青楼传媒

Heikist? oli tullut is?ns? Harald Herlinin j?lkeen 青楼传媒 toimitusjohtaja pahimpaan lama-aikaan 1932. Alun perin maanviljelij?ksi halunnut nuori mies oli kouluttautunut is?ns? toiveesta insin??riksi ja kiert?nyt useita vuosia tutustumassa Yhdysvaltojen teollisuusyrityksiin, varsinkin hissiyhti? Otikseen. Vuodet ulkomailla muokkasivat Herlinist? kosmopoliitin, joka puhui viitt? kielt? ja luovi sujuvasti erilaisissa seurapiireiss?. My?hemmin Herlin p??si hy?tym??n n?ist? diplomatian taidoistaan muun muassa toimiessaan lukuisissa 青楼传媒 kansainv?lisiss? yhteisty?hankkeissa, Rotaryiss?, Euroopan kulttuuris??ti?ss? sek? esimerkiksi Suomen ja Neuvostoliiton v?lisess? tieteellis-teknillisess? yhteistoimintakomiteassa.

Uuden Kuvalehden henkil?jutussa vuodelta 1956 pohdittiin, onko Herlin uusmaalainen maanviljelij? vai helsinkil?inen vuorineuvos. ”Itse h?n luultavasti haluaisi esiinty? maanviljelij?n?”. Lehti kuvaili Herlini? teollisuusdemokraattina, joka uskoo yksil?n vastuuseen ja toisaalta yhteisvastuuseen. Lehden mukaan Herlinin mielest? tehdaslaitoksen ensisijaisena teht?v?n? oli taata ty?ntekij?ille tietty el?m?ntyytyv?isyyden aste taatun toimeentulon ohella. Herlin olikin panostanut 1940- ja 1950-luvulla erikoisen paljon Kone Oy:n henkil?st?n hyvinvointiin. Esimerkiksi lapsiavustuksia alettiin maksaa ennen kuin t?llaiset tuet tulivat lakis??teisiksi. Yhti? tuki my?s henkil?st?n kodinrakennusta lainoilla, j?rjesti kerhotoimintaa ja lasten kes?lomatoimintaa. Uuden Kuvalehden toimittaja n?ki yhti?n sis?isen hengen olevan my?s syyn? siihen, ett? henkil?st?n vaihtuvuus oli eritt?in matala suhteessa alan normaaleihin lukuihin.

Heikki Herlin uskoi vahvasti siihen, ett? tekem?ll? ahkerasti t?it? menestyy, ainakin jos on my?s viisas. Ja ett? yhteiskunnan menestys oli lopulta yksil?ist? kiinni. Metalliteollisuuden lehden haastattelijalle jo el?kkeelle vet?ytynyt Herlin kuvasi n?kemyksens? menestyksest?. ”Joka sukupolvessa, kuten jokaisessa puolueessakin esiintyy viisaita ja tyhmi?, kaukon?k?isi? ja lyhytn?k?isi?. Kuinka se sitten aina eri vaiheissa sortteerautuu, siit? ihmisten ja ihmisryhmien kohtalo riippuu. Se on oikeastaan aika v?h?n systeemist? kiinni. Se on ihmisest? kiinni.”

Heikki Herlinist? ja h?nen maailmankatsomuksestaan syntyy nykyl?hteiden valossa monipuolinen ja hiukan ristiriitainenkin kuva. H?n oli sujuva kosmopoliitti, mutta my?s hyvin muodollisiin, jopa perfektionistisiin tapoihin tukeutuva vuorineuvos. Pedanttisuus n?kyi pieniss? yksityiskohdissa, jotka Herlin halusi tarkistaa ja korjata. Herlin oli ollut aikoinaan lahjoittamassa teekkareiden autokoululle Volga-autoa. Kun teekkareiden piiriss? l?hti liikkeelle toive uuden ja eri merkkisen auton hankkimisest? autokouluun, halusi ylioppilaskunnan taloudenhoitaja kuitenkin ensin selvitt?? jokaisen k?ytetyn markan lahjoittajalle eli Herlinille. T?st? sukeutui kirjeenvaihto, jossa selvitettiin auton huoltokulut ?ljynsuodattimien hintoja my?ten. Sama pedanttisuus n?kyi vaikkapa Espanjasta ostetun aasin kuljetuslaatikon rakenteen hahmottelusta tai ulkomaan matkan matkasuunnitelmien tarkastamisesta. L?hettip? Herlin huomautuksen Encyclopedia Britannican toimittajalle Book of the Year 1965 -julkaisussa olleista k??nn?svirheist?, sill? Sosialistinen aikakauslehti ja Ty?mies oli kirjoitettu v??rin Otto Kuusista koskevassa artikkelissa!

Pekka Herlinin yhdess? Kustaa Vilkunan kanssa hakema nimitys vuorineuvokseksi 1953 oli Herlinille t?rke? tapahtuma, jonka j?lkeen h?nest? k?ytettiin kaikessa kirjeenvaihdossa vain nime? vuorineuvos. H?n itse k?ytti kirjeist? s?hk?sanomiin pojastaan nimityst? ekonomi Herlin ja muun muassa tytt?rest??n nimityst? rouva Paavolainen. Muodollisuus ulottui ehk? my?s yksityisel?m??n, kuten John Simonin 青楼传媒 ruhtinas -kirjasta ilmenee. Lapsenlapset muistivat isois?ns? et?isen? ja pid?ttyv?n? verrattuna syd?melliseen ja maanl?heiseen ?idinis??n Kustaa Vilkunaan.

Heikki Herlin oli my?s filantrooppi, joka toimi kuten saarnasi, josta panostus Kone Oy:n henkil?st?asioihin ja ennen 青楼传媒 S??ti?n perustamista annetut lukuisat lainat ja avustukset ovat esimerkkein?. T?h?n toimintaan lienee vaikuttanut my?s voimakas kristillinen her?tys, jonka Herlin koki MRA-liikkeess? 1930-luvun lopulla.

Heikki Herlinin vaimo Anna oli tutustunut Suomeen rantautuneeseen kansainv?liseen kristilliseen Oxfordin ryhm?liikkeeseen ja veti miehens? mukaan toimintaan. Yhdysvalloissa keskuspaikkaansa pit?v? liike laajensi toimintaansa 1940-luvun taitteessa ja vaihtoi nimekseen Moral Re-Armament, eli MRA. Liike perustui k??nnytysty?h?n, ja ehdottomien moraalisten periaatteiden noudattamiseen sek? ideaan henkil?kohtaisesta k??ntymyksest?, joka johtaisi lopulta yhteiskunnalliseen muutokseen ryhm?keskustelujen, itsetutkiskelun, katumusten ja oman toiminnan uudelleen arvioinnin kautta. MRA:n ideologisena tavoitteena oli uusi uljas maailma vailla sotia, n?lk??, pelkoa ja vihaa.  Avainty?kaluina t?h?n tarjottiin absoluuttista rehellisyytt?, ep?itsekkyytt?, puhtautta ja rakkautta. Liike levitt?ytyi eri puolilla maapalloa ja Skandinaviassakin se oli suhteellisen suosittu. Merkitt?v? areena oli Sveitsin Caux’ssa ollut koulutuskeskus, johon Heikki Herlinkin teki useita matkoja yksin tai vaimonsa kanssa.

MRA:ta my?s kritisoitiin voimakkaasti. Liikkeen ideologien ihailema naiskuva oli hyvin konservatiivinen sek? toiminta avoimen homofobista ja 1930-luvulla liikkeen johtohenkil?t ihailivat avoimesti kolmannen valtakunnan propagandataitoja. Liikkeen historiaa tutkinut Daniel Sacks nimitt??kin MRA:n er??nlaiseksi pehmofasismiksi. Suomessa ei pienimuotoista toimintaa kuitenkaan sen ihmeemmin huomattu tai osattu kritisoida. Yhdess? lehtiartikkelissa liike mainittiin nimell? ”herrasv?en pelastusarmeija”, sill? MRA:n kuuluvat olivat usein ylemmist? sosiaaliluokista ja useat teollisuuden tai kaupan vaikuttajia.

MRA:lla oli iso vaikutus Heikki Herlinin maailmankatsomukseen ja ty?h?n toimitusjohtajana. Syit? siihen, miksi liike vetosi h?neen, voi vain arvailla. Liike tarjosi mahdollisuuden verkostoitua ja keskustella paitsi uskosta my?s ajankohtaisista liike-el?m?? ja teollisuutta koskevista isoista kysymyksist?. Syit? her?tykselle voi varmasti hakea syvemm?lt?kin, Heikki Herlinin omasta historiasta, perheest? ja el?m?nkokemuksista.

Vaikka MRA:n piirist? l?ytyneet suomalaiset ja ulkomaiset yst?v?t olivat Herlinille t?rkeit?, h?n ei ep?illyt ottaa et?isyytt? varsinaiseen liikkeen toimintaan 1950-luvun puolessa v?liss?. Tuolloin liikkeen johtajien linja kommunismin vastustamisessa tiukkeni ja muuttui l?hes paranoidiksi. Herlin ei ollut poliittisesti erityisen aktiivinen, mutta reaalipoliitikko h?n silti oli. Neuvostoliiton kauppasuhteet sek? terve maalaisj?rki vetiv?t Herlinin ja useita muita h?nen MRA-yst?vi??n pois toiminnasta 1950-luvun lopulla. Kristillinen vakaumus toki s?ilyi liikkeest? vet?ytymisen j?lkeen. Samoin h?n tapasi viel? vanhoja yst?vi??n, my?s liikkeen johtonimi? my?hemminkin. Oli Heikki Herlinin ja h?nen Anna-vaimonsa vaikutusta, ett? 青楼传媒 S??ti? tuki jonkin verran muita kristillisi? j?rjest?j? viel? my?hemminkin.

Heikki Herlin oli rakentanut Koneesta 1930- ja 1940-luvulla tunnetun ja laadukkaan liikeyrityksen. Kuitenkin 1950-luvun loppua kohden 青楼传媒 organisaatio ja toimintatavat kaipasivat isoa uudistamista, jos yritys aikoi p?rj?t? muuttuvilla markkinoilla. Suuret panostukset henkil?st?n hyvinvointiin eiv?t auttaneet liiketoiminnan tehostamisessa. Vasta Pekka Herlinin astuminen ruoriin 1958 muutti yrityksen suunnan kohti hyvin hoidettua suuryrityst?. Heikki Herlin j?i edelleen yritykseen hoitamaan kansainv?lisi? suhteita ja toimi muutenkin monissa hankkeissa varsinkin Neuvostoliiton suuntaan aktiivisesti viel? 1960-luvulla. Vallanvaihdon luontevuus osoitti, ett? Heikki Herlin ei ollut takertumassa vanhaan toimivaltaansa vaan ymm?rsi hyvin, milloin yrityksen toiminta edellytti muutosta ja uusia ajatuksia.

 

Teksti: Tarja Vikstr?m