青楼传媒

Kirjallisuudenlehtori ja tutkija Heidi Gr?nstrandin mielest? maailmassa tarvitaan aikaa yll?tyksille.

Pari kertaa viikossa Tukholman yliopiston kirjallisuudentutkija Heidi Gr?nstrand sulkee oven takanaan ja k?velee mets??n. Mets? on paikka, jossa ty?n voi hetkeksi unohtaa. Mahdollisuus samanlaiseen hiljentymiseen on Saaren kartanossa, jonka johtokunnassa Gr?nstrand on ollut mukana viime vuoden lopusta l?htien.

“Nyky??n tilaa rauhoittumiseen tarvitaan enemm?n kuin koskaan aikaisemmin. Saaren kartanolla on mahdollisuus viestitt??, ett? on lupa pys?hty? ajattelemaan ja keskitty? taiteeseen”, h?n sanoo.

Tiedett? taiteesta

Gr?nstrandin arki on matkaamista Tukholman ja Paraisten v?lill?, mutta vaihtelu virkist??. H?n ty?skentelee seuraavan vuoden Tukholman yliopistossa kirjallisuuden lehtorina suomen kielen oppiaineessa. Samaan aikaan jatkuu Kirjallisuuden monikielisyys Nyky-Suomessa -tutkimusprojekti, jossa tutkijat ja taiteilijat ovat yhdess? pohtineet esimerkiksi sit?, miten monikieliset kirjailijat k?ytt?v?t kielt? teoksissaan.

Monikielisyys on ollut luonteva osa Gr?nstrandin el?m?? lapsuudesta asti. Lapsena h?n ahmi kirjoja suomeksi ja ruotsiksi, mutta suomenkielisess? koulussa liikkuminen kahden kielen v?lill? ei ollutkaan niin itsest??n selv??. Kirjallisuuden opinnoissa kirjailijoiden monikielisyys ei saanut huomiota. Gr?nstrand halusi selvitt??, miksi.

“Henrik Tikkanen on hyv? esimerkki. H?net tunnetaan suomenruotsalaisena kirjailijana, mutta tuotantoon kuuluu paljon suomenkielisi? teoksia”, Gr?nstrand kertoo.

Tikkasen kaltaisten kirjailijoiden monikielisyys j?? varjoon, sill? Suomessa on haluttu vaalia yksikielisyyden ihannetta.

“Kirjallisuudella Suomessa perinteisesti on ollut teht?v? sellaisten perinteisten kansallisten arvojen tukijana, eteenp?in viej?n? ja muotoilijana. Usein se on tarkoittanut sit?, ett? edistet??n pelk?st??n suomenkielist? kirjallisuutta. Olisi syyt? luopua n?ist? vanhoista kielik?sityksist?.”

Rikotaan rajoja

Ty?skentely yhdess? taiteilijoiden kanssa ei ole Gr?nstrandille uutta. H?n on toimittanut yhdess? Kristina Malmion kanssa B?de och, sek? ett? -esseekokoelman, jossa sek? tutkijat ett? taiteilijat kirjoittavat monikielisyydest? omakohtaisten kokemusten kautta.

Yhteisty? on ollut hedelm?llist?.

“Uudenlainen ty?skentely taiteilijoiden kanssa on kannustanut suhtautumaan rennommin kirjallisuuden tutkimuksessa pitk??n seisoneisiin tiukkoihin raja-aitoihin, kuten mit? on teksti ja kuka on kirjailija”, h?n kertoo puhelimitse Tukholmasta.

Kiinnostus taiteeseen on osa taidetta tutkivan ammattitaitoa.

“En osaa kuvitella, mit? kirjallisuuden tutkija oikein tekee, jos ei ole kiinnostunut taiteesta hyvin laajasti”, h?n kertoo nauraen.

Taiteilijoiden ja tieteilij?iden teht?v? on tehd? n?kyviksi henkil?kohtaisten kokemusten taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset rakenteet. Gr?nstrandin puheessa toistuu halu kaataa raja-aitoja. Yhten? esimerkkin? h?n k?ytt?? tieteenalojen v?lisi? jakoja, jotka joskus heijastelevat enemm?n akateemisia perinteit? kuin todellisuutta.

“Maailmassa ilmi?t eiv?t jakaudu mihink??n selkeisiin kategorioihin. Saaren kartanosta ja muista projekteista olen oppinut sen, ett? samaa asiaa voi l?hesty? monin keinoin. Kysymykset, joita taiteilijat ja tutkijat itselleen ja ty?lleen esitt?v?t, ovat samoja.”, h?n kertoo. Erot tulevat siit?, miten kysymyksiin vastataan: tutkija etsii ratkaisuja tieteellisin metodein, taiteilija luomisty?n kautta.

Uskalla yll?tty?

Gr?nstrandin mukaan taide ja tiede her?ttelev?t pohtimaan asioita uudella tavalla. Niit? yhdist?? halu sek? esitt?? kysymyksi? ett? vastata niihin.

“Vaarana on, ett? keskustelu maailman menosta yksipuolistuu. Tied?n itsekin, miten helppoa on menn? tietoverkkojen, kiireiden, s?hk?postien ja suorittamisen maailmaan. Maailmassa on niin paljon puhetta taloudesta, ett? on hyv? puhua asioista muillakin tavoin”, h?n kuvailee vallalla olevaa keskustelua.

On t?rke??, ett? tehokkuutta vaativassa maailmassa on aikaa yll?tyksille. Saaren kartano on tarjonnut kokemuksia, joita ei ole voinut suunnitella etuk?teen, Gr?nstrand kertoo. Esimerkkin? h?n kertoo kartanon alueen t?ytt?v?st? taiteesta, johon voi liikkuessaan t?rm?t? yll?tt?viss? paikoissa.

Erityisesti mieleen on j??nyt elokuinen ilta, jona taivas t?yttyi t?hdenlennoista.

“Kartano on muistuttanut siit?, ett? suunnittelemattomuudelle pit?isi olla tilaa.”

?

Kohtaamisia syntyy, kun…paikalla on ihmisi?.

Kohtaamisia ei synny, kun…. ei halua antautua tilanteen viet?v?ksi.

El?m?ni merkitt?vimm?t kohtaamiset….ovat tapahtuneet retkill? ja matkoilla. Tutustakin porukasta paljastuu uudessa ymp?rist?ss? uusia puolia.

?

BIO

Heidi Gr?nstrand, 47, on Turun yliopiston kirjallisuudentutkija sek? kirjallisuuden lehtori Tukholman yliopistossa.

Asuu Tukholmassa ja Paraisilla miehens? kanssa.

Vapaa-ajallaan harrastaa ulkoilua ja puutarhan hoitoa.