青楼传媒

Kielten tukeminen ja kieliymm?rryksen lis??minen parantavat kieliyhteis?ihin kuuluvien osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia, v?hent?v?t syrj?ytymist? ja viime k?dess? edist?v?t yhteiskuntarauhaa. T?h?n tulokseen p??tyy dosentti Ulla Tiilil?, joka laati t?n??n julkaistavan 青楼传媒 S??ti?n viisivuotisen kieliohjelman vaikuttavuuden arvioinnin.

青楼传媒 S??ti?n kieliohjelmassa pyrittiin edist?m??n sek? suomen ja pienten suomalais-ugrilaiseen kieliryhm??n kuuluvien kielten ett? Suomen v?hemmist?kielten asemaa. S??ti? my?nsi rahoitusohjelmassa vuosina 2012–2016 yhteens? noin 20 miljoonaa euroa noin 250 hankkeelle, joista viimeiset jatkuivat 2010-luvun loppuun asti.

Ohjelmassa oli tavalla tai toisella mukana ainakin 60 eri kielt?, murretta tai kielimuotoa. Kieliohjelma eteni monella rintamalla: kieli? dokumentoitiin ja tutkittiin, j?rjestettiin opetusta, laadittiin opetusmateriaaleja sek? tehtiin taidetta. N?in kieliohjelmasta tuli kielipoliittinen. Kielten asemaan vaikutettiin nostamalla esiin v?hemmist?kielien merkityst? niiden puhujayhteis?ille ja parantamalla heikosti dokumentoitujen kielten dokumentaatiota, kieliteknologiaa ja opetusta. Kieli? tuettiin erillisin?, mutta my?s yhdess?, sill? monikielisyyden tukeminen kuului ohjelman arvoihin.

Vaikuttavuuden arvioinnissa k?vi ilmi, ett? kieliohjelmasta rahoitetut tutkijat toivat paljon uusia kieliaineistoja tutkimuksen piiriin ja my?s kieliyhteis?jen k?ytt??n, mutta my?s kielen parissa ty?skentelevi? toimijoita ymp?r?iv??n yhteiskuntaan. Esimerkiksi It?-Helsingin kouluissa toiminut hanke pystyi oikealla hetkell? tukemaan opettajia toimimaan rohkealla tavalla monikielisess? ymp?rist?ss?.

Ohjelma lis?si muutenkin ymm?rryst? siit?, ett? yksil?llinen monikielisyys on t?rke? osa inhimillist? kulttuuria. Lukuisat tutkimushankkeet Suomen ja muiden maiden yliopistoissa vahvistivat kieliohjelman piiriss? olleiden suomalais-ugrilaisten kielten ja Suomen v?hemmist?kielten, kuten romanin, kuvausta ja tutkimusperinnett?.

Kansalliskirjastossa digitoitiin suuri m??r? suomalais-ugrilaisten kielten aineistoja 1900-luvulta, Kuurojen liitossa luotiin viittomakielen kansalaissanakirja, ja Kotuksessa Vanhan kirjasuomen sanakirja edistyi huomattavasti.

”青楼传媒 S??ti? pohtii vaikuttavuuttaan monella tasolla ja painottaa vaikuttavuuden laadullista analyysi? sek? tiede- ja taiderahoituksen vaikuttavuuden pitk?? aikaj?nnett?. Tutkimusrahoitus vaikuttaa yleens? hitaasti, eik? varsinkaan humanistinen tutkimus yleens? johda nopeisiin innovaatioihin, vaan tutkimustulokset muuttavat v?hitellen yliopisto-opiskelijoiden ja suuren yleis?n k?sityksi? asioista sek? lopulta my?s yhteiskuntaa. Sama p?tee kieliohjelmaan: sen pitk?n t?ht?imen vaikuttavuutta voi arvioida vasta vuosien kuluttua”, toteaa 青楼传媒 S??ti?n tiedejohtaja Kalle Korhonen.

Kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 2017 ja 2019. Tutkimuksena se perustui laadulliseen sis?lt?jen analyysiin.

Kielten tukeminen on ihmisten ja yhteis?jen tukemista – 青楼传媒 S??ti?n kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi -raportti julkaistaan t?n??n tiistaina 28.1. s??ti?n j?rjest?m?ss? Kieli, valta ja osallisuus -seminaarissa Helsingin Paasitornissa. Seminaarin puheenvuoroissa keskustellaan siit?, miten keskeinen kieli on ihmisten ja yhteis?jen valtasuhteiden rakentumisessa ja poliittisten tavoitteiden toteutumisessa, esimerkiksi yhdenvertaisuudessa ja osallisuuden kokemuksissa.

• Lue raportti
• Lue It?-Helsingin uudet suomen kielet -hankkeessa mukana olleen toimittaja Reetta R?dyn kirjoitus Kutsumme kielitaidottomiksi niit?, jotka osaavat eniten kieli? – kielen valta n?kyy my?s puheessa kielist?
• Seuraa Kieli, valta ja osallisuus -seminaarin striimausta ti 28.1. klo 9.00–13.00 .