青楼传媒

Mit? s?velt?j? tekee?

Taidemusiikin perinteess? s?velt?j?lle on annettu vakiintuneita rooleja. Niist? jokainen ohjaa musiikin kuuntelukokemusta tiettyyn suuntaan. Tavallinen asetelma on se, ett? s?velt?j? ty?skentelee kaukana yleis?st?. Yhteiskunnalliset kysymykset eiv?t ole tyypillisesti osa s?velt?j?n ty?t?. 

”Aktivismin suhteen pohdin erityisesti sit?, miten s?velt?jyys voi liitty? aktivismin kaltaiseen yhteiskunnalliseen ty?h?n. Olen luonteeltani aktivisti, mutta uuvun usein yritt?ess?ni yhdist?? s?velt?jyytt? ja aktivismia.” 

Omassa praktiikassaan Talvitie pyrkii etsim??n erilaisia tapoja muovata s?velt?mist? sellaiseksi, ett? se tulisi l?hemm?s jaettua todellisuutta.

”Haluaisin ymm?rt?? paremmin, miten s?velt?misell? voi vaikuttaa ja millaisia muotoja omat tavoitteet asettavat s?velt?miselle. Kysymys ei ole lopulta pelk?st??n suorasta aktivismista vaan my?s s?veltaiteella vaikuttamisesta.”

S?veltaiteen konventiot eiv?t kuitenkaan taivu helposti vaikuttamisty?h?n. 

”Olen tullut t?nne Saaren kartanoon avoimena sille, ett? minulla ei ole v?ltt?m?tt? ’omaa genre?’ vaan haluan l?hesty? laajasti kysymyst? siit?, milt? asiat kuulostavat ja milt? ne voisivat kuulostaa taiteen tekemisen parissa.”

Kenttien v?liss?

Talvitiet? voi kutsua s?velt?j?n? rajoja rikkovaksi. H?n yhdist?? teoksissaan tyypillisesti useita lajeja ja traditioita.

My?s ekologisen s?velt?misen kehitt?minen k?ynnistyy rajojen tarkastelusta ja uusien alueiden etsimisest?. 

”Ihmisille tulee usein musiikista ja luonnosta ensimm?isen? mieleen nostalgisen romanttinen luontosuhde, esimerkiksi meri ja sumu ja auringonnousu. T?m?nkaltaiset mielikuvat hahmottavat s?velt?j?n ty?t? traditiona, joka on jatkunut samanlaisena hyvin pitk??n.” 

Pohtiessaan s?veltaiteen ja luonnon suhdetta Talvitie ammentaa usein muista taiteista, kuten nykytaiteesta. H?n yhdist?? s?velt?miseen muun muassa taiteidenv?lisyytt? sek? dialogisen, poliittisen ja sosiaalisesti sitoutuneen taiteen periaatteita.

Vuonna 2023 valmistunut Green Tress k?sitteli samannimist? puiden istutusprojektia Syyrian kurdialueella. Hankkeessa oli tavoitteena istuttaa nelj? miljoonaa puuta ja rakentaa n?in alueesta vihre?mp??. Talvitie s?velsi lasten lorun pohjalta yhteiskuntakriittisen s?velteoksen, jossa muistutetaan hel?hdysten, huudahdusten ja istutustarmon keskell?, ett? vihreill? projekteilla voi olla my?s sodank?ynti? vastustava teht?v?.

Yhteisty?ss? kirjailija Pipsa Longan kanssa ty?stetty Hein? (2018) puolestaan kurotti multimediaprojektina kohti hein?n olemusta. Teoksessa heinikon liike – sen runous – tuli hein?piirturin avulla n?kyv?ksi. Hein?n s?velkieli rakentui luonnon poetiikalle: bassoklarinetistin tulkitsemana ruohisto suhahtelee, hyppelehtii, sukeltaa maata kohti ja nytk?ytt?? j?lleen kortensa pystyy.

Yhteisty? muunlajisten kanssa

Green Tress ja Hein? antavat vihi? siit?, millaista ekologinen s?velt?jyys voi olla. 

El?ytyminen ja erilasten roolien tavoittelu on keskeist? s?velt?j?n praktiikan uudelleen tarkastelulle. Aivan erityisen merkityksen se saa silloin, kun s?velt?j? pyrkii yhteisty?h?n puiden kaltaisten enemm?n-kuin-ihmisten kanssa.

”En voi toimia niin, ett? vain s?vell?n ja annan esitt?j?lle – t?ss? tapauksessa puulle – nuotit. On keksitt?v?, miten toimin instrumenttien ??ress?, mink?laisilla v?lineill? ”soitan” puuta siten, ett? saan esimerkiksi kelon ??nen kuuluville.”

Puiden kanssa s?vellett?ess? musiikki rakentuu usein sellaisten ??nielementtien varaan, jotka eiv?t ole tavallisesti ihmiskorvin kuultavissa. 

”Olen ??nitt?nyt Saaren kartanon ymp?rist?ss? olevia puita kontaktimikill? ja saanut kuuluviin narinaa sek? keloista rungon kaikukoppamaisuutta. Narina ja kelo ovat esimerkkej? muutaman viikon aikana l?yt?mist?ni ??nist?. Niit? voi olla my?s lukuisia muita. Kelojen kaikuun olen sy?tt?nyt pienest? kaiuttimesta erilaisia materiaaleja ja ihmetellyt puiden reagointia eri taajuuksiin.” 

Ty? on hidasta ja sattuman kautta etenev??.

”En ole siis viel? toistaiseksi kovasti s?velt?nyt vaan hakenut sit?, miten ’puisuus’ tulee kuuluville. T?h?n vaikuttaa my?s monia ulkoisia tekij?it?, kuten tuuli ja kosteus. Olosuhteet vaihtuvat puiden kanssa ty?skennelless? koko ajan.”  

Jaettu s?velt?jyys

Vuonna 2023 ilmestyneess? taiteen tohtorin tutkielmassa Muuttuva s?velt?j? Talvitie purki osiin s?velt?j?n ty?kentt??. Yksi vakiintuneiden konventioiden purkamisen oli ajatus s?velt?j?st? muusta maailmasta erillisen? toimijana. 

”Perinteisen s?velt?j?n rooliin kuuluu se, ett? s?velt?j? tekee yksin ty?t? ja antaa eteenp?in nuotin, joka sitten esitet??n. Jokainen soivaa teosta synnytt?v? porras on n?in ollen ajallisessa ja jopa hierarkkisessa j?rjestyksess?. Jos ty?skentelee monialaisemmin ja siten, ett? lopputulos ei ole aina ilmeisell? tavalla musiikkiteos, niin s?velt?minen voi n?ytt?yty? avoimempana prosessina.”

Talvitie kulkee mielell??n kohti dialogisia ty?tapoja. H?nt? kiinnostaa soivan materiaalin ep?institutionaalisuus; se, kuinka s?velt?misen idea, soiva ??ni sek? tekstin ja musiikin j?rjestys voivat olla hyvin erilaisia kuin perinteisess? s?vellysty?ss?.

”Haluaisin heijastella sellaista taiteen tekemisen muotoa, joka on t?ss? ajassa merkityksellist?. Ensimm?inen kimmoke on motivaatio ja halu oman ty?n muovaamiseen. Yhteisty? muiden alojen tekij?iden kanssa on ruokkinut t?t? tavoitetta. Saan tyydytyst? siit?, ett? asiat tulevat kuuluville. Kun asioita tekee toisin, ne my?s kuulostavat toisenlaisilta.”

Talvitie kuvaa, kuinka taidemusiikin perinteess? ei ole kuitenkaan juurikaan k?yt?nt?j? rakenteiden ravisteluun. Esimerkiksi yhteiss?velt?jyys on alalla viel? harvinaista. 

Yksil?keskeisen s?velt?jyyden ei tarvitsisi olla kuitenkaan v?ltt?m?tt?myys. Talvitie mainitsee muun muassa vuonna 2023 Teosto-palkinnon s?vellyksell??n Water voittaneet Tapio Lappalaisen ja Sanna Ahvenj?rven sek? heid?n jaetun s?velt?j?npraktiikkansa.  

”On ajateltu, ett? s?velt?j? on se, joka tekee teoksen. S?velt?jyyteen kuuluu kuitenkin monenlaisia yhteis?j?, kuten orkestereja ja kuoroja. Se, ett? s?velt?j?n ajatus avattaisiin useamman henkil?n luovaksi toiminnaksi, on uudenlainen n?k?kulma. N?in on nimenomaan taidemusiikin puolella. V?hitellen muutosta on kuitenkin tapahtunut.” 

Mielikuvittelua

Vaikka s?velt?mispraktiikat ovat edelleen hyvin traditiotietoisia, on ??nen ja soivan kulttuurin alueella paljon k?yt?nt?j?, jotka ovat ravistelleet ajatusta siit?, mit? musiikki on ja kuinka sit? voi kuunnella. Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen syv?ekologiset kuuntelupraktiikat ja kentt?-??nitykset sek? avantgardes?vellykset ovat tuoneet ??niymp?rist?n konserttisaliin. 

Talvitie puhuu ??nitaiteen ymp?rist?? tallentavasta suhteesta mielenkiintoisena, mutta jossain m??rin perinteisest? s?velt?j?nty?st? sivussa olevana traditiona.  

”Yleens? ajatellaan, ett? taidemusiikin s?velt?j? luo kokonaan oman mielikuvitusmaailman. Kun s?velt?miseen yhdistet??n kentt?-??nityst?, on pohdittava, paljonko teokseen tuodaan musiikin fiktiota suhteessa dokumentoituun ??neen. S?velt?j? Ville Raasakka ty?skentelee t?ll? rajapinnalla taitavasti.”

Talvitien omissa teoksissa eri materiaalit kohtaavat usein kollaasimaisina s?velkudoksina. Esimerkiksi vuonna 2017 valmistuneessa radio-oopperassa Kylm?n maan kuningatar yhdistyiv?t monet kansallishymnit, kansanlaulut, maakuntalaulut sek? kehto- ja sotalaulut. Syksyll? 2024 What ever Works! -festivaalilla esitettyyn kamarimusiikkiteokseen Polarisation Talvitie s?velsi mukaan mielenosoituksen historiaa ja Yhdysvaltain presidentinvaaleja.

”Olen kokeillut tuoda s?velt?misen yhteyteen aika paljon erilaisia materiaaleja, esimerkiksi aktivistilauluja 1960-luvulta ja katsonut, mink?laisia merkityksi? laulut tuottavat, jos niit? tuo eri ymp?rist??n.” 

Hidasta kasvua

Ent? kuinka Talvitie l?hestyy kysymyst? s?velt?misen ja aktivismin yhteydest?? Tarkoittaako se poliittisen laulun perinnett? tai s?velt?j?n harjoittamaa aktivismia?

”Kuulijoille tulee usein vastareaktio suoran toiminnan tuputtamisesta. Olen yritt?nyt analysoida omaa reaktiotani. Mik? her?tt?? minussa vastaanottavuuden ja jatkokysymysten mahdollisuuden?”

Talvitiet? vet?? puoleensa luonnon tarjoama ajallinen perspektiivi sek? ihmisen kokemuksellisuuden ylitt?v? aika.

”Minua puhuttelee usein luontoon liittyviss? kysymyksiss? pitk?n aikav?lin asiat ja tapahtumat. Ihmisen el?m? ei riit? puun el?m?n kiertokulkua todistamaan. Pitk?t ajanjaksot her?tt?v?t k?sitt?m?tt?m?n kunnioituksen ja jonkinlaisen ymm?rryksen omasta positiosta t??ll? maapallolla. T?llaisten hetkien kuvaaminen ja muiden taiteilijoiden tekemien teosten kohdalla vastaavien hetkien tiedostaminen antaa voimakkaita kokemuksia. Yrit?n pohtia, miten ja mill? keinoin pitkiin ajallisiin kaariin voi p??st? s?velt?j?n ty?ss? k?siksi.”