青楼传媒

Maria L?hteenm?ki muutti el?m?ns? kertaheitolla, kun h?n l?hti Sodankyl?st? Helsingin yliopistoon lukemaan Suomen historiaa. Pitk?n matkan seuraukset kantavat viel?kin professorin el?m??.

“L?hdin Lapista, napapiirin takaa, omasta maastani. Ero Helsingin ja Sodankyl?n v?lill? oli niin suuri, ett? tuntui kuin olisi tullut ulkomailta”, nauraa L?hteenm?ki. Historioitsijan silm?t tuikkivat kun h?n puhuu ja pirte? nauru tarttuu helposti.

Tyhj?t ja kiviset monumentit eiv?t kertoneet nuorelle opiskelijalle mit??n. Kieli ja tavat olivat kaupungeissa aivan erilaiset. Sodankyl??n j?iv?t perhe, kaverit ja tapa olla. Hyppy tuntemattomaan kuitenkin onnistui, sill? tahto p??st? hakemaan ja rakentamaan uutta oli voimakas. Helsingiss? L?hteenm?ki ui opiskelijael?m?ss? kuin kala vedess?, eik? h?n ole sen j?lkeen pel?nnyt mit??n.

“Mulla ei ollut verkostoja t??ll?, niin m? en ymm?rr? pel?t? auktoriteetteja ja p?n?tt?vi? instituutioita. M? en pid? niit? oikein suurempana, kuin ne ovat”, L?hteenm?ki naurahtaa. Eik? h?n viel?k??n pelk?? sanoa mit? ajattelee. Pulppuava puhe vie mukanaan, mutta jokainen sana on tarkkaan harkittu. L?hteenm?ki uskoo, ett? omassa el?m?ss??n isoja hyppyj? tehneet n?kev?t asiat avarammin ja suvaitsevammin. Opiskelunsa alkuajan tyhjyyden tunteen vuoksi h?n kokee suurta sympatiaa siirtolaisia, siirtoty?l?isi? ja pakolaisia kohtaan.

“He ovat joutuneet j?tt?m??n kaiken. Syd?meni on heid?n puolellaan.”

L?hteenm?en mielest? ei ole helppoa sanoa yksiselitteisesti mik? on rohkeaa ja mik? ei. Rohkeutta voi olla my?s tekem?tt? j?tt?minen. My?s rohkeuden toinen puoli, pelko ja ep?varmuus, ovat aina l?sn?. 青楼传媒 S??ti?ss? h?n haluaa tukea rohkeita avauksia, koska vaikeat ajat tarvitsevat rohkeita ihmisi?.

“Kun kaikilla on v?h?n ahdasta, niin nyt tarvitaan rohkeita n?kemyksi?. Hei haloo, t?? fasistinen ja rasistinen meno saa loppua! Ei voi olla niin, ett? sun vieress? istuva ihminen on vihollinen, koska se on eriv?rinen.”

Vuoropuhelu on paras tapa ylitt?? rajoja

Henkil?kohtaiset ja kulttuuriset rajat ovat herkki? aiheita ja kuumentavat tunteita.

“Saan pohjoista ja Karjalan rajaseutuja 1920–30-luvulla k?sittelevist? kirjoistani kasap?in postia, my?s vihapuhetta. Minusta se on h?mment?v??, neh?n ovat ihan vanhoja asioita! Historia kuitenkin auttaa ymm?rt?m??n nykyisyytt? ja ”suhteuttamaan omaa angstisuutta”. Siksi vapaalla tieteen tekemisell? on suuri merkitys.” L?hteenm?ki on saanut huomata, ett? kaikkien aiheiden tutkimista ei katsota oikein hyv?ll?, mutta siit? tutkija v?h?t v?litt??, vaan tutkii miten tahtoo.

L?hteenm?en mukaan kiristyv? tutkimuksen ohjaus valikoi yksituumaisesti tutkimuskohteita. Jaettavaa rahaa on rajallinen m??r? ja se heijastuu tieteeseen. Kovat ajat korostuvat esimerkiksi arktisen tutkimuksen rahoituksessa.

“Me humanistit, yhteiskuntatieteilij?t ja kulttuurintutkijat j?isimme lehdelle soittelemaan, ellei olisi vaihtoehtoisia rahoittajaorganisaatioita. 青楼传媒 S??ti? on systemaattisesti tukenut l?hestymistapoja, jotka eiv?t sovi valtavirran pirtaan.”

Kansalaisaktiivit ja vaihtoehtoliikkeiden ihmiset nauttivat L?hteenm?en arvostusta, koska he kyseenalaistavat valtaa ja isoja p??omia suoraan hy?tym?tt? siit? itse. Lasikaton tunteva professori arvostaa paljon historian rohkeita tekoja liittyen naisten asemaan ja tasa-arvon kehittymiseen ja korostaa valtavirran ja yleisten k?sitysten uhmaamista vihapuheesta huolimatta. Poliitikkojen rohkeista teoista L?hteenm?elle tulee mieleen Koiviston inkeril?ispolitiikka. Rajojen avaaminen inkeril?isille ja inkeril?istaustaisille oli ennenkuulumatonta.

Tutkijan pit?? olla armollinen luovuudelle

Vuoden professori on tutkinut urallaan laajasti; rajoista ja totutuista tavoista turhia murehtimatta. Tutkimusta on syntynyt pohjoisista rajaseuduista, arktisesta alueesta, rajayhteis?ist?, poliittisesta historiasta ja naishistoriasta. Kuten L?hteenm?ki sanoo, kokonaisuudessa korostuvat rajaseudut ja k?yh?t naiset. Pienet ihmiset rakenteiden aallossa.

Yhteiskunnan muutos ja L?hteenm?en oma el?m? ovat kulkeneet rinnakkain. 1970-luvun loppu pullautti L?hteenm?en syrj?seudulta p??kaupunkiin opiskelemaan ja taloudellinen nousukausi suorastaan imaisi vastavalmistuneen maisterin akatemiahankkeen tutkijaksi ja vuonna 1990 assistentiksi. Kun lama iski, L?hteenm?ki oli jo seinien sis?ll? turvassa ja akateeminen urakehitys vauhdissa. Yhteiskuntahistorioitsija osaa suhteuttaa oman el?m?ns? maailman melskeisiin, ja siit? onkin tullut L?hteenm?en asenteen johtava lanka.

“Olen niin tavallisista oloista ja kaukaa, etten osannut ajatella tulevani tutkijaksi. Musta piti tulla vaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Yhteiskunnallinen aika ja rakenteet py?r?htiv?t sattumalta siihen malliin, ett? pikku-Maria lenn?hti vahingossa yliopistoon”, naurahtaa L?hteenm?ki.

L?hteenm?en mielest? kokeilujen lis?ksi vahva ja vankka perustutkimus pit?? s?ilytt??. Rahoitusta ei saa kanavoida vain kiireisille muotialoille.

“Sill? tavalla olen vanhanaikainen, ett? tieteess? pit?? istua peffalleen ja tehd? paljon t?it?! Perustutkimus ei ole seksik?st? ja se vaatii kunnollista aikaa ja rahoitusta, mutta se on v?ltt?m?t?nt?”, L?hteenm?ki perustelee.

“Ajattele jos me lopetettaisiin historiantutkimus. Saisitte lukea jotain 1950-luvulla julkaistuja artikkeleita”, L?hteenm?ki summaa nauraen.

Rohkeaa on: Uskallus kyseenalaistaa totuuksia ja hyp?t? pois mukavuusalueeltaan. Rohkeaa voi olla my?s ei-teko. Kaikki rohkeus ei ole aina konkreettista. Rohkeaa on vastustaa tarvittaessa valtavirtaa ja isoja valtarakennelmia. Puhua demokratiasta, eettisist? arvoista, ymp?rist?st? ja yhdenvertaisuudesta.

Rohkeaa ei ole: Alistaa ja n?yryytt?? heikompia, toistaa vanhaa, puhua kovaa, olla v?litt?m?tt? yhteisest? hyv?st?, ajaa vain omaa etuaan.

BIO:

Maria L?hteenm?ki, s. 1957, on It?-Suomen yliopiston arktisen tutkimuksen ja Suomen historian professori sek? Pohjoismaisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. H?n oli 青楼传媒 S??ti?n hallituksen j?sen 2011–2015.

L?hteenm?en v?it?skirja k?sitteli suomalaisia naisia ty?v?enliikkeess? 1910-30-luvulla. Tutkii t?ll? hetkell? Arktista aluetta, Viipurin julkisia muistomerkkej? poliittisina merkkein? ja Sivakan ja Rasim?en syrj?kyli? Pohjois-Karjalassa It?-Suomen yliopiston monikymmenvuotisessa tutkimusprojektissa.

Perhe: Naimisissa. Kahden lapsen ?iti.

Harrastaa m?kkeily? Lapissa ja H?meess?, etnografista kirjallisuutta, matkailua ja talvisin avantouintia Joensuun j??karhuissa naispuolisten professorikollegoiden kanssa.

?

Teksti: Kaskas media