskittymisen my?t?, miss? m??rin samaan konserniin kuuluvien lehtien sis?ll?t ovat yhdenmukaisia ja onko sis?lt?jen p??llekk?isyys lis??ntynyt. Toimitusetnografian, kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla tutkitaan, miten konserniyhteisty? n?kyy toimituksen arjessa. 

FT Heta Mularin johtama ty?ryhm? tutkii hankkeessaan TikTokin ja demokratian monimutkaista suhdetta (275 400 €).  Somealusta TikTokin lyhytvideot, niiden uudenlaiset kerronnan muodot ja estetiikka ovat nousseet valtavaan suosioon. Samalla TikTokista on tullut keskeinen osa vaalikampanjointia ja ruohonjuuritason liikkeiden toimintaa. Alusta tarjoaa v?lineit? itseilmaisuun, vuorovaikutukseen ja yhteis?n rakentamiseen, mutta my?s disinformaatioon, polarisaatioon ja vihapuheeseen. Hankkeessa tutkitaan, miten nuorten aikuisten tavat tuottaa ja kuluttaa lyhytvideoita TikTokissa vaikuttavat heid?n n?kemyksiins? demokratiasta. Tutkimuksessa otetaan k?ytt??n k?site TikTokCracy (¡°TikTokRatia¡±), jolla tarkoitetaan TikTokin v?litt?m?? digitalisoitua, uudelleen m??ritelty? ja haastettua demokratiaa. Hankkeen tapaustutkimukset pureutuvat nuorisofeminismin uudelleenm??rittelyyn polarisoituneessa mediamaisemassa sek? ven?j?nkielisten nuorten kokemuksiin kansallisuudesta, suomalaisuudesta, rasismista ja nationalismista. 

Sosiaalisen median alustat ovat my?s filosofian tohtori, dosentti Sanna Malisen tutkimuksen keski?ss? (147 800 €). Ne toisaalta mahdollistavat kansalaisten julkista keskustelua, mutta alustayhti?t voivat my?s olla aktiivisia poliittisia toimijoita, jotka nostavat ja tukahduttavat erilaisia poliittisia mielipiteit?. Malinen tarkastelee monikansallisten yhti?iden tarjoamien keskustelualustojen poliittista sensuuria ja valtaa siihen, millaista informaatiota n?emme. Kohteena on erityisesti poliittiseen sis?lt??n kohdistuva moderointi Suomessa. Koska alustayhti?t eiv?t avoimesti kerro moderointiperiaatteistaan tai sis?lt?? muokkaavista teknologioistaan, tutkimus tarkastelee moderointia k?ytt?jien kokemusten, havaintojen ja tulkintojen kautta. Mit? on digij?ttien mielest? poliittisesti ep?sopiva sis?lt? ja miten ne sensuroivat sit?? 

Valtiotieteiden tohtori Ilkka Koiranen tutkii populististen puolueiden ristiriistaista suhdetta asiantuntijatietoon, tieteeseen ja journalistiseen mediaan (129 200 €). Asiantuntijatietoon nojaavan politiikan kiist?mist? ja vastustamista on pidetty populismin leimallisena piirteen?. Koirasen mukaan populistipuolueiden edustajat ovat kuitenkin alkaneet viime vuosina selvemmin painottaa asiantuntijuuteen ja tutkimukseen perustuvaa politiikkaa. Sosiologiaa sek? politiikan ja viestinn?n tutkimusta yhdist?v? hanke kysyy, millaista tietoa ja asiantuntijuutta populistien kannattajat arvostavat politiikassa ja miten n?m? k?sitykset eroavat muista ??nest?j?ryhmist?. Lis?ksi tutkitaan, miten verkottunut mediaymp?rist? ja alustojen algoritmit ohjaavat tiedollisten k?sitysten muodostumista, ja millaisia episteemisi? verkostoja ja uusia yhteiskunnallisia jakolinjoja eri?vien tietok?sitysten pohjalta muodostuu.

Selaa kaikkia syksyn 2024 yleisess? haussa ja teemahaussa rahoitusta saaneita hankkeita