青楼传媒

T?n? vuonna Vuoden tiedekyn? -palkinto jaetaan ymp?rist?aiheiselle suomenkieliselle artikkelille. Ehdokasartikkelit osoittavat, miten monipuolisista n?k?kulmista ymp?rist??n liittyvi? aiheita voi tutkia. 25 000 euron palkinnon voittaja julkaistaan toukokuussa.

青楼传媒 S??ti? my?nt?? vuosittain Vuoden Tiedekyn? -palkinnon tieteellisest? kirjoituksesta, jossa suomen kielt? on k?ytetty erityisen ansiokkaasti. T?n? vuonna palkinto jaetaan suomenkieliselle ymp?rist?teemaiselle tieteelliselle artikkelille, joka on ilmestynyt vuosien 2021–2023 aikana. Esiraadin kuratoimalla ehdokaslistalla on seitsem?n artikkelia, jotka edustavat eri tieteenaloja evoluutiobiologiasta kirjallisuuden tutkimukseen.

”T?m? monipuolinen joukko kysyy kysymyksi?, joita kannattaisi kuunnella”

Esiraatiin kuuluivat t?n? vuonna s??ti?n tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen sek? biologi ja toimittaja Mari Pihlajaniemi. Esiraati arvioi noin 250 suomenkielist? ymp?rist??n liittyv?? tutkimusartikkelia. Yksitt?isi? artikkeleita ilmoitettiin palkintoehdokkaiksi noin 120, loput olivat artikkelikokoelmia sek? tieteellisten lehtien vuosikertoja.

”Artikkelien luku-urakka toi toivoa. N?k?kulmien ja tieteenalojen kirjo ja paljasti, kuinka valtava m??r? eri alojen tutkijoita ty?skentelee ymp?rist??n liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. T?m? monipuolinen joukko kysyy kysymyksi?, joita yhteiskunnan kannattaisi kuunnella”, kommentoi Pihlajaniemi artikkeleita.

”Arvioinnissa mukana olleet artikkelit osoittivat ilahduttavasti, miten monialaista ymp?rist??n liittyv?? tutkimusta julkaistaan my?s suomeksi”, Korhonen komppaa.

Voittaja julkistetaan toukokuussa

Seuraavaksi palkinnon valitsija p??tt?? voittaja-artikkelin esiraadin valitsemista ehdokkaista. Valitsijana toimii t?n? vuonna Alli Pylkk?, oikeustieteiden opiskelija ja Allianssin nuorten luontodelegaatti 2022–2023. Palkinnon voittaja julkaistaan toukokuussa.

Vuoden Tiedekyn? -palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielist? tieteellist? kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Vuodesta 2010 alkaen my?nnetyn palkinnon suuruus on 25 000 euroa ja se on yksi Suomen suurimmista tieteellisen kirjoittamisen palkinnoista. Palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ymp?rist?ntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille.

Lue lis?? palkinnosta: Vuoden Tiedekyn?

Vuoden Tiedekyn? -ehdokkaat 2024

Tuomas Aivelo ja Jenni Lehtim?ki: ””, Duodecim 137 (2021) 2135–2141.

Aivelo ja Lehtim?ki esittelev?t tutkimusn?ytt?? luonnon monimuotoisuuden yll?pit?misen merkityksest?, kun kyseess? on sairauksien ehk?isemisen tukeminen niin l??ketieteess? kuin kansanterveysty?ss?.

Sanja Hakala, Jonna Kulmuni ja Heikki Helanter?: ””, Luonnon Tutkija 126 (2023) 24–38.

Hakala, Kulmuni ja Helanter? k?sittelev?t artikkelissaan muurahaisyhteiskuntien perherakenteiden vaihtelua sek? taustalla vaikuttavia syit? ja vaihtelun aiheuttamia seurauksia.

Reeta Holopainen ja Tiia K?h?r?: ””, Avain – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20 (2023) 4–23.

Holopainen ja K?h?r? hy?dynt?v?t artikkelissaan ekokriittisist? ja ymp?rist?filosofisista luentaa Eeva-Liisa Mannerin runoteoksen el?ineettisen tematiikan tarkastelussa.

Sanna Karhu: ”’N?imme kaiken omin silmin’: tappaminen teurastamoissa piilotettuna v?kivaltana” teoksessa Tunteva tuote: kuinka el?imist? tuli osa teollista tuotantoa (toim. Taija Kaarlenkaski ja Otto Latva) (Vastapaino 2022) 301–326.

Karhu avaa teurastamoiden toiminnassa tapahtuvaa tappamisen n?kym?tt?m?ksi tekemist? ja h?ivytt?mist? niin suhteessa kuluttajiin kuin teurastamoiden sis?iseen toimintaan.

Karoliina Lummaa, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala ja Eeva-Stiina Tuittila: ””, Elore 30 (2023) 34–58.

Lummaan, Vainion, Korrensalon, Takalan ja Tuittilan tutkimusaineisto valaisee, miten sek? lempipuuaiheiseen kyselyyn vastanneet ihmiset ett? suomalaiset nykyrunoilijat hy?dynt?v?t kerronnassaan puita ja suhdettaan puihin kuvatessaan my?s ihmisyyteen liittyvi? teemoja.

Maarit Soukka: ””, Avain – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 19 (2022) 6–25.

Soukka tarkastelee puiden paikkaa suomalaisessa kaunokirjallisuudessa sotienj?lkeisell? ajalla. Modernismin aikana runouden puita on k?sitelty ennen kaikkea suhteessa ihmiseen.

Tero Toivanen, Paavo J?rvensivu ja Ville L?hde: ”Ekologisen j?lleenrakennuksen haaste” teoksessa Talouskuri tuli Suomeen (toim. Janne Autto) (Vastapaino 2023) 117–241.

Toivasen, J?rvensivun ja L?hteen ymp?rist?valtiotutkimukseen pohjaava artikkeli esitt??, ett? ekologinen j?lleenrakennus ja valtion tasolla harjoitettu talouskuri eiv?t voi kulkea sujuvasti k?si k?dess?.

Huomasithan, ett? avoimesti verkossa saatavilla olevat julkaisut on linkitetty luetteloon. 

-palkittuihin