Tarinat ja julkaisut Muut jutut 17.05.2023 Vuoden Tiedekyn?ll? palkittu Sofia Kotilainen kysyy, kenen n?k?kulmasta tarinat on kerrottu: rahanv??rent?j? Talvi-Erkki oli viranomaisille roisto, l?hiyhteis?lleen hyv?ntekij? Tarinat ja julkaisut Muut jutut 17.05.2023 Vuoden Tiedekyn?ll? palkittu Sofia Kotilainen kysyy, kenen n?k?kulmasta tarinat on kerrottu: rahanv??rent?j? Talvi-Erkki oli viranomaisille roisto, l?hiyhteis?lleen hyv?ntekij? Vuoden Tiedekyn? -palkinto Palkinto jaetaan vuosittain tieteellisest? kirjoituksesta, jossa suomen kielt? on k?ytetty erityisen ansiokkaasti. Sen tarkoituksena on tukea suomenkielist? tieteellist? kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinto my?nnet??n vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja ymp?rist?tieteellisen kirjoittamisen aloilla. Palkinto jaettiin t?n? vuonna 13. kerran. Kuvat Maija Astikainen Jaa: Historioitsija ja kielentutkija Sofia Kotilaisen tutkimus 1800-luvulla rahaa v??rent?neest? Talvi-Erkist? piirt?? esiin veijarihahmon, joka oli esivallan n?k?kulmasta rikollinen mutta l?hiyhteis?lleen pit?j?l?isi? auttanut ”bankodirekt??ri”. Kotilainen kysyykin, kenen n?k?kulmasta tarinat on kerrottu. 青楼传媒 S??ti? palkitsee jyv?skyl?l?istutkijan 25?000 euron suuruisella Vuoden Tiedekyn? -palkinnolla kirjoituksesta, jossa suomen kielt? on k?ytetty erityisen ansiokkaasti. 1800-luvun puoliv?liss? rahaa v??rent?neest? Talvi-Erkist? kerrotut tarinat ovat saaneet historioitsija ja kielentutkija Sofia Kotilaisen tutkimaan veijarihahmoa jo parin vuosikymmenen ajan. Palkitussa kirjoituksessaan Kotilainen valottaa Talvi-Erkin toimintaa ristiin yht??lt? viranomaisten ja toisaalta muistitiedon kautta rakentuvasta Erkin l?hiyhteis?n n?k?kulmasta.??Kotilainen onnistuu v?litt?m??n kuvan maailmasta ja toimijuudesta, joka ei tyhjenny stereotyyppisiin tarinahahmoihin. ”T?t? tutkimusta en ole koskaan tehnyt p??toimisesti vaan muun ty?n ohella, oikeastaan vain vapaa-ajalla”, t?ll? hetkell? Jyv?skyl?n yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen tutkijana toimiva Kotilainen kertoo. ”Tiedonmurusia on tullut vastaan sielt? t??lt?, ja niiden kokoaminen yhteen on ollut mahdollista ajan kanssa, koska tutkimus ei ole ollut osa mit??n projektia, jolla olisi ollut tietty kesto. Sanoisinkin ett? eri l?hteit? perkaava ja yhdistelev? tutkimusprosessini on itse asiassa viel?kin kesken ja k?ynniss?, samoin kirjoittaminen, ja jatkan sit? edelleen. Mikrohistoriallinen tutkimus muotoutuu usein t?llaiseksi salapoliisin ty?ksi.” ”On keskeist? havainnoida, kenen tai keiden ??nell? puhutaan, mink?laiset k?sitykset yhteis?ss? ovat olleet vallalla ja muodostavatko ne vastakkaisia todellisuuksia kesken??n.” Kuriton kirjallistuminen: sivistysprojektia vastaan k??ntynyt luku- ja kirjoitustaito Kansanrunousarkistoon suullisesta kerronnasta tallennettu muistitietoaineisto on ollut tutkijalle v?hint??nkin yht? t?rke? kuin hallinnon tueksi laaditut kirjalliset asiakirjal?hteet. Muisteluista v?littyvien yhteis?n ajattelutapojen, asenteiden ja arvostusten kautta Kotilainen p??si j?ljille siit?, ettei esivallan n?k?kulmasta kerrottu tarina rikollisesta rahanv??rent?j?st? ole yksioikoinen. P?invastoin: kivij?rvel?inen ”bankodirekt??ri Dalviainen” eli Erik Turpeinen Talviaisten talosta oli er??nlainen Robin Hood -hahmo, joka hy?dynsi rosvojoukkoineen v??rennystaitojaan my?s auttaakseen taloudelliseen ahdinkoon joutuneita pit?j?l?isi?. 1800-luvulla rahvaan odotettiin k?ytt?v?n tuon ajan maaseudulla harvinaista luku- ja kirjoitustaitoa kunniallisiin kansansivistyksellisiin tarkoituksiin. K?yhiss? oloissa kasvanut Erkki hy?dynsi kuitenkin taitojaan soveliaaksi katsotun ajattelutavan vastaisesti moraalittomina pidettyihin pyrkimyksiin. Syrj?seudulla seteliraha oli harvinaista, mik? mahdollisti petokset. Aika oli otollinen v??rennystoiminnalle my?s siksi, ett? rahauudistuksen my?t? Suomessa otettiin k?ytt??n oma rahayksikk? markka ja siirtym?vaihe tarjosi mahdollisuuden v??renn?sten levitt?miseen. R?t?stelyn rikollisuutta korostavan, erityisesti valtaa pit?vien ja sanomalehtikirjoittelunkin rakentaman tarinan rinnalle Kotilainen nostaa artikkelissaan muistitietoon pohjaavan tarinan paikallisyhteis?n arvostamasta veijarista. ”Historioitsijan on keskeist? havainnoida, kenen tai keiden ??nell? puhutaan, mink?laiset k?sitykset yhteis?ss? ovat olleet vallalla ja muodostavatko ne vastakkaisia todellisuuksia kesken??n”, Kotilainen korostaa. ”Muistitiedon avulla erilaisten kokemusmaailmoiden hahmottaminen on helpompaa tai ylip??t??n mahdollista.” Tarinallisen kerronnan taikapiiri ei tyhjenny stereotyyppisiin hahmoihin ”Ep?suorien, vaivihkaisten j?lkien ja vihjeiden avulla voi p??st? kiinni yksitt?iseen el?m?ntarinaan ja sen kautta laajempiin yhteis?llisiin ja yhteiskunnallisiin ilmi?ihin”, Kotilainen kuvaa artikkelissa hy?dynt?m??ns? johtolankamenetelm??. Palkintoperusteissa t?m?n vuoden palkinnonsaajan valinnut Helsingin yliopiston folkloristiikan professori Lotte Tarkka pit??kin palkitun kirjoituksen ansiona sit?, ett? Kotilainen v?ltt?? poikkeusyksil??n ankkuroituvan tutkimuksen anekdoottisuuden riskin. Kotilaisen teksti ei kangista Erkin toimijuutta yksinkertaistavaan kaavaan vaan kutsuu lukijan monisyisemp??n tarinalliseen tilaan.”Kotilaisen artikkelin lukija astuu samaan tarinankerronnan taikapiiriin kuin Talvi-Erkist? tarinoita kuulleet ja niit? punoneet rahanv??rent?j?n aikalaiset”, Tarkka kuvaa. Tarkka nostaa esiin Kotilaisen artikkelissaan kuvaaman vallitsevan valtasuhteen ja v??rennyspuuhista kerrottujen tarinoiden mahdin k??nt?? se ymp?ri. ”Talvi-Erkin muodostuminen paikalliseksi sankariksi ja kansanperinteen veijarihahmoksi heijastaa eliitin ja rahvaan kamppailua vallasta: nokkela kansanmies n?yryytt?? vallanpit?ji? manipuloimalla virallisesti asetettuja arvon mittareita ja v?ltt?m?ll? virkavallan n?ist? toimista asettamat rangaistukset.” ”Juuri t?ss? Talvi-Erkin kollektiivisessa tarinallistumisessa piilee Kotilaisen tutkimuksen punainen lanka”, Tarkka tiivist??. ”Lukijalle v?littyy kertomuksen tasoa syvempi kuva monimutkaisesta maailmasta ja toimijuudesta, joka ei tyhjenny rikollisten, sankareiden, kansanmiesten tai kirjaniekkojen kaltaisiin stereotyyppisiin tarinahahmoihin.” Kotilaisen palkittu artikkeli ”Talviaisten rahapaja: Luku- ja kirjoitustaidon hy?dynt?minen rahanv??renn?starkoituksiin 1800-luvulla” on julkaistu Ennen ja nyt: historian tietosanomat -lehden numerossa 22 (2022:3). ”Argumentaatio, l?hdekritiikki ja monitahoinen kontekstualisointi v?litt?v?t lukijalle kertomuksen tasoa syvemm?n kuvan monimutkaisesta maailmasta ja toimijuudesta.”? Palkinnon valitsijan, professori Lotte Tarkan palkintopuhe Lauttasaaren kartanossa 17. toukokuuta 2023 ”Sofia Kotilaisen artikkeli ’Talviaisten rahapaja: Luku- ja kirjoitustaidon hy?dynt?minen rahanv??renn?starkoituksiin 1800-luvulla’ k?ynnistyy museoesineen yksityiskohtaisella kuvauksella. Artikkelin p??henkil?n rahanv??rent?j? Erik Turpeisen eli Talvi-Erkin k?ytt?m? 25 kopeekan kolikkomuotti tuo tutkimuskohteen likelle ja materiaaliseksi. Esineest? kuvaus siirtyy sen k?ytt?j??n, h?nen toimintaymp?rist??ns? ja viimein laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Avaus kutsuu lukijan tarinalliseen tilaan. Kotilaisen analyysi lukeutuu Suomessa vire??n kirjallistumisen mikrohistorialliseen tutkimukseen, ja sen puitteissa toisiinsa nivoutuvat luontevasti suomalaisen yhteiskunnan modernisaationkehityksen 1800-luvun puoliv?lille ominaiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset j?nnitteet. Tyypillisesti luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen ja syventyminen funktionaaliseksi taidoksi liitet??n juuri tietynlaisen kansalaisuuden rakennusprojektiin. Kyse oli kansalaistaidosta, joka standardisoi kielenk?ytt?? ja sivilisoi rahvaan yhteiskuntakelpoiseksi, siveelliseksi ja kurinalaiseksi. Turpeisen el?m?nura paljastaa, ett? sivistysprojekti ja sen pyrkimys hallita rahvasta saattoi omaehtoisessa, vernakulaarissa toimintakulttuurissa k??nty? tarkoitustaan vastaan. Kirjoitustaito oli my?s taitoa v??rent?? yhteiskunnan perustavanlaatuisia sopimustekstej? ja vaihdon v?lineit?. Kotilainen v?ltt?? mikrohistoriallisen, poikkeusyksil??n ankkuroituvan tutkimuksen anekdoottisuuden riskin. Talvi-Erkki on yksil? ja rikollinen – muuten h?nest? ei olisi j??nyt j?lki? historiallisiin dokumentteihin. H?nen poikkeuksellisuutensa kuitenkin artikuloi yleisi? ja tyypillisi? asiaintiloja sek? toimintamalleja kahdella tasolla. Analyysi liikkuu yhteiskunnan rakenteelliselta tasolta paikallisyhteis?n todellisuuteen ja sen kansanomaisiin diskursseihin. Taloudellisen modernisaation ja rahauudistuksen aika tarjosi rahanv??rent?j?lle oivalliset markkinat. Modernisaatioon liittyv? kirjallistuminen puolestaan tarjosi h?nelle v?lineen, luku- ja kirjoitustaidon. Talvi-Erkin muodostuminen paikalliseksi sankariksi ja kansanperinteen veijarihahmoksi taas heijastaa eliitin ja rahvaan kamppailua vallasta: nokkela kansanmies n?yryytt?? vallanpit?ji? manipuloimalla virallisesti asetettuja arvon mittareita ja v?ltt?m?ll? virkavallan n?ist? toimista asettamat rangaistukset. Juuri t?ss? Talvi-Erkin kollektiivisessa tarinallistumisessa piilee Kotilaisen tutkimuksen punainen lanka. Artikkelin lopussa Kotilainen palaa alun kuvaan v??renn?smuotista. Nyt n?k?kulma linkittyy museologian provenienssikeskusteluihin, joiden puitteissa kysyt??n, miten ja miksi muotti on p??tynyt museoon ja todistuskappaleeksi k?ytt?j?ns? el?m?st? tai mik? on itse esineen el?m?nhistoria. Pohdinta ei palvele ainoastaan l?hdekritiikki? vaan syvent?? analyysin tulkinnallista otetta ja Talvi-Erkin mahdollisten motiivien ymm?rt?mist?. Artikkelin kehyst?minen v??rennysmuotin todistuksella viittaa my?s uusmaterialistisen tutkimuksen mahdollisuuteen, vaikkei kirjoittaja t?h?n metodologiseen mahdollisuuteen tartukaan. Sofia Kotilaisen kieli on konstailemattoman kirkasta ja artikkelin rakenne hallittu. Argumentaatio, l?hdekritiikki ja monitahoinen kontekstualisointi v?litt?v?t lukijalle kertomuksen tasoa syvemm?n kuvan monimutkaisesta maailmasta ja toimijuudesta, joka ei tyhjenny rikollisten, sankareiden, kansanmiesten tai kirjaniekkojen kaltaisiin stereotyyppisiin tarinahahmoihin. Silti Sofia Kotilaisen artikkelin lukija astuu samaan tarinankerronnan taikapiiriin kuin Talvi-Erkist? tarinoita kuulleet ja niit? punoneet rahanv??rent?j?n aikalaiset.”