青楼传媒

Tarinat ja julkaisut

Konehuone-kolumni

24.01.2023

”T?m? yhteisty? j?? el?m??n monella tavalla” – tieteen ja taiteen yhteisty? 青楼传媒 S??ti?ss?

Kuvitus: Marika Maijala

Miksi 青楼传媒 S??ti? tukee tieteilij?iden ja taiteilijoiden yhteisty?t?? Edist??k? se taiteen tai tieteen vapautta? Mit? kaikkea tieteen ja taiteen yhteisty? voi olla? Tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen yritt?? vastata kysymyksiin.

青楼传媒 S??ti? tunnetaan siit?, ett? se kannustaa luomaan hankkeita, joissa tieteen ja taiteen tekij?t toimivat yhteisty?ss?. Joskus kysyt??n, miksi t?t? yhteisty?t? tuetaan. Ent? lis??k? se taiteen tai tieteen vapautta?

Vastaukseksi ei riit? s??ti?n strategian maininta rajojen ylitt?misest?. Ensiksi t?ytyy sanoa, ett? vaikka tieteen ja taiteen yhteisty? on s??ti?lle t?rke??, se ei ole suurin rahoituskohde. Vuoden 2022 my?nn?ist? tiedett? ja taidetta yhdist?vi? hankkeita oli 16,4 % eli joka kuudes. Yli 80 % rahoituksesta menee siis hankkeille, joissa tehd??n joko tiedett? tai taidetta, ei molempia.

Tieteen ja taiteen yhteisty? ei tarkoita, ett? tieteen ja taiteen tekemist? sekoitetaan toisiinsa jotenkin sattumanvaraisesti. K?yt?nn?ss? mahdollisia ovat ainakin seuraavat:

  1. Taiteellinen tutkimus.
  2. Tutkimusprojekti, jossa ratkaistaan tutkimuskysymyksi? ja samalla tehd??n taiteellista ty?t?, joka liittyy aihepiiriin.
  3. Tutkimusprojekti, jossa taide tekee n?kyv?ksi tieteellisen ty?n tuloksia.
  4. Taidehanke, johon tieteentekij?t tuovat tutkimustietoa projektin aikana.

Taiteellinen tutkimus on s??ti?n kannalta l?ht?kohtaisesti sek? tieteen ett? taiteen tekemist?. Taiteellisen tutkimuksen piiriin emme laske taiteilijan tekem?? ty?t?, jossa tutkitaan tai k?sitell??n taiteen keinoin ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi luontokatoa tai rasismia. Jotta ty? olisi taiteellista tutkimusta, silt? vaaditaan tutkimuksellinen viitekehys, eli k?yt?nn?ss? yliopistollinen tutkimusymp?rist?. Rajat eiv?t ole kiveen hakattuja, eik? s??ti? laadi tarkkoja m??ritelmi?. Vertaisarvioijat lopulta ratkaisevat, mik? on taiteellista tutkimusta.

S??ti?ss? emme lue taiteellisen tutkimuksen piiriin moneen humanistiseen tieteenalaan kuuluvaa taiteen tekemist?. Esimerkiksi filologisessa tutkimusty?ss? tutkijat saattavat tehd? k??nn?ksi? kirjallisista teksteist?, joiden taiteellistakin laatua toiset tutkijat arvioivat.

S??ti?n rahoittamista tiede-taide-hankkeista suurimman osan valitsevat tieteen vertaisarvioijat. Taiteilijaryhmi?, joissa on mukana tieteentekij?it?, on vain v?h?n. Joissakin s??ti?nkin hankkeissa toteutuu kuvio, jossa taiteilija(ryhm?) laatii hankkeen loppuvaiheessa taiteellisen tuotoksen hankkeen aihepiirist? tai tieteilij?t antavat tutkimustietoa taidehankkeen k?ytt??n (vaihtoehdot 3 ja 4 edell?). T?llainenkin malli on ihan ok, mutta viel? enemm?n s??ti? haluaa tukea pitk?aikaista yhteisty?t?.

Tieteen ja taiteen yhdist?mist? havainnollistavat hyvin er??t s??ti?n tukemat hankkeet. Keskustelin taannoin kielentutkija Liisa Raevaaran ja teatteriohjaaja Elina Izarra Ollikaisen kanssa heid?n hankkeestaan, jonka nimi oli Taide ty?n? ja ty?v?lineen?. Oli hyvin kiinnostavaa kuulla, miten ty? eteni. Aluksi vuorovaikutustutkijat tutkivat esitystaiteilijoita, jotka ohjasivat nuoria teatterin tekemiseen. T?m?n j?lkeen sek? tutkijoilla ett? taiteilijoilla her?si kiinnostus pohtia sit?, mit? tiede ja taide ovat ty?n?. Kummatkin saivat lis?? ymm?rryst? omasta ty?st??n.

Toinen valaiseva hanke oli Jakautuuko Suomi -ohjelmasta rahoitettu Kaksi Suomea – kasvaako eriarvoisuus. Hankkeen alussa yhteisty? n?ytti menev?n pahasti pieleen: hankkeen tutkijat pyysiv?t taiteellista ty?t? tekevi? valokuvaajia kuvaamaan suomalaisia olohuoneita ja kylpyhuoneita. T?st? siirryttiin enemm?n taiteen autonomiaa kunnioittavaan suuntaan, valokuvataiteellisiin ty?pajoihin aiheesta Arjen kuvat. V?hitellen hanke l?ysi tavan, jossa molemmat osapuolet kunnioittivat toistensa rooleja ja ammattitaitoa.

Vuosien mittaan tiede-taide-ty?st? on tullut tavallisempaa, ja yhteisty?t? tehd??n jatkuvasti monissa s??ti?n tukemissa projekteissa. Musiikillisesti tiedett? ja taidetta yhdistet??n esimerkiksi Marika Kivisen ja Maren Jonassonin hankkeessa Untold stories, jossa tutkitaan Suomen suhdetta kolonialismiin ja rasismiin ajanjaksolla 1860–1930. Sek? Kivinen ett? Jonasson ovat tehneet tutkimusty?t?, ja Kivinen on laulajana muiden muusikoiden kanssa j?rjest?nyt .

Toinen hanke, jossa tieteen ja taiteen lis?ksi edistet??n my?s saavutettavuutta, on Laura Kalliomaa-Puhan tutkimusprojekti Sanasta kuvaksi. Siin? on tutkittu sarjakuvan mahdollisuuksia parantaa sosiaalihuollon asiakirjojen ymm?rrett?vyytt?. Hanke on monialainen yhdist?ess??n sosiaality?t?, k??nn?stiedett?, sarjakuvatutkimusta ja oikeustiedett? taiteen tekemiseen.

Pitk?j?nteisyys on yksi 青楼传媒 S??ti?n arvoista, ja parasta mit? tutkimusrahoittaja voi toivoa, on hyv? kokemus yhteisty?st? tieteen ja taiteen tekij?iden v?lill?. T?ss? mieless? asian ilmaisi hyvin silloinen v?it?skirjatutkija ja my?hemmin sis?ministeriksi edennyt Maria Ohisalo, joka kuvasi edell? mainitsemani Kaksi Suomea -hankkeen yhteisty?t? n?in: ”Voisin kuvitella, ett? yhteisty? t?ss? hankkeessa j?? kyll? el?m??n monella tavalla. Mutta sellainen systeemisempi muutos on mielest?ni se, mit? meid?n pit?isi hakea. Ja mietti?, ett? olisiko meill? enemm?n hankkeita, joissa eri alojen ihmiset voisivat olla pidemp??n yhdess? ja ihan konkreettisesti tehd? joka p?iv? sit? ty?t? yhdess? pitk??n.”

Koska, kuten edell?kin n?htiin, yhteisty? ei v?ltt?m?tt? ole helppoa ainakaan aluksi, s??ti? tarjoaa t?n? kev??n? ty?nohjausta rahoittamilleen tiedett? ja taidetta yhdist?ville hankkeille. Ty?nohjauksen tavoitteena on parantaa hankkeissa yhdess? toimimista ja ehk?ist? konfliktien syntymist?. Arvostusta on jo paljon molemmin puolin, mutta tukea yhdess? toimimiseen ei ole koskaan liikaa.

Vastaus kysymykseen, miksi s??ti? tukee tieteen ja taiteen yhteisty?t?, kumpuaa siis kuitenkin s??ti?n ajattelusta: yhteisty? rikastaa kumpaakin osapuolta, varsinkin jos se on pitk?j?nteist?. Yhteisty? toteuttaa k?yt?nn?ss? s??ti?n arvoja, joihin kuuluu moninaisuus ja rajojen ylitt?minen.