Sorry, your browser doesn’t support embedded videos. Tarinat ja julkaisut Hanketarinat 03.12.2025 Kieli kirjoittaa itse – k??nt?j? Viljami Hukka tuo suomen kieleen uusia ajattelun tapoja Kuva: Emilia Anundi TEKSTI Hanna Hantula Jaa: Usein sanotaan, ett? k??nnetty teos ei koskaan ole t?ysin sama kuin alkuper?inen. T?m? on erityisen totta silloin, kun suomennettavana on filosofiaa. K??nt?j? Viljami Hukka on tottunut ajattelemaan k??nt?m?ns? teokset uusiksi. Mist? on kyse? Viljami Hukka on helsinkil?inen k??nt?j?. Aiemmin h?n on suomentanut Dodie Bellamya, Maurice Blanchot’ta, Jean-Luc Nancya ja Georges Bataille’ta. 青楼传媒 S??ti? rahoitti Bellamyn ja Bataillen k??nt?mist?. Filosofian ja teoriakirjallisuuden suomentaminen vaatii k??nt?j?lt? poikkeuksellisen laajaa ymm?rryst? teoksen aihepiirist? ja synnyst?. T?ll? hetkell? Hukka suomentaa filosofi Jean-Fran?ois Lyotardin teosta Libidinaalinen talous. K??nn?s ilmestyy kev??ll? 2026. 青楼传媒 S??ti? on my?nt?nyt hankkeelle 32 400 euron suuruisen apurahan. Kun k??nt?j? Viljami Hukalta kysyy, pelk??k? h?n teko?lyn viev?n ty?t ammattikunnaltaan, vastaus on syv? huokaus. ”Kaikki haluavat puhua nyky??n teko?lyst?, koska ala on sen vuoksi melkoisessa myllerryksess?. En kuitenkaan itse kirjallisuuden k??nt?j?n? koe sill? olevan mit??n k?ytt??. Teko?ly voi k??nt?? sanoja, mutta ei se hahmota kontekstia.” K??nt?j?n ty?ss? taas on ennen kaikkea kyse kontekstista. Teko?ly voi kyll? k??nt?? yksitt?isi? sanoja ja virkkeit?, mutta se ei lue teksti? kokonaisuutena – saati sitten osana kirjallista jatkumoa. T?ll? hetkell? Hukalla on ty?n alla Jean-Francois Lyotardin teos Libidinaalinen talous. Lyotard rakentaa ajatteluaan marxilaisen ja psykoanalyyttisen perinteen varaan. Ilman n?iden tuntemusta teosta olisi mahdotonta suomentaa. Toisaalta k??nt?j? joutuu usein ty?ss??n kasvotuksin mahdottomuuden kanssa. “Kieli ik??n kuin itse kirjoitti teoksen uusiksi.” Kieli kirjoittaa itse Filosofian k??nt?minen vaatii aivan erityist? tarkkuutta. Filosofiassa harvemmin on kyse pelk?st??n tiedon v?litt?misest?, vaan pikemminkin kokonaan uudenlaisista ajattelun tavoista ja niiden kehitt?misest?. Ei siis riit?, ett? k??nt?j? suomentaa sanat ja lauseet, vaan usein koko teos on ajateltava uusiksi. ”Ja ainakin Blanchot, Bataille, ja Lyotard kiinnitt?v?t paljon huomiota my?s siihen, mit? kielest? j?? ulos. Monet k??nt?m?ni filosofit ovat hyvin kieliskeptisi?.” Kieliskeptisyys tarkoittaa kriittist? asennetta kielen mahdollisuuteen kuvata maailmaa sellaisena kuin se todella on. N?kemyksen mukaan mit??n ilmi?t? tai kokemusta ei ole mahdollista pukea t?ydellisesti sanoiksi. ”Usein heid?n filosofiassaan l?hdet??n liikkeelle kielest? ajattelun tapahtumapaikkana – ja siit?, mit? kieli paljastaa itsest??n. Luonnollisesti siin? tapahtuu aika paljon sellaista, mik? ei vain k??nny.” Hukka huomauttaa, ett? oikeastaan aina, kun k??nt?misest? puhutaan hiemankin teoreettisesti, p??dyt??n puhumaan k??nn?sty?n mahdottomuudesta. Esimerkiksi silloin, kun Hukka suomensi Blanchot’n Tuhon kirjoitusta (Tutkijaliitto 2024), h?nelle tuotti p??nvaivaa filosofin mieltymys leikitell? ranskan kielen sanalla 诲é蝉补蝉迟谤别. Suomeksi se on tuho. Suomennos ei kuitenkaan tavoita sit?, ett? ranskankielinen sana sis?lt?? sanan astre, joka tarkoittaa t?hte? tai taivaankappaletta. ”Blanchot’lle tuho on my?s t?htien puutetta, kosmoksesta irtaantumista tai muuta vastaavaa. T?t? merkityst? on mahdotonta toisintaa k??nn?ksess?.” Toisaalta k??nt?miseen liittyy my?s paljon mahdollisuuksia. Tuhon kirjoitukseen suomen kieli tuotti aivan uudenlaisia merkityksi?. Blanchot esimerkiksi liitt?? ajattelussaan k?rsiv?llisyyden ja k?rsimyksen toisiinsa. Kummatkin sanat palautuvat suomen kieless? verbiin k?rsi?. ”T?m? etymologinen yhteys ei ole l?sn? Ranskassa samalla tavalla, mutta kun aloin k??nt?? teosta suomeksi, niin se vain pompsahti esiin itsest??n. Kieli ik??n kuin itse kirjoitti teoksen uusiksi.” V?lill? k??nt?j? saa mietti? p??ns? puhki kinkkisten valintojen ??rell?. Teoriakirjallisuuden suomentajalla on nimitt?in paljon vastuuta lopputuloksesta. ”T?ss? ty?ss? luodaan sellaista sanastoa, jota tieteentekij?t tulevat k?ytt?m??n omilla aloillaan”, Hukka huomauttaa. ”K??nn?s voi vaikuttaa tosi paljon siihen, miten jokin teos otetaan vastaan suomalaisissa filosofian piireiss?.” ”Ilman apurahalla tehty? k??nn?sty?t? suomalainen kulttuuriel?m? olisi henkisesti paljon nykyist? k?yhemp??.” Innostus ohjaa valintoja Hukka kertoo k?rsiv?ns? k??nt?jien ammattitaudista. Se oireilee niin, ett? kiinnostavaa teosta lukiessa p??ss? alkaa aina py?ri? sama kysymys: Pit?isik? t?m? k??nt??? Kaikki Hukan k??nn?kset ovat saaneet alkunsa omasta innostuksesta. Viimeisin niist? oli yhdysvaltalaisen kirjailijan Dodie Bellamyn teos Kun sairailla on kaikki valta (Tutkijaliitto 2024). ”Sain kirjan lainaan yst?v?lt?ni ja olin tosi vaikuttunut. Se perustuu intensiteetin hy?dynt?miseen ja kuljettamiseen sek? voimakkaiden tunteiden kuten h?pe?n tai halun valjastamiseen osaksi kirjoitusprosessia. T?m? on tosi kiinnostavaa!” Iso osa Suomessa ilmestyv?? korkeakirjallisuutta, runoutta ja filosofiaa k??nnet??n apurahojen turvin. Pienell? kielialueella mahdollisuudet menesty? kaupallisesti ovat rajatut. Ilman apurahalla tehty? k??nn?sty?t? suomalainen kulttuuriel?m? olisi henkisesti paljon nykyist? k?yhemp??, Hukka ajattelee. ”Bellamyn kautta p??see esimerkiksi k?siksi aivan uudenlaiseen kirjallisuusskeneen. Halusin olla mukana tuomassa sit? kirjoittamisen tapaa Suomeen”, Hukka sanoo. Bellamy eli ja ty?skenteli 1970- ja 80-luvuilla osana San Franciscon queer-piireiss? syntynytt? New Narrativea eli uuskerrontaa. Uuskerronta rikkoi tietoisesti perinteisi? hyv?n kirjallisuuden s??nt?j?. ”Kirjoittajakouluissa esimerkiksi opetetaan, ett? pit?? n?ytt?? eik? kertoa. Bellamy on sanonut, ettei h?n yht??n ymm?rr? t?llaista. Ett? jos h?nt? h?vett??, h?n vain sanoo, ett? h?vett??”, Hukka havainnollistaa. Kuva: Emilia Anundi ”K??nn?skirjallisuus on nimenomaan suomalaista kirjallisuutta. Se tuo uusia ajattelun ja kerronnan tapoja, uusia strategioita suomen kieleen.” K??nt?misen valta Perinteisesti k??nt?j?n ty? on ollut varsin n?kym?t?nt?. Mutta vaikka mainetta ja kunniaa olisikin niukasti jaossa, valtaa k??nt?jill? silti on. Hukkaa kiehtoo mahdollisuus p??st? omilla k??nn?svalinnoillaan vaikuttamaan siihen, mist? suomalaiset kirjailijat ja tutkijat inspiroituvat. ”K??nn?skirjallisuus on nimenomaan suomalaista kirjallisuutta”, Hukka painottaa. ”Se tuo uusia ajattelun ja kerronnan tapoja, uusia strategioita suomen kieleen.” K??nt?j?? kiehtoo p??st? seuraamaan sit?, miten tekstit otetaan vastaan. Mink??n teoksen merkitys ei ole ennalta kiveen hakattu, ja usein suomennettu kirjallisuus alkaa el?? omaa el?m??ns? lukijoiden k?siss?. Se innostaa.”Sanoisin, ett? t?m?n ty?n suurin palkkio on n?hd?, ett? teosta luetaan.” Yhteystiedot K??nt?j? Viljami Hukkav.hukka@gmail.com K??nt?misen mahdottomuus kumpuaa siit?, ett? alkuper?isteksti on auktoriteetti ja eettisen velvollisuuden kohde, mutta k??nt?misen ty?n lomassa se v?ist?m?tt? v??ristyy kohdekielen vakiintuneiden ilmausten ja merkitysten mukaiseksi. Voisi kuitenkin v?itt??, ett? t?m? mahdottomuus luonnehtii kaikkea kirjoitettua kielt?. Emme pelk?st??n hallitse kielt? vaan olemme yht? lailla sen armoilla. Mik? tahansa kirjoittamisen ty? on omiaan her?tt?m??n ep?ilyst? ja turhautumista sanoja kohtaan. Denis Hollier v?itt??, ett? kirjoitettu ja etenkin ”kirjallinen” kieli on itsess??n ep?luonnollinen ilmi?, joka voi olla l?sn? maailmassa ainoastaan er??nlaisena k??nn?ksen?: tekstin taakse j?? aina jotain, mit? ei voi lukea. K??nt?misen ty? on t?m?n mahdottomuuden eksplisiittinen?ilmentym?. Kuva: Emilia Anundi