青楼传媒

Saaren kartanon j?rjestyksess??n toinen kutsutaiteilija runoilija, esseisti, performanssitaiteilija Jonimatti Joutsij?rvi kertoo mit? kahdeksan kuukauden kutsutaiteilijaresidenssi antoi h?nelle.

Saaren kartanon j?rjestyksess??n toinen kutsutaiteilija runoilija, esseisti, performanssitaiteilija Jonimatti Joutsij?rvi (s. 1984, Salla) on ty?skennellyt nyt maaliskuussa 2015 l?hes kahdeksan kuukauden ajan syyskuusta huhtikuuhun Saaren kartanon residenssiss?. Aloittaessaan kutsutaiteilija-aikaansa viime vuoden syksyn? h?n kertoi aikovansa keskitty? runojen ja laulujen tekemiseen. My?s lapsena aloitetun romaanin ty?st?minen oli yksi h?nen tavoitteistaan.

Saaressa ollessaan Joutsij?rvi on saavuttanut tavoitteitaan omasta mielest??n hyvin.

– Olen l?yt?nyt paljon uusia lauluja, olen viimeistellyt uuden runoteoksen ja tuleva romaanini on hyv?ll? mallilla, h?n kertoo.

Pitk?aikainen kirjoitusprojekti

Romaanin kirjoittaminen on ollut monimutkaisempi ja kunnianhimoisempi prosessi kuin Joutsij?rvi ehk? odottikaan. Runoilijana h?nelle on ominaista tehd? kerralla valmista, mutta romaanin ty?st?minen on ollutkin erilainen ja ennen kaikkea opettavainen tapahtumasarja.

Itse romaanin ydin ja synopsis on ollut h?nelle selv?, mutta sis?lt? ja kerrontatekniikka vaativat ty?st??.

– Nyt olen kirjoittanut tarinan ymp?rille v?h?n barokkista ”kr??s??”, h?n kertoo.

Romaanin k?sikirjoitusversio ei ole viel? kutsutaitelijajakson alun suunnitelmien mukaisessa vaiheessa, mutta ty? on hahmottunut tarkemmin tehdess?. ?

– Nyt tied?n miss? romaani ”menee”. Olen kirjoittanut romaania vuodesta 1996, joten ei se ihan muutamassa kuukaudessa valmistu, h?n naurahtaa. Romaani valmistunee kuitenkin t?ll? vuosikymmenell?.

L?ydetyt laulut

Laulut ovat olleet t?rke? osa kartanolla olemista. ?

– Olen tehnyt paljon lauluja ja laulujen aihioita, mutta monet niist? eiv?t ole viel? valmiita, h?n kertoo. Nyt h?nell? on satakunta laulua, joista monet ovat keskener?isi?.

Kutsutaiteilija-aika on antanut h?nelle mahdollisuuden keksitty? omaan ty?h?n aivan uudenlaisella intensiteetill?, ja my?s esiintyminen residenssin muille taiteilijoille on antanut paljon.

– Olen saanut varmuutta ilmaisuuni ja ??nenk?ytt?ni. En?? minun ei tarvitse vakuuttaa ja mietti? mit? esitykseni merkitsee monille kuulijoille, h?n jatkaa.

Kartanolla h?n tuntee itsen?istyneens? menneisyydest??n, jolla h?n tarkoittaa sit?, ettei mennyt en?? sanele tai m??rit? h?nen toimintaansa ja olemistaan entisess? m??rin.

–  Jotakin vaikeastisulavaa el?m?kokemuksessani on nyt imeytynyt, h?n tiivist??.

Marraskuussa 2014 Saaren kartanolla esiintyi Joutsij?rven yst?v?, laulaja-lauluntekij? Marja Mattlar, ja t?m?n kanssa k?ydyt keskustelut ovat vahvistaneet runoilijan k?sityst? teosten ty?st?misen metodeista. Oman el?m?n l?pik?yminen uuden teoksen synnyss? on oleellinen osa ty?skentely?, koska vain t?ll? tavalla teos voi oikeasti koskettaa lukijaansa tai kuulijaansa.

Kohtaamisia Saaren Kaivolla

Millaista on ollut ty?skentely residenssiss?? Ent? miten Joutsij?rvi on kokenut kaksi kuukautta kerrallaan ty?skennelleet ryhm?t, joita h?nen kutsutaiteilijajaksollaan on ollut nelj?.

– Olen iloinen t??ll? l?pik?ymist?ni prosesseista sek? henkil?kohtaisesti ett? ty?n kannalta. Saaren kartanossa olosuhteet ovat olleet otolliset ty?skentelylle ja vaikeidenkin aiheiden ja t?iden ty?st?miseen, h?n tiivist??.

– Kukin ryhm? on ollut erilainen, ja olen huomannut, ett? sosiaalinen ymp?rist? vaikuttaa minuun enemm?n kuin uskoinkaan. V?lill? sosiaalisuus on haastanut, mutta p??llimm?isen? ovat kuitenkin jokaisen ryhm?n kanssa tapahtuneet kiehtovat kohtaamiset, h?n kertoo.

Toisten taiteilijoiden kanssa el?minen on my?s tuonut uusia ulottuvuuksia, kuten Gold Coins to the Headsmen -videoon liittynyt yhteisty?. Videon ??niraidan ty?st?minen toi uudenlaista varmuutta laulamiseen.

Yhteisty? muiden residenssiss? olleiden taiteilijoiden kanssa on ollut h?nen omien sanojensa mukaan v?h?ist?, koska omaan ty?h?n keskittyminen on ollut t?rkeint?. Vuoropuheluista toisten taiteilijoiden kanssa on kuitenkin syntynyt impulsseja jollekin uudelle, ja Joutsij?rvi kokee kohtaamiset residenssiss? kylv?ty?n? tulevaisuuteen, josta voi it?? my?hemmin jossain vaiheessa jotain.

Kohtaamisista Saaressa h?n mainitsee muun muassa esitystaiteilijoiden Samantha Jayne Williamsin ja Philippa Hamblyn Unmasked-projektin ja siihen liittyneen Kalevalan ??neen lukemisen sek? yhteisen performanssin espanjalaisten performanssitaiteilijoiden Ana Mateyn ja Isabel Leonin kanssa. Lis?ksi h?n kertoo, kuinka teatteriohjaaja, n?ytelm?kirjailija Kevin Doylen ty?moraali her?tti h?ness? suurta kunnioitusta, ja kuinka se my?s antoi uutta potkua h?nen omaan ty?skentelyyns?.

Vaeltava impulssi

Saaren Kaivolla syntyy sattumien kautta monia tiedostamattomia impulsseja, jotka vaeltavat eri taiteilijoiden ty?skentelyss?. Esimerkkin? h?n mainitsee Ana Mateyn l?yt?m?n kuolleen ja muumioituneen p??skysen, joka p??tyi Saaren kartanon yhteis?taiteilija Pia Bartschin Surutaloon ja jonka parhaillaan residenssiss? oleva skenografi Tua Hautam?ki kuvasi omaan projektiinsa.

– Impulssi, joka vaeltaa, on kiehtova. Se ei ole kenenk??n ty? eik? siit? voi sanoa onko se taidetta, mutta se on impulssi joka kiert?? eri t?iss? ja on osa jotain tulevaa, h?n jatkaa.

L?hell? oleva luonto

Luonnon merkitys on korostunut kahdeksan kuukauden aikana. ?

– Laajoki ja Myn?joki ovat olleet hyvi? tuttavuuksia. Luontosuhteeni on ollut v?lit?n ja luonto ollut l?hell?; menen k?velleen jonnekin l?helle ja tulen pois. Kivill? istuminen on ollut t?rke?? ty?skentelyss? ja luonnon ??nien kuunteleminen, kuten viime p?ivin? kurkien, Joutsij?rvi kertoo.

Kutsutaiteilija h?n kertoo kauniin rinnastuksen ty?lleen Saaren kartanossa.

– Lempikukkiani ukontulikukkia kasvaa nykyisen asuintaloni lakeijasiiven l?hell? ja ne ovat kaksivuotisia kasveja. Ensimm?isen? vuotenaan ne kasvattavat lehtiruusukkeen ja ne kukkivat vasta seuraavana kes?n?. Sen j?lkeen kukista tulevat siemenet s?ilytt?v?t it?vyytens? jopa vuosisatoja. Ukontulikukka kuvaa hyvin rytmi?, joka on taiteiden parissa ty?skentelyss?. Jotain kehkeytyy, mutta sit? ei heti n?y, h?n kuvailee.

Tulevaisuuden n?kymi?

Saaren kartanosta Joutsij?rvi l?htee hyvill? mielin. Sana kiitollisuus tulee esille useampaan kertaan. H?nelle tulee ik?v? my?s asuntoaan, joka on ollut mahtava paikka harjoitella lauluja ilman, ett? kukaan h?iritsee tai tulee h?irityksi.

H?n on asunut pitk??n eri puolilla Turun l?heisyydess? kauempana keskustasta, ja nyt kutsutaiteilija-ajan j?lkeen paluu kaupunkiin ja vilkkaampaan el?m??n tuntuu hyv?lt? vaiheelta.

Tulevaisuudesta h?n ei tied? viel? sen tarkemmin, mutta h?n aikoo kirjoittaa pitk?n esseen, joka k?sittelee valtaa.

Uuden runoteoksen julkistamistilaisuus Saaren kartanossa 28.4.2015

Joutsij?rvi on ollut residenssiss? olleessaan hyvin keskittynyt ty?ntekoon, ja Saaren kartanossa h?n on my?s viimeistellyt l?hiaikoina julkistettavan runokirjansa, joka on haastatteluhetkell? tulossa painosta.

Ohjattua kerhotoimintaa niille joiden syd?mess? l?ikkyy on h?nen kolmas runoteoksensa. Teos on ”jatkumo kirjoituksia, proosa- ja runoketjuja, jotka kysyv?t hienovaraisesti – vakavasti tai leikkien, mets?ss? ja huoneessa – lukijansa l?sn?olon syvyytt?. Teoksessa syvennyt??n uniin, aistimaailmaan ja tunteisiin kuten pelko ja rakkaus, sek? havahdutaan kohtaamisiin ihmisten ja el?inten kanssa.”.

Saaren kartanolla oli kunnia olla -runoteoksen julkistamispaikkana tiistaina 28.4.2015.