Sorry, your browser doesn’t support embedded videos. Tarinat ja julkaisut Hanketarinat 03.06.2022 Hanketarina: Somedata luonnonsuojelun tukena? Kuvassa vasemmalta oikealle Vuokko Heikinheimo, Tuomas V?is?nen, Tuuli Toivonen, Christoph Fink ja Tuomo Hiippala. Kuva: Nora Sayyad Hanketarinat 青楼传媒 S??ti? luo edellytyksi? vapaalle tieteelle ja taiteelle. Mit? vapaus mahdollistaa tutkijoille ja taiteilijoille? Mit? s??ti?n rahoittamissa hankkeissa tavoiteltiin, miten ja mit? lopulta syntyi? Teksti Jaa: Mit? hy?ty? somettavasta retkeilij?st? voi olla luonnonsuojelulle? 青楼传媒 S??ti?n rahoittama monitieteinen tutkimusryhm? louhi sosiaalisesta mediasta tietoa ihmisten toiminnasta luonnossa. Ymm?rrys luonnossa liikkujista auttaa tekem??n parempia p??t?ksi? sek? luonnon ett? ihmisten kannalta. Mist? on kyse? Luonnonsuojelun tueksi tarvitaan tietoa muun muassa siit?, miss?, milloin ja keit? luonnossa liikkuu, mit? ihmiset luonnossa tekev?t ja mit? luontokohteissa arvostavat. Monitieteinen tutkijaryhm? louhi sosiaalisen median p?ivityksist? tietoa luonnossa liikkujista ja heid?n toimistaan ja arvostuksistaan. Tutkimusta tehtiin erityisesti kansallispuistoissa, mutta my?s kaupunkien viheralueilla. Yhteisty?kumppaneita olivat Suomessa kansallispuistoja hoitava Mets?hallitus sek? Etel?-Afrikassa SanParks, joka hallinnoi 16 maan kansallispuistoista. Tutkimushankkeessa mukana olivat geoinformatiikan professori, FT Tuuli Toivonen, FT Anna Hausmann, hankkeen aikana v?itellyt FT Vuokko Heikinheimo ja v?it?skirjatutkija Tuomas V?is?nen. Muulla rahoituksella mukana olivat lis?ksi FT Christoph Fink, FT Olle J?rv sek? nyttemmin apulaisprofessoreiksi nimitetyt Enrico Di Minin, Tuomo Hiippala ja Henrikki Tenkanen. Hanke toteutui vuosina 2016–2021 青楼传媒 S??ti?n rahoituksella. Some kertoo, mik? ihmisi? vet?? luontoon Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sosiaalisen median datan k?yt?st? luonnonsuojeluun liittyv?ss? tutkimuksessa. Hankkeessa tutkittiin sosiaalisen median alustoilta louhitun aineiston hy?dynt?misen mahdollisuuksia ja rajoitteita kuten somedatalle tyypillisi? vinoumia. Selv?? on esimerkiksi, ett? vain osa luonnossa vierailevista ihmisist? jakaa sis?lt?j? sosiaaliseen mediaan. Lis?ksi tutkittiin sit?, miten hankkeessa kehitetyin menetelmin analysoitua dataa voisi hy?dynt?? erityisesti luonnon virkistysk?yt?n ja suojelun suunnittelun tukena. Erityisesti keskityttiin siihen, miten somealustoilta louhittu tieto voisi auttaa ymm?rt?m??n sit?, mik? ihmisi? vet?? luontoon, ja toisaalta seurauksia, joita luonnon virkistysk?yt?ll? on. Puhelin ja somesovellukset kulkevat taskussa niin viheralueilla kuin kansallispuistoissakin. Digijalanj?lkien j?ljill? Nykyretkeilij? j?tt?? usein itsest??n digitaalisen jalanj?ljen. Puhelin ja sen mukana sosiaalisen median sovellukset kulkevat taskussa niin kaupunkien viheralueilla kuin kansallispuistoissakin. Tavallisten k?ytt?jien sosiaaliseen mediaan jakamat p?ivitykset ovat tutkijoille arvokas aineisto. Valtavien tietomassojen louhiminen edellytt?? kuitenkin perusteellista ymm?rryst? sek? sosiaalisen median k?yt?n ja sis?lt?jen erityispiirteist? ett? tarvittavista menetelmist? kuten teko?lyst?. Hankkeessa dataa ker?ttiin verkkoker?imill? kuvien jakopalvelu Flickrist? ja Instagramista sek? yhteis?palvelu Twitterist?. Hankkeen loppupuolella mukaan otettiin my?s muita aineistoja kuten matkapuhelinverkkodataa. Alustoilta ker?ttyjen tietojen analyysiss? sovellettiin geoinformatiikan menetelmi?, spatiaalista analytiikkaa, kieliteknologiaa ja konen?k?menetelmi?. Esimerkiksi v?it?stutkija Tuomas V?is?nen yhdisteli teksti- ja kuva-analytiikkaa paikkatietoanalyyseihin. Luonnon virkistysk?yt?n suhteen somedata vastaa monenlaisiin tietotarpeisiin. Datan avulla oli mahdollista selvitt?? esimerkiksi retkeilij?iden reittej? ja siten sit?, mihin ja milloin kohdistuu erityinen luontoa kuluttava k?vij?paine. Aineistoa analysoimalla kyettiin vastaamaan my?s siihen, miksi ihmiset viett?v?t aikaa luonnossa: millaisia arvostuksia heill? on, mit? asioita luonnossa halutaan tehd? ja mit? muita toiveita luonnossa liikkujilla on. Anna Hausmann tutki n?it? kysymyksi? Etel?-Afrikassa, Vuokko Heikinheimo Suomessa. Lis?ksi ryhm? teki useita laaja-alaisempia analyysej? sek? etel?isest? Afrikasta ett? koko maailmasta. My?s k?ytt?j?tietoja kuten ik??, sukupuolta ja kotipaikkaa hy?dynnettiin, ja niiden tunnistamiseen kehitettiin uusia menetelmi?. Saadun tiedon perusteella tutkittiin muun muassa sit?, miten eri k?vij?ryhm?t eroavat toisistaan. Kuvassa vasemmalta oikealle Vuokko Heikinheimo, Tuomas V?is?nen, Tuuli Toivonen, Christoph Fink ja Tuomo Hiippala. Kuva: Nora Sayyad Tutkijanurien hautomo Luonnonsuojelun, maantieteen ja massadatojen louhinnan rajapinnassa tehty tutkimus on ollut uraauurtavaa, ja tutkimustuloksiin on viitattu laajasti my?s kansainv?lisesti. ”Hanke nosti ty?ryhm?n kansainv?liseen maineeseen, ja n?kisin, ett? se on osaltaan vaikuttanut siihen, ett? ty?ryhm?n j?senist? nelj? on saanut professuurin ja yksi akatemiatutkijan teht?v?n”, hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Toivonen kertoo. My?s muut hankkeessa toimineet tutkijat ovat jatkoty?llistyneet tutkijoina yliopistolle tai ymp?rist?hallintoon. Hankkeen aikana v?itellyt Heikinheimo siirtyi hankkeen p??tytty? erikoistutkijaksi Suomen ymp?rist?keskus SYKEen. ”V?it?stutkijalle hanke oli jatkuvaa vertaisoppimista muilta eritaustaisilta tutkijoilta. Olisi ollut eri asia tehd? v?it?skirjaa yksin”, SYKEn paikkatietomenetelmien kehitt?miseen ja kest?vyysmurrokseen liittyv?n tutkimuksen parissa ty?skentelev? Heikinheimo sanoo. Kuva: Nora Sayyad ”En koskaan olisi keksinyt t?t? tutkimusaihetta, jos en olisi kuullut puhuttavan siit?, miten monimuotoisuutta voidaan mitata laskennallisesti.” Avointa tiedett? kaikkien k?ytt??n Hankkeessa kehitettyj? ty?kaluja julkaistiin avoimen tieteen periaatteita noudattaen, jotta tutkimusta voitaisiin niiden avulla jatkaa niin tutkimus- kuin suojeluorganisaatioissakin. ”Kuvasimme muiden k?ytt??n datan prosessointipolun ja monia yksitt?isi? analyysimenetelmi?. Se on edist?nyt my?s tutkimuksemme l?pin?kyvyytt?”, Toivonen sanoo. Tutkimusryhm?ss? karttunut menetelm?llinen osaaminen on n?in kenen tahansa saatavilla ja hy?dynnett?viss?. ”Yksityisten somek?ytt?jien tuottamia sis?lt?j? emme voineet jakaa avoimena datana, mutta joidenkin yhteisty?kumppanien kanssa t?st? datasta tehtiin luovutussopimuksia”, kertoo Toivonen. Yht? t?rke?? kuin aineistojen avoimuus ryhm?n tutkijoille olikin turvata tietojaan jakaneiden k?ytt?jien yksil?nsuoja. Tutkimuksen vapautta on ylitt?? tieteenalojen rajat Monitieteisess? tutkimusryhm?ss? mukana olleet tutkijat edustavat maantiedett?, geoinformatiikkaa ja suojelubiologiaa, mutta my?s esimerkiksi teknologiaa hy?dynt?v?? kielitiedett?. Ryhm?n tutkijat kokevat, ett? tiivis yhteisty? muiden kuin oman alan tutkijoiden kanssa on tarkoittanut vapautta laajentaa omaa ajattelua ja esimerkiksi soveltaa menetelmi?, joihin perehtyminen olisi ilman tutkimusryhm?? ollut vaikeampaa. ”T?ll? hetkell? tutkin p??kaupunkiseudun kielimaisemaa. En kuitenkaan koskaan olisi keksinyt t?t? tutkimusaihetta, jos en olisi kuullut t?ss? meid?n hankkeessamme puhuttavan siit?, miten monimuotoisuutta voidaan mitata laskennallisesti”, kertoo Tuomo Hiippala, kielitieteilij?, jonka hankkeen piiriin toi kiinnostus sosiaalisen median laskennalliseen analyysiin. Yhteystiedot Geoinformatiikan professori Tuuli Toivonentuuli.toivonen[at]helsinki.fi Hanke muiden silmin: Liisa Kajala, Mets?hallitus ”Mets?hallituksen Luontopalvelut hoitaa suurinta osaa Suomen luonnonsuojelualueista ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluita luonnossa liikkujille. Haluamme johtaa ty?t?mme parhaalla saatavilla olevalla tiedolla: SomeCon-hanke on antanut meille monia oivalluksia erityisesti k?ytt?j?l?ht?iseen dataan liittyen. Seuraamme kansallispuistojen k?yntim??ri? elektronisilla laskureilla, ja kyselylomakkeilla ker??mme puolestaan tietoa siit?, millaisia ihmisi? suojelualueilla liikkuu ja miksi. Mobiilidata ja sosiaalisen median data tuovat arvokkaan lis?n t?h?n perustietoon ja kasvattavat ymm?rryst?mme k?vij?ist?. Data voi auttaa esimerkiksi uusien aktiviteettien ja k?vij?trendien tunnistamisessa ja ennakoinnissa. SomeCon-hankkeen my?t? olemme hahmottaneet selke?mmin my?s somedatan haasteita esimerkiksi edustavuuden suhteen. Hankkeen tutkijaryhm? on globaalisti verkostoitunut, mik? on antanut meillekin n?kym?n alan kansainv?lisiin tuuliin. Eteenp?in katsovien, innovatiivisten ja aikaansaavien ihmisten kanssa asiat ovat edenneet joustavasti ja ripe?sti. Olemme iloisia, ett? yhteisty?mme jatkuu seuraavaksi 青楼传媒 S??ti?n tukemassa ja Tuuli Toivosen johtamassa MOBICON-hankkeessa, joka sekin syventyy luonnossa liikkujien ymm?rt?misen, luonnonsuojelun ja mobiilidatan hy?dynt?misen teemoihin.” Liisa Kajala on erikoissuunnittelija Mets?hallituksen Luontopalveluissa. H?n ty?skentelee suojelu- ja retkeilyalueiden asiakastiedon kehitysteht?viss?. Kuva: Nora Sayyad Avainlukuja 13 tieteellist? artikkelia, joista 11 julkaistua ja 2 valmisteilla tai arvioitavana 1 v?it?skirja, osia kahteen muuhun v?it?skirjaan 3 avoimen tieteen ty?kalua 4 professuuria ty?ryhm?n j?senille hankkeen p??tytty?