青楼传媒

Saaren kartanon j?rjestyksess??n kolmas kutsutaiteilija, sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen, kertoo mit? kahdeksan kuukauden kutsutaiteilijaresidenssi merkitsi h?nelle.

”T?m? on taiteilijan paratiisi. T??ll? on tilaa ja aikaa. Kartano on ymp?rist?, jossa taiteenteko on t?ysin oikeutettu ja hyv?ksytty olemisen tapa”, Hanneriina Moisseinen sanoo hymyillen. ”T??ll? ei tarvitse perustella omaa tekemist??n, kuten ’normaalissa’ el?m?ss?”, h?n jatkaa.

Moisseinen on silminn?hden v?synyt mutta tyytyv?inen. H?n on valvonut edellisen? y?n? kahteen. Viimeinen viikko Saaren kartanon kutsutaiteilijana on alkanut, ja h?n aikoo hy?dynt?? jokaisen minuutin siit?.

Moisseinen on ty?skennellyt Saaren kartanon kutsutaiteilijana syyskuun alusta, kahdeksan kuukauden ajan. H?n on ty?st?nyt valmiiksi muun muassa nelj?nnen sarjakuvakirjansa. ”Kannas”-niminen teos julkistetaan tiistaina 24.5. Galleria Huudossa j?rjestett?v?n n?yttelyn avajaisissa. ”Tuntematon” on yhteisn?yttely Visa Knuuttilan kanssa.

Moni??ninen historia

Moisseinen haluaa tuoda ”Kannas”-sarjakuvakirjassaan moni??nisyytt? ja uusia n?k?kulmia sotasarjakuvaan. Kirjan p??henkil?in? ovat karjakkotytt?, hulluksi tullut rintamakarkuri ja erityisesti lehm?t. ”Arvelin, ett? niiden avulla voi kertoa uudella tavalla sodasta, sotaolosuhteista ja kodin j?tt?misest?”, h?n jatkaa. ”Kannas” on sotakertomus, joka antaa puheenvuoron niille, joille sit? ei ole aikaisemmin annettu.

”Uskon, ett? kirja l?yt?? lukijansa. Jo siksi, ett? nainen tekee sotakirjan, jossa p??henkil?n? on nainen ja lehm?t sek? hulluksi tullut rintamakarkuri. T?m? on provosoiva l?ht?kohta”, h?n kuvailee.

Tarkat yksityiskohdat

”Odotan mielenkiinnolla miten ihmiset kommentoivat kirjaa, ja mist? yksityiskohdista minua tullaan ojentamaan. Monet suhtautuvat sotahistoriaan hyvin intohimoisesti. Yritin ottaa selville pienimm?tkin yksityiskohdat, jotta minua ei voisi moittia ep?tarkkuuksista”, Moisseinen sanoo hymyillen.

Uudenlaista karjalaisuutta

”Kannas” tutkailee my?s onko mahdollista luoda uutta karjalaista kulttuuria. Karjalaa nostalgisoidaan ja sen kulttuuria n?kee esitelt?v?n p?lyyntyvin? pirtanauhoina lasivitriineiss?. ”Mit? on karjalainen nykykulttuuri, miss? se on ja miss? m??rin se on sidottu alueeseen ja paikkaan? Perinteet voivat el?? niin sanotusti ’mierossakin’ eli maailmalla”, Moisseinen pohtii.

H?n kuullut paljon evakkotarinoita, ja karjalaisilla tuntuu olevan aina sama nuotti tarinoissaan. H?n halusi ymm?rt?? mist? siin? on kysymys. ”Nykyiset uudet sukupolvet eiv?t osaa samastua kokemuksiin sodasta ja evakuoimisiin, koska heill? ole kosketuspintaa niihin. Yrit?n luoda sarjakuvalla vuoropuhelua nuorempien sukupolvien ja sota-ajan historian v?lille”, h?n kertoo. ”Toivottavasti mahdollisimman monet karjalaiset, evakot, sotaveteraanit ja Suomen historiasta kiinnostuneet l?yt?v?t kirjan pariin.”

Ihmisen k?denj?lki maisemassa

Moisseinen k?vi talvella Mietoisten kudontapiiriss? ja siell? naiset kertoivat h?nelle, ett? alkuper?isen asutuksen talot ovat mets?isten m?kien p??ll?. ”Kun karjalaiset tulivat, Saaren kartanon tiluksista lohkottiin seitsemisenkymmennelle perheelle tilat. Kaikki pelloilla olevat talot Mietoisisssa ovat karjalaisten taloja. Karjalaisten tulo muutti t??ll? maisemaa oleellisesti,” h?n jatkaa.

”On hauska ajatella, ett? kirjassani kuvaan l?ht?hetke? Karjalasta ja n?m? ihmiset ovat saapuneet t?h?n ihan viereen pientiloille,” Moisseinen kuvailee. Maisema todellakin muuttui vuoden 1944 my?t? .

Ajankohtainen teema

”Ihmiset tuntuvat unohtaneen, ettei siit? ole niin kauan, kun 408 000 siirtolaista saapui l?ntiseen Suomeen. Karjalaisten tilanne oli erilainen siin? mieless?, ett? heill? ei ollut mit??n muuta paikkaa, eik? kukaan olettanut, ett? he palaisivat takaisin. Mutta kuitenkin on paljon yht?l?isyyksi? nykyhetkeen. Siin? miten paetaan sotaa, ja siin? miten pakolaiset otetaan vastaan”, h?n kertoo.

”Kannas ”on k??nnetty jo englanniksi – syksyll? residenssiss? ty?skennellyt runoilija Pauliina Haasjoki on k??nt?nyt kirjan ja sen nimi on englanniksi ”The Isthmus”. ”Kirjan aihe on universaali ja ajankohtainen, joten sen k??nt?minen oli luonnollista”, h?n jatkaa.

Ty?kiireit? ja kohtaamisia

Kutsutaiteilijajaksonsa alkuvaiheessa h?nell? oli tarkoituksena metel?id? polkuharmonilla, mutta h?n ei ehtinyt soittamaan soitinta. Loppujen lopuksi polkuharmoni siirtyi toiselle residenssil?iselle, muusikko Marja Johanssonille, s?vellyksen hinnalla. ”Ajattelen, ett? polkuharmonin energia tulee jaettua suuremmalle joukolle, kun vaihdoin sen animaatioon tulevaan s?vellykseen”, h?n kertoo.