Voimmeko ajatella yhdess? paikan kanssa ilman, ett? se j?tt?? j?lkens? meihin?

Taiteilijaryhm? FRAUD j?ljitt?? praktiikassaan ekstraktivismin historian sek? materiaalien ja p??oman jatkuvan kiertokulun lukemattomia vaikutuksia. He ovat Saaren kartanon kutsutaiteilijoina syys-lokakuussa 2024 palanneet It?meren rannoille ajattelemaan geologisten esiintymien ja kaivosalueiden ??rell? niiden kietoutumista ymp?r?iv?n vesist?n ja sen monilajisen yhteis?n kohtaloon.

On vuodenaikaan n?hden poikkeuksellisen l?mmint?, kun k?velemme tihkusateessa rinnett? yl?s mets?n l?pi. Kun saavutamme karttoihin n?k?alapaikaksi merkityn tasanteen, avautuu edess?mme n?kym? valtavan kalkkikivilouhoksen ylitse. Paksut pilvet taivaalla heijastavat jyrkkien louhittujen kallioiden tunnelmaa. Kaikki on harmaata. N?kym? katselupaikaksi m??ritetyst? kohdasta on vain osa maahan kaivetun kuopan tarinaa. Kaivos ulottuu vastakkaisten kallioiden toiselle puolen, ja nyky??n aktiivista kaivostoimintaa tapahtuu vain tunneleissa syv?ll? maanpinnan alapuolella. P?ly ei en?? levi? kaupungin keskustaan tai merelle, jotka molemmat sijaitsevat aivan n?k?alapaikan vieress?.

Ajaessamme saaristosta takaisin mantereelle ylit?mme sillan, joka on hiljattain todettu rakenteellisesti ep?vakaaksi. Uusi suurempi silta on rakenteilla, mutta meid?n on madeltava vanhan yli lukuisien rekkojen rinnalla. Rekat kuljettavat louhoksen teollisuustuotteita, jotka l?hinn? ruokkivat yhteiskunnan kyltym?t?nt? sementin n?lk??. Pelloille levitett?v? kalkki 쭯 pieni virta louhoksen sivutuotetta, jolla sidotaan lannoitteista per?isin olevaa fosfaattia ja v?hennet??n ravinteiden valumista vesist?ihin 쭯 on esitetty ratkaisuksi Saaristomeren rehev?itymiseen. Juuri t?m? maataloustuote on tuonut meid?t retkellemme osana FRAUDin residenssi? (Audrey Samson ja Francisco Gallardo) Saaren kartanossa. Samalla louhos avaa n?kymi? l?hiymp?rist?ns? ulkopuolelle sek? raaka-aineiden ett? p??oman globaaliin louhintaan ja kiertoon. Aiemmin louhoksen omisti paikallinen yritys, joka hy?dynsi n?ill? rannoilla harvinaista geologista kalkkiesiintym??. Nyt kansainv?list? toimintaa py?ritt?? monikansallinen yhti?, jonka taustalla on suuria sijoitusyhti?it?.

P?yt?tabletti Radical Connections -n?yttelyss? (loka-joulukuu 2024), kuraattori Henrik Majlund Toft. Lagenid porous foraminiferus. Lasimaisen ja rei’itetyn oloinen kalkkikivi. L?hde: National Mining Company of the Sahara (ENMINSA) Discovery, Measurement and Evaluation of the Bu-Craa Phosphate Deposit. Madrid: ENMINSA, 1966. Kuva: Lino Camprubi.

Fosfaattihaamut

Jo vuosien ajan FRAUD on seurannut ns. kriittisten raaka-aineiden kulkua yh? meneill??n olevassa EURO―VISION-projektissaan. Kyseess? on lyhyesti sanottuna tutkimus ”eurooppalaisten instituutioiden ja k?yt?nt?jen louhivasta katseesta”, jonka tarkoitus on turvata EU:n kannalta kriittisiksi katsottujen materiaalien jatkuva saatavuus. N?iden materiaalien kautta FRAUD tarkastelee luonnonvarojen hallinnan, kansainv?listen suhteiden, kaupan ja s??ntelyn v?lisi? suhteita sek? niiden lukemattomia vaikutuksia ekologioihin ja yhteis?ihin, joita materiaalivirrat yhdist?v?t. Tutkimalla materiaalien reittej? ja historiaa FRAUDin voidaan sanoa maadoittavan geopolitiikkaa. Monissa t?h?nastisissa ilmenemismuodoissaan hanke hahmottelee my?s mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Fosfaattikivi on yksi EU:n m??rittelemist? kriittisist? raaka-aineista, joita FRAUD on tutkinut viime vuosina. T?m? synteettisten lannoitteiden olennainen ainesosa on rajallinen resurssi, jonka kysynt? kasvaa maailmanlaajuisen teollisen maatalouden tehostuessa, ja sill? on keskeinen rooli maaper?n ja vesist?jen pilaantumisessa. Maapallon suurin fosfaattikeskittym? sijaitsee Marokossa, L?nsi-Saharassa, alueella, johon on syv?sti vaikuttanut eurooppalaisen kolonialismin perint? ja paikallisen alkuper?iskansan, sahrawien, pakkosiirto. FRAUD on vuodesta 2020 l?htien ker?nnyt arkistomateriaalia ekstraktiivisista k?yt?nn?ist? alueella puuttuakseen kyseisen paikan historiografiseen n?kym?tt?myyteen. Nyt tutkimus on johtanut heid?t Siilinj?rvelle, jossa sijaitsee Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Osana residenssi??n Saaren kartanossa FRAUD ryhtyi j?rjest?m??n retke? Siilinj?rvelle yhdess? muiden residenssil?isten kanssa. Norjalaisen kaivosalan j?ttiyritys Yaran omistamalla kaivoksella ei kuitenkaan oltu halukkaita ottamaan taiteilijoita ja Saaren kartanon vierailijoita vastaan opastetulle kierrokselle. FRAUD p??tti menn? sinne siit? huolimatta, todeten n?in:

Nyky??n on harvinaista, ett? kaupunkilaiset tai edes maaseudun asukkaat p??sev?t kaivosalueelle, elleiv?t he ty?skentele siell?. Satelliittikuvat voivat joskus olla ep?tarkkoja, jolloin jopa yl?puolelta otetuista kuvista ei saa selv??. Kaivosalueet muuttuvat yh? n?kym?tt?m?mmiksi. Vuonna 2024 Siilinj?rven kaivos n?kyy yh? Google Mapsissa, ja sen ansiosta pystyimme suunnistamaan alueella ilman kaivoksen henkil?kunnan apua. Kartta oli tosin vanhentunut, ja sen vuoksi emme melkein p??sseet poistumaan tielt?, joka oli sittemmin suljettu. Kartan avulla pystyimme kuitenkin tutkimaan kaivoksen aidatun alueen ulkopuolista ymp?rist??.

Vierailumme aikana ajoimme t?m?n alueen ymp?ri niin pitk??n kuin mahdollista. N?imme enimm?kseen useiden kymmenien kilometrien pituisia korkeita aitoja, joiden takana oli toisena aitana toimivia korkeita kiviaineskasoja, erityisesti ”j?rvien” ymp?rill?. Kutsuimme niit? myrkkyj?rviksi. Niiss? on muun muassa fosfaattikiven jalostuksen kemiallisia sivutuotteita, kuten rikkihappoa. Ajoimme pienien purojen ohi, joita valuu n?ist? happoaltaista. Pys?hdyimme tutkimaan yht? niist? ja l?ysimme ”ymp?rist?valvontalaitteen”, joka oli kiinnitetty metallitynnyrin n?k?iseen rakenteeseen. Puroa on vaikea kuvailla, sill? emme olleet koskaan ennen n?hneet sellaista v?ri?. Pilvim?isi? muotoja lipui muuten karussa purossa, ja haju sai meid?t voimaan pahoin noin tunnin ajan viel? l?hdetty?mmekin. Emme n?hneet itse j?rvi? ollenkaan, ainoastaan niist? huuhtoutuvat purot. L?hell? on maatiloja ja asuu ihmisi? ja ei-ihmisi?, ja mietimme, miten etuoikeutettuja olemme, kun voimme ajaa pois t?st? myrkyllisest? ymp?rist?st?.

Kun l?hestyimme kaivosaluetta, tarkemmin sanoen yht? niist? avolouhoksista, joista fosfaattia kaivetaan, n?kym? oli selv?. Kuoppa on suuri niin kuin ovat koneetkin, ja siksi ne saavat aikaan er??nlaisen geoteknisen ylevyyden kokemuksen. Muutaman kilometrin p??ss? tehtaasta on pienen vuoren kokoinen kasa valkoista ainetta. T?m? oli alueen kunnioitusta her?tt?vien maisemien huippu. Sen uskomaton kauneus t?ytti meid?t kauhulla. Fosfaattivuori n?ytt?? olevan strategisesti sijoitettu p??tien viereen niin, ett? kaikki t?ss? osassa Suomea matkustavat ajavat sen ohi. Yara-yhti?n logo seisoo ylpe?n? maisemassa, jossa ylev? on nostettu etualalle ja myrkyllinen h?m?rretty.

Vaikka otimme paljon valokuvia ja videokuvaa, meit? ei kiinnosta kierr?tt?? kontekstittomia, pelonsekaista kunnioitusta her?tt?vi? kuvia fosfaattivuoresta. Tarkoituksenamme ei ollut dokumentoida vaan pikemminkin ajatella yhdess? paikan kanssa ja sen kautta. Miten voimme ymm?rt?? t?m?n mittakaavan kaivostoimintaa, jollemme k?vele sen loputtomalta tuntuvan aitauksen vierell?, haista siit? liukenevia happohuuruja tai n?e tuhottuja alueita yhteis?iss?, jotka ovat samanaikaisesti sidoksissa kaivostoimintaan toimeentulonsa vuoksi? Voimmeko ajatella yhdess? paikan kanssa ilman, ett? se j?tt?? j?lkens? meihin?

Kaivostoiminnan vaikutukset levi?v?t vesist?j? pitkin kauas louhintaty?maan ulkopuolelle. Sek? L?nsi-Saharassa sijaitsevasta Bou Craan kaivoksesta ett? Siilinj?rvelt? todenn?k?isesti per?isin oleva fosfaatti huuhtoutuu juuri nyt pelloilta It?mereen laskeutuviin puroihin ja jokiin, ja ilmastonmuutoksesta johtuva sateiden lis??ntyminen voimistaa prosessia. FRAUD ty?skenteli hiljattain Kattegatin kriittisell? ekologisella rajavy?hykkeell? Tanskassa, jossa It?meri kohtaa Pohjanmeren ja johon yll?mainitut virtauksetkin p??tyv?t. Saaren kartanon residenssin aikana FRAUDin uusi teos, Phosphopraxis: Nutrients are not Neutral (Phosphopraxis: Ravintoaineet eiv?t ole neutraaleja), esiteltiin Anholt-laivalla, joka kulkee t?ll? alueella. FRAUD jatkaa yhteisty?t? brittil?isten tutkijoiden kanssa kehitt??kseen tapoja havaita ja ymm?rt?? fosfaatin kiertoa, esimerkiksi k?ytt?m?ll? fosforisoivia pigmenttej?.

Syyskuussa 2024, Saaren residenssil?iset vierailivat Paraisten kalkkilouhoksella yhdess? Ilppo Vuorisen ja CAAn (Taru Elfving and Lotta Petronella) kanssa keskustelemassa fosfaatin ja kalkkikiven kiertokuluista.

Metsist? puuhun ja hiileen

Tapasin FRAUDin ensimm?isen kerran gelaton merkeiss? Venetsiassa vuonna 2017. Ryhm? oli saapunut Suomesta ja heill? oli mukanaan juuri valmistettua, m?ntytervalla maustettua j??tel??, joka oli osa heid?n teostaan Carbon Derivatives. Pian t?m?n j?lkeen he palasivat Helsinkiin HIAP 쭯 Helsinki International Artist Programme taiteilijaresidenssiin, jossa he jatkoivat tutkimustaan suomalaisen mets?talouden monimutkaisista kytk?ksist? kolonialistisen luonnonvarojen louhinnan ja kaupan historiaan sek? nykyp?iv?n metsien finansialisaatioon globaaleilla hiilimarkkinoilla. He aloittivat laajan tutkimuksensa seuraamalla m?ntytervan historiallisia virtoja Kainuusta, joka oli 1600쭯1800-luvuilla Ruotsin ja Ven?j?n vallan alla kuten koko Suomi, Oulun satamaan ja sielt? It?meren ylitse. Oulu kasvoi pienest? kaupungista merkitt?v?ksi talouskeskukseksi tervakaupan ansiosta. Kauppatavara oli eritt?in arvostettua ”Tukholman tervaa”, joka todenn?k?isesti sinet?i Ison-Britannian laivaston maailmanlaajuisen menestyksen yhdess? korkeiden mastojen eli ”kuninkaan puiden” kanssa, jotka oli my?s hankittu pohjoisista metsist?.

FRAUD keskittyy ty?skentelypaikkojensa erityispiirteisiin, ja t?st? paikannetusta n?k?kulmasta k?sin he j?ljitt?v?t kauaskantoisia, niin maantieteellisi? kuin historiallisiakin yhteyksi?. Heid?n metsi? koskevan ty?ns? l?ht?kohtana on, ett? mets?varojen arvon m??ritt?minen on luonut perustan l?nsimaiden poliittiselle vallalle, kapitalismille ja kolonialismille. Tutkimusty?ss??n he ovat perehtyneet talouskeinottelun historiaan esimerkiksi vakuutusyhti?iden arkistojen avulla, jotka kartoittavat meren pohjassa ymp?ri Iso-Britanniaa lojuvan hylkypuun k?sitt?m?t?nt? m??r??. FRAUD nosti uponnutta puuta Thames-joen suistosta ja punnitsi sen, jotta sen arvo voitaisiin m??ritt?? hiilimarkkinoiden mukaan osana Carbon Rifts -installaatiota. N?in teos konkretisoi markkina-arvojen vaihtelut ja niiden erottamisen planeettamme todellisista ekologisista rajoista.

Tervan arvon maailmanlaajuinen heilahtelu on taas liittynyt sek? Oulun porvariston nousuun ett? Kainuun n?l?nh?t??n. FRAUD kritisoi m?ntytervan nykyist? kaupallistamista, joka n?kyy esimerkiksi siin?, miten tervamatkamuistot ja festivaalit erottavat tervan paikallisen historian sen taloudellisista, poliittisista ja sosiaalisista vaikutuksista. FRAUDin tervaj??tel? j?ljittelee sit?, miten materiaalien historiaa nyky??n omitaan, ja toisaalta 쭯 taiteellisena interventiona 쭯 se houkuttelee kuluttajansa kehollisesti osaksi monimutkaisempaa kertomusta.

FRAUD ‘Carbon Rifts 쭯 Sunken Forests,’ Complex Value$ -n?yttelyss?, installaatiokuva, 13-24.6.2018, Somerset House Studios. Tilausteos: London Community Foundation and Cockayne – Grants for the Arts.

Sattumalta tervaj??tel?n ??rell? tapahtunut kohtaamisemme johti minut FRAUDin kanssa Turun telakalle, jossa museolaiva Sigyn oli kunnostettavana. Telakalla n?imme s??olosuhteiden armoilla olevat hyl?tyt vanhat mastot, joista tulisi FRAUDin uuden teoksen keskeisi? p??henkil?it?. Majesteettinen Sigyn on aikoinaan purjehtinut valtameri? kauppa-aluksena. Sen mastot olivat aineellisia todistajia paitsi historiallisista matkoista my?s niiden ekologisista vaikutuksista. Kun mastot piti vaihtaa uusiin, riitt?v?n korkeita ja vahvoja m?ntyj? ei en?? l?ytynyt Suomesta, paitsi tiukasti suojelluista pienist? aarniometsist?.

Laajan arkistotutkimuksen ohella FRAUD korostaa kentt?ty?n ja k?yt?nn?n kokeilujen merkityst?. Kentt?tutkimuksen k?yt?nn?t ja perinteiset k?sity?taidot ovat heille tietol?hteit?, jotka liittyv?t l?heisesti materiaaleihin. Sigynin vanhat mastot ohjasivat heit? tekem??n yhteisty?t? puuseppien ja veneenveist?jien kanssa heid?n suunnitellessaan ja rakentaessaan juhannusmastoa eli Midsummer Mast (Onoma, Fiskars 2020; Contemporary Art Archipelago [CAA], Turku 2021). He ehdottivat hankkeessa, ett? k?ytetyn materiaalin hy?dynt?minen on keino pelastaa paitsi raaka-aineita, my?s ekologisesti paikantunutta tietoa ja taitoja sek? perinteiden unohdettuja poliittisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Midsummer Mast her?tti my?s henkiin pitk?lti h?m?r?n peittoon j??neen juhannussalkoperinteen historian, jonka juuret juontavat sek? yhteismaille ett? saaristossa veneenveistoon.

Teoksesta kehittyi pysyv? julkinen installaatio, Fields of May, joka uudelleen aktivoi juhannussalkojen historiallisen roolin Euroopassa ennen yhteismaiden yksityist?mist? kansanoikeuden julkisina n?ytt?m?in?, joilla vallan v??rink?ytt?j?t voitiin asettaa oikeuden eteen. CAA:n Seilin saarella sijaitsevalle Saaristomeren tutkimuslaitokselle tilaama teos toimii nyt infrastruktuurina, joka kannattelee ekologisia kysymyksi? k?sittelevi? monitieteisi? tapaamisia ja tilaisuuksia. Teos on t?h?n menness? ollut tapahtumapaikkana muun muassa FRAUDin j?rjest?m?lle todistajaseminaarille, jossa pitk?aikaisten ymp?rist?nmuutosten tutkijat laitokselta sek? oikeustieteilij?t, humanistit ja taiteilijat kokoontuivat keskustelemaan It?meren ekologisesta rappeutumisesta (2022). Osana taideteosta lipputankoon nostetaan tapahtumien aikana silakkatuuliviiri kunnianosoituksena sek? vuosikymmeni? jatkuneelle silakkatutkimukselle ett? itse kalalle, joka on ollut keskeinen lajikumppani ihmiskulttuurien muodostumisessa n?ill? pohjoisilla rannoilla.

Todistajaseminaari, Saaristomeren tutkimuslaitos, 2022. Kuratointi Contemporary Art Archipelago (CAA). Kuvat: Taru Elfving, Ilppo Vuorinen, FRAUD. Montaasi: FRAUD.

Seuraa silakka

Silakka muistuttaa meit? my?s siit?, miten t?rke?? on arvioida uudelleen niin perinteiden sosiaalisia teht?vi? kuin niiden suhteita muuhun luontoon. Maiden 쭯 sek? metsien ett? peltojen 쭯 j?rjestelm?llinen aitaaminen ja sit? kautta sulkeminen yhteis?llisest? k?yt?st? kulki k?si k?dess? ikivanhojen animististen uskomusten ja k?yt?nt?jen tukahduttamisen kanssa. FRAUD korostaa tarvetta palauttaa keski??n arvot, joita ei voida pelkist?? laskelmiksi ja spekuloinneiksi. Se auttaisi meit? arvostamaan kaikkia maailmassa olevia mittaamattoman korvaamattomia asioita, joista on nopeasti tulossa mittaamattomia menetyksi? ilmaston romahduksen kiihtyess?.

Todistajaseminaari on menetelm?, jossa kootaan yhteen ja kirjataan erilaisia n?k?kulmia k?sitelt?v??n asiaan. FRAUD on k?ytt?nyt menetelm?? edist??kseen erilaisia tiedon muotoja sek? kootakseen ihmisi? yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan toisiaan. T?m? kuvastaa heid?n n?kemyst??n tutkimukseen perustuvien taidek?yt?nt?jen potentiaalista ja omasta roolistaan taiteilijoina 쭯 katalysaattoreina ja v?litt?jin?. Taiteilijoina he my?s tarjoavat foorumin keskustelulle ja merkitysten luomiselle, jota nykyiset tiedontuotannon rakenteet, erilliset tieteenalat ja arvoj?rjestelm?t eiv?t tarjoa. Lis?ksi he ovat huolissaan siit?, ett? finansialisaatio ja automaatio valtaavat alaa kaikkialla, my?s tutkimuksen ja koulutuksen aloilla.

Saaren residenssiss??n FRAUD jatkoi vuoropuhelua Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa ymm?rt??kseen paremmin fosfaatin ekologisesti kest?m?t?nt? kiertoa It?meren alueella 쭯 ja kalkkikivilouhoksella n?htyjen ongelmalle tarjottujen ratkaisujen kest?m?tt?myytt?: lis?? kaivostoimintaa ja tehostettua globaalia materian ja p??oman kiertoa kaivostoiminnan ja tehostetun globaalin materian ja p??oman kierron aiheuttaman tuhon torjumiseksi.

He palasivat my?s kysymyksiin kentt?ty?n merkityksest? ymp?rist?n muutosten pitk?aikaisessa tutkimuksessa: mitk? kentt?ty?n korvaamattoman arvokkaat puolet muuttuvat mittaamattomiksi menetyksiksi, kun menetelm?t muuttuvat ja tutkija ei en?? viet? aikaa paikan p??ll? tiedonkeruun lis??ntyneen automatisoinnin vuoksi? Aivan kuten silloin, kun metsi? ja hiilt? tarkastellaan hyvin talouskeskeisest? n?k?kulmasta, my?s automatisoinnissa ja mallintamisessa tiedon ja paikan v?linen suhde katkeaa. Juuri t?h?n FRAUD toivoo voivansa kiinnitt?? huomiota jatkossakin:

Saaren residenssin aikana fosfaatti- ja kalkkikaivoksilla tekemiemme vierailujen ja CAA:n kanssa Seilin saarella tekem?mme ty?n tuloksena pohdimme tiedon tuottamisen kehollisuuden merkityst?. Pohdimme miten voimme ajatella yhdess? paikan kanssa ja samalla tiet?? jotain paikan kautta. Vuosien mittaan olemme kiinnostuneet perustieteest? ja sen tuottamista pitk?aikaisista aikasarjoista. T?m?n p?iv?n ilmapiiriss?, miss? teko?lyautomaatiosta ollaan niin innostuneita, on t?rke?? muistaa kehon keskeinen rooli tiedon havaitsemisessa ja analysoinnissa. Kun keskustelee Seilin saarella ty?skentelevien tutkijoiden kanssa, k?y selv?ksi, ett? heid?n pitk?aikainen kanssak?ymisens? saaren ja sen luonnon kanssa mahdollistaa heid?n kykyns? analysoida eri datavirtoja. Tieto on heille ymm?rrett?v??, koska he ovat kulkeneet n?it? rantoja toistuvasti vuosien varrella ja huomanneet, havainneet, haistaneet, tunteneet ja omaksuneet muutokset. Juuri t?m? episteeminen jatkumo anekdoottisen ja todisteellisuuden v?lill? vieh?tt?? meit? valtavasti.

Aloimme mietti?, k?sitell??nk? sit? meribiologian kentt?kursseilla ja miten sit? voitaisiin opettaa? Saaristomeren tutkimuslaitoksen entinen johtaja, Professori Ilppo Vuorinen kertoi meille, miten h?n tapasi opettaa muistiinpanojen tekemisen t?rkeytt? kentt?tutkimuksessa k?ytt?m?ll? p?iv?kirjoja, joihin h?n merkitsi kaikki havaitsemansa muutokset p?ivitt?in. Kun kuukausia my?hemmin lukee laboratoriossa laitteiden avulla ker?ttyj? tietoja, muistikirjat voivat paljastaa yhteyksi?, t?ytt?? aukkoja ja osoittaa, mit? muuttujia kannattaisi verrata, jotta monimutkaisista suhteista paljastuisi uutta tietoa. Juuri t?llainen muistiinpanovihkoihin kirjattu kehollinen k?yt?nt? mahdollisti sen, ett? tutkimuslaitoksen tutkijat pystyiv?t ymm?rt?m??n It?meren sateiden ja rehev?itymisen v?lisen suhteen, mik? oli merkitt?v? havainto. Huomaaminen ja tarkkaavaisuus ovat my?s ratkaisevan t?rkeit? taidek?yt?nn?iss? kuten tutkivassa estetiikassa. T?m? on toivottavasti seuraavan todistajuusseminaarin aiheena: miten voisimme jakaa eri alojen toimijoiden kesken n?kemyksi? siit?, miten datan merkitsemist? harjoitetaan ja opetetaan ja miten kehollinen tieto toimii eri tieteellisiss? menetelmiss? ja tutkivassa estetiikassa.

행짜눈첵

Mit? etsit?