Tarinat ja julkaisut Saaren kartanon residenssi 12.02.2025 Veli Lehtovaara kuuntelee erilaisia tiloja koko kehon voimalla Tarinat ja julkaisut Saaren kartanon residenssi 12.02.2025 Veli Lehtovaara kuuntelee erilaisia tiloja koko kehon voimalla Reviving the Wild Reviving the Wild -sis?ll?t esittelev?t Saaren kartanon ekologista residenssitoimintaa eri n?k?kulmista. T?ll? kertaa haastattelussa on residenssin kutsutaiteilija. Jokaiselle yksil?residenssijaksolle kutsutaan taiteilija tai tutkija, joka keskittyy ty?skentelyss??n ekologisiin kysymyksiin. Kutsutaiteilijaohjelma tarjoaa residenssil?isille keinoja ekologisen ajattelun syvent?miseen ja luontoyhteyden tarkasteluun. Teksti Heidi Horila Veli Lehtovaaran kuvat Jussi Virkkumaa Jaa: Veli Lehtovaara katselee ulos pihalle Saaren kartanon residenssiasunnon keitti?n ikkunastaan. Pimeimm?n ajan keskelle on saatu upeasti kihert?v?, valoisa p?iv?, ja Lehtovaara on nautiskellut siit? k?ym?ll? aamuk?velyll? residenssin ymp?rist?ss?. Kutsutaiteilijana Saaren kartanon residenssiss? kaksi kuukautta viett?v?lle Lehtovaaralle kartanon alue on omiaan taiteelliseen ty?skentelyyn. H?nelle on tavanomaista ty?skennell? ulkona ja luonto-olosuhteissa. Paikka on Lehtovaaralle tuttu, sill? h?n on ty?st?nyt t??ll? aiemminkin tanssiteosta yhdess? ty?ryhm?n kanssa pariviikkoisen jakson ajan. ”Nyt keskityn v?it?stutkimukseni tekemiseen, eli kirjoitan ja ajattelen. Kollegani Amanda Kauranne on my?s antanut auliisti k?ytt??ni tanssistudiota silloin kun h?n ei itse sit? ole tarvinnut, joten olen p??ssyt siell? tekem??n my?s liikkeellisi? harjoitteita”, Lehtovaara kiittelee. Jyv?skyl?st? kotoisin oleva Lehtovaara aloitti tanssimisen verrattain my?h??n, 17-vuotiaana. Keskikokoisen kaupungin tanssituntitarjonta oli kuitenkin monipuolinen ja harrastajayhteis? aktiivinen. Tanssin ohella Lehtovaara opiskeli my?s pari vuotta filosofiaa Jyv?skyl?n yliopistossa. Sitten h?n p??tti hakea Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen linjalle, ja p??si sis?lle. Vuodet 2008–2018 h?n asui, opiskeli ja ty?skenteli Brysseliss?. Vaikka Bryssel ja Belgia on kansainv?lisesti tunnettu korkeatasoisesta tanssitaiteestaan ja tanssin koulutuksestaan, alkoi Lehtovaara v?hitellen kaivata melun ja saasteiden keskelt? takaisin Suomeen. ”Olen kasvanut luonnon keskell? ja Brysseliss? sit? on hyvin v?h?n. Ei merta, j?rvi?. Jyv?skyl?ss? talomme ja pihamme oli mets?luonnon ymp?r?im?, ja leikin lapsena my?s paljon keskener?isiss?, rakennetuissa ymp?rist?iss?, ty?mailla, jotka olivat keskell? mets??.” Sellaisten, hieman vastakkaisten rakenteiden kohtaaminen on puhutellut Lehtovaaraa sittemminkin. Brysseliss? asuessa ty?skentely ekologisten teemojen parissa alkoi viritty? tuolloin reilu kolmekymppisen Lehtovaaran mieless?. Siell? h?n my?s tutustui perinteiseen kiinalaiseen l??ketieteeseen, johon sis?ltyy eri elementtien v?linen dynamiikka. Lehtovaaran elementti on puu. Sille tyypillisi? ominaisuuksia voivat olla ymp?rist??n suuntautuva ja kasvava energia, juurtuminen ja juurruttaminen, asioiden haltuun ottaminen. T?llaista haaroittumista ja avartumista Lehtovaara toteuttaa my?s taiteellisessa praktiikassaan. ”Koen olevani kytk?ksiss? tiettyihin eri paikkoihin ja ty?skentelen niihin liittyvien yhteis?jen kanssa. Identiteettini taiteilijana on kytk?ksiss? Brysseliin, Helsinkiin, Jyv?skyl??n ja Mustarindaan Hyrynsalmella, n?ihin nelj??n eri tukikohtaan.” Lehtovaara toimii Jyv?skyl?ss? Tanssin aika -festivaalin taiteellisena johtajana, sek? yhdess? koreografi Janina Rajakankaan kanssa perustamansa Entirely Moved – Kaikki liikkuu -yhdistyksen taiteellisena johtajana. Kuva: Sinem Kayacan, Zodiak ”Pyrin ty?skentelyss?ni luomaan paikkoja ja tilanteita, joissa voi pys?hty? kuuntelemaan omaa ruumiillisuuttaan suhteessa muuhun ymp?r?iv??n, ehk? uusilla tai ainakin kysymyksi? her?tt?vill? tavoilla.” Yhteys ekologiaan on kaikkialla Vaikka Lehtovaara on kasvanut mets?isiss? maisemissa, ei yhteys ekologiaan tarkoita h?nelle ainoastaan ilmeist? yhteytt? mets?luontoon tai ymp?rist??n. Ekologia on h?nen ajattelussaan kaikkialla, sek? elollisiksi ett? elottomiksi kutsuttujen v?lisyyksiss? ja dynaamisissa suhteissa. V?it?stutkimuksessaan Lehtovaara tarkastelee fossiilisesta energiasta riippuvaisen kulttuurin synnytt?mi? kehollisen kokemisen tapoja ja miten ne v?ist?m?tt? muuttuvat ekologisen j?lleenrakennuksen my?t?. Tutkimus jakautuu sek? kirjalliseen ett? taiteellisiin osioihin, k?sitt?en tanssin ja ymp?rist?filosofian tutkimusta ja menetelmi?. Osana tutkimusta Lehtovaara on toteuttanut Nime?m?t?n luonto -triptyykin vuosina 2022–2024. Kolmiosaisen tanssiteoksen esitykset ovat tapahtuneet Helsingiss? ?ljys?ili? 468:ssa, Uuden tanssin keskus Zodiakissa sek? kauppakeskus Rediss?. Lehtovaaran taiteellisen praktiikan ytimess? on energian ja informaation liike ymp?rist?n ja esiintyv?n ruumiin v?lill?. Tanssi ja koreografia ovat keinoja hahmottaa vartalon sis?isen kokemusmaailman ja el?v?n ymp?rist?n v?lisi? suhteita. Lehtovaara valitsi ?ljys?ili?n teoksensa milj??ksi ensinn?kin siksi, ett? paikassa on konkreettisesti s?ilytetty ?ljy?. Milj??ss? kohtaavat my?s merellinen luonto ja arkkitehtoninen, rakennettu ymp?rist?. H?n halusi tutkia fossiilienergian haamuja – s?ili?n l?pi kerran virtaaman ?ljyn synnytt?mi? liikkeen rytmej?, muotoja ja intensiteettej?.?Lehtovaara puhuu ruumiin energiataloudesta ja sen olemisesta osana fossiilista aineenvaihduntaa, koko yhteiskunnassa. ”Minua kiinnosti, miten koreografia syntyy t?llaiseen tilaan ja miten tilan fyysiset olosuhteet vaikuttavat ihmiskehoon ja p?invastoin. ?S?ili? on?samaan aikaan?ter?ksen kova ja?huokoinen tila, luonnonvalo vuotaa sis??n seiniss? olevista rei’ist? ja tuuli puhaltaa tilan l?pi.?Tilassa kehon energiatalous my?s ilmenee selv?sti, esimerkiksi hengityksen h?yry?misen?.” Lehtovaara kertoo kirjoittavansa tanssia suhteessa tilaan, sen muotoihin ja mittasuhteisiin. Ruumiin energia voi virrata tilaan my?s ??nen?, kiert?? py?re?ss? tilassa kaikuna, valua muihin tanssijoihin ja yleis??n. Kaikki kytkeytyy lopulta keh?m?isesti yhteiskunnan aineenvaihduntaan. ”K?yt?n joskus termi? site-responsive mik? voi puolestaan johdattaa ajattelemaan vastuuta (responsibility as an ability to respond). Siin? on kyse kyvyst? kommunikoida, siirt?? tietoa, vastata, esimerkiksi miten koreografia vastaa tilalle ja tilassa, tai miten tila kirjoittuu koreografiaan ja puhuttelee siin? esiintyv?? ruumista.” J?lkifossiilisesta ajasta ja siihen siirtymisest? on puhuttu ainakin kymmenisen vuotta. Suomessa siit? ovat kirjoittaneet etenkin BIOS-tutkija Tere Vadén ja ymp?rist?filosofi Antti Salminen. Viel? mihink??n fossiilittomaan aikakauteen ei ole siirrytty, mutta se on tavoitteena. Vihre? energia ei kuitenkaan ole Lehtovaaran mielest? ongelmatonta sek??n. ”Energian globaali kokonaiskulutus lis??ntyy edelleen hurjaa vauhtia. Isossa kuvassa uusiutuva energia ei ole korvannut fossiilisia polttoaineita vaan t?ydent?? kasvavaa energiankulutusta. Puhutaan my?s energiatehokkuudesta, joka kapitalistisessa j?rjestelm?ss? k??ntyy useimmiten taloudelliseksi voitoksi ekologisen kest?vyyden sijaan.” Yhteiskunnan aineenvaihdunta on Lehtovaaran mukaan kytk?ksiss? siihen, miten el?mme kehollisissa tietoisuuksissa, miten miell?mme ja k?yt?mme omia kehojamme. Teollinen vallankumous ja kapitalistinen j?rjestelm? ovat valjastaneet ja kytkeneet kehot tehokkaasti resurssi- ja hy?tyk?ytt??n, jonka ajattelutavan me ihmiset olemme sis?ist?neet kollektiivisesti. Samoin nykyajassa hermostoa rasittavia ?rsykkeit? tulvii joka puolelta. Lehtovaaralle keskeist? taiteellisessa ty?skentelyss? on siirtyminen suorittavasta objektikehosta aistivaan, havaintoja tekev??n ja kokevaan kehoon. ”Pyrin ty?skentelyss?ni luomaan paikkoja ja tilanteita, joissa voi pys?hty? kuuntelemaan omaa ruumiillisuuttaan suhteessa muuhun ymp?r?iv??n, ehk? uusilla tai ainakin kysymyksi? her?tt?vill? tavoilla.” ”Voi tuntua aavemaiselta, kun kehomuistot nousevat esiin, ilman ett? min? siin? itse tietoisesti tuottaisin niit? liikkeit?. Tietoinen mieli pel?styy, ett? kukas hitto t??ll? oikein liikkuu.” T?rin?paradoksi koreografisena l?ht?kohtana Lehtovaara hy?dynt?? taiteellisessa ty?ss??n erilaisia somaattisia menetelmi?. Yksi niist? on TRE, eli Tension ja Trauma Releasing Exercises. Siin? kehon luonnollista lihasten t?rin?? tai vapinaa hy?dynnet??n stressinpurkumenetelm?n?. T?rin?refleksi k?ynnistet??n venytt?vin ja lihaksistoa j?nnitt?vin liikkein. Kyse on siis hermostoper?isest? t?rin?st?, joka saadaan aikaan oikein kohdistetulla rasituksella ja rentoutumisella. TRE-menetelm?ss? syntyv?ll? t?rin?ll? voidaan vapauttaa, ohjata ja s??dell? kehossa kiert?v?? ja kehon tuottamaa energiaa. T?rin? voi l?hte? liikkumaan ymp?ri kehoa, muuttaa muotoaan, voimistua tai heiket?. Lehtovaaralle t?m?kin on ennen kaikkea tapa ty?skennell? kehon l?pi virtaavan energian kanssa. T?rin?n kautta on my?s mahdollista saada yhteys kehon muistiin. Sielt? voi tulla esiin liikkeellisi? kerrostumia niist? asioista, joita on el?m?ss??n harrastanut. ”Voi tuntua aavemaiselta, kun kehomuistot nousevat esiin, ilman ett? min? siin? itse tietoisesti tuottaisin niit? liikkeit?. Tietoinen mieli pel?styy, ett? kukas hitto t??ll? oikein liikkuu.” N?it? liikkeit? Lehtovaara ty?st?? ja j?rjest?? sitten koreografiseksi liikkeeksi. T?h?n sis?ltyy my?s tietynlainen mahdottomuus tai paradoksi. TRE-liikkeet nousevat esiin kehon tiedostamattoman alueelta. Jos tietoinen mieli puskee ja pyrkii ottamaan tilannetta haltuun, t?rin? usein loppuu. ”T?m? ristiriita ja samalla kytk?s on praktiikkani ytimess?. Siin? kehollisuuden yhteys ekologiaan ja luontoon k?y ilmi, paljastuu hetkellisesti. Ajattelen, ett? olemme ensisijaisesti kehojemme kautta yhteydess? muihin ei-inhimillisiin olentoihin, toisiin voimiin ja eli?ihin. Asetumme kehoinemme tiettyyn neuvottelemisen tilanteeseen. Se on jaettua yhteist? olemassaoloa muun olevaisen kanssa.” Aistihavaintojen kautta voi muuttaa ajattelua ja ymm?rryst? Saaren kartanon yksikerroksisen residenssiasunnon ikkunasta avautuva n?kym? rajautuu pihaa halkovaan hiekkatiehen, pihakaistaleeseen ja vastap?iseen, 1700–1800-lukujen taitteesta per?isin olevaan, kuten kaikki kartanoalueen rakennukset, puiseen residenssiasumukseen. Vasemmalle katsoessa n?kyy Saaren kartanon p??rakennus. T?llaisiin aistihavaintoihin, kuten energian ja informaation virtaavuuksiin keskittyminen on Lehtovaaran ty?skentelylle oleellista. N?k?havainnossa tapahtuu jatkuvaa tiedostamatonta kohdentamista, rajaamista ja karsimista, valintojen tekemist?. Erilaisilla n?kemisen harjoittamisen menetelmill? voidaan my?s muokata n?kemisen tapaa ja tulla tietoiseksi valinnoista, jotka rakentavat havaintoa. ”Harjoittamisen my?t? aistihavainto ja sit? kautta kokemus vartalon sis?isest? sek? meit? ymp?r?iv?st? maailmasta voi alkaa muuttua. T?t? kautta my?s ajattelu ja ymm?rrys voivat kehkeyty? toisin.” Lehtovaara vaikuttuu my?s luonnon kierroista ty?skentelyss??n. Saaren residenssiss? h?n on viett?nyt vuoden pimeint? aikaa. Saaren milj?? on osa Mietoistenlahden luonnonsuojelualuetta. Alueelta l?ytyy erilaisia luontotyyppej?, vaikka alue on my?s pitk?lti viljelty?. Erityisen rauhoittavaksi Lehtovaara kokee pienen mets?alueen, jonka l?pi kuljetaan lahden reunamalle seisovalle lintutornille ja n?k?alapaikalle. Toisaalta tilalliset jatkumot ja niiden keskin?iset ristiriitaisuudet ja erilaisuudet puhuttelevat Lehtovaaraa, ja siksi h?n viekin teoksiaan sek? teollisiin milj?ihin, tanssin n?ytt?m?ille ett? kaupallisiin tiloihin. Tilallinen dramaturgia rakentuu joka paikassa aina eri ehdoin, ja saavutettavuus niin ik??n. ”Koreografiat uudelleen kirjoittavat ruumiin suhdetta ymp?rist??n n?iss? erilaisissa tiloissa ja olosuhteissa. Siksi koen tarvetta ty?skennell? my?s rakennetuissa ja teknologisissa ymp?rist?iss?. Kauppakeskukseen tuotu tanssiteos voi her?tt?? ja viritell? odottamattomia ajatuksia ja huomioita, kun l?ht?kohtaisesti sellaista tilaa ei miellet? luontosuhteiseksi tai taiteen tilaksi ylip??t??n.”