青楼传媒

Vuoden 2018 Kes?-Kaivo kokoontui Saaren kartanolla hein?kuisena viikonloppuna 13.–15.7.2018 alumnimme, taiteilija ja tutkija Mirko Nikoli?in kutsumana. T?n? vuonna Kes?-Kaivossa pohdittiin rajan vetoa el?m?n ja el?m?tt?m?n v?lill? taiteen, tieteen ja filosofian rajat ylitt?vien taiteellisten k?yt?nt?jen kontekstissa. Kahdeksan taiteilijaa ja tutkijaa eri taustoista ja aloilta viettiv?t pitk?n viikonlopun Saaren kartanolla, jossa he keskustelivat esimerkiksi lajitteluj?tteen (tail(ing)s) aineellisuudesta ja diskursiivisuudesta, kaskiviljelyst?, hengityksest? ja stromatoliiteista.

”Jos keskitymme eroon el?m?n ja el?m?tt?m?n v?lill?, emme joudu kiusaukseen ihmetell?, josko ihme ei olekaan El?m?, jonkin uudenlaisen muodon ja potentiaalisuuden voiman omaavan asian syntyminen, vaan El?m?t?n eli olemassaolon muoto, jolla on ollut potentiaali ei pelk?st??n olla ei-el?v? vaan tuottaa sit?, mik? ei ole El?m??? El?m?tt?m?ll? on valta itsens? j?rjest?miseen tai olla j?rjest?m?tt?, muuttua El?m?ksi tai sitten ei. T?ss? tapauksessa nollatason aikomus on kaiken aikomuksen l?hde. Eloton on el?m?n totuus, ei sen kauhistus.”

– Elizabeth Povinelli, Geontologies: Requiem for Late Liberalism (2016)

?

”El?m? on kaikkialla, kaikissa hetkiss?, jotka tietty el?v? subjekti el??, ja jotka mitataan tietyiss? el?neiss? objekteissa: l?sn? oleva el?m?, joka kantaa mukanaan tapahtumia tai yksitt?isyyksi?, jotka toteutuvat ainoastaan subjekteissa ja objekteissa. … N?ytt?? silt?, ett? yksitt?inen el?m? saattaisi tulla toimeen ilman yksil?llisyytt?…”

– Gilles Deleuze, Immanence: a life (1995)

?

Kuten usein k?y tavalla tai toisella posthumanismista kiinnostuneiden keskuudessa, kaikki alkoi Rosi Braidottista. T?ll? kertaa se ei liittynyt yksitulkintaisesti h?nen kirjoituksiinsa, vaan Braidottin kehotukseen kriittisille teoreetikoille/ammatinharjoittajille kokoontua keskustelemaan avomielisten henkil?iden kanssa tavanomaisesta poikkeavassa ymp?rist?ss?. T?t? neuvoa noudattaen vuoden 2017 syksyll? kirjailija ja kuraattori sek? Contemporary Art Archipelago (CAA) -nykytaiden?yttelyn taiteellinen johtaja Taru Elfving, performanssitaiteilija Essi Kausalainen, taiteilija ja MA in Ecology and Contemporary Performance -ohjelman johtaja (Helsingin yliopisto) Kira O’Reilly ja mirko perustivat vapaamuotoisen luku- ja keskusteluryhm?n Helsingiss? peitenimell? G&T Reading Group, joka keskittyy l?yh?sti ihmiskuntaa laajempiin ongelmakohtiin nykytaiteessa ja performansseissa. Samoihin aikoihin mirko sai kutsun koota ja j?rjest?? vuoden 2018 Kes?-Kaivon Saaren kartanolla. N?in ollen pitk?st? kes?kaivoviikonlopusta kehittyi monilajinen retriitti, jonka johtoajatukseksi muodostui el?m?n/el?m?tt?m?n yht?l?n ja dualismin purkaminen. Ydinryhm?n ajatuksista kehkeytyv?n kutsukierroksen kautta ryhm? laajeni seuraavilla osanottajilla: Monika Bakke, filosofian laitoksen apulaisprofessori Adam Mickiewicz -yliopistosta (Poznan), joka on kiinnostunut nykytaiteesta ja estetiikasta posthumanismiin ja ihmiskeskeisyyteen liittyen; filosofian tohtori ja tuoreen kokoelman Atmospheres of Breathing toimittaja Petri Berndtson, jonka erityinen kiinnostuksen kohde on hengitys; feministinen filosofi ja monialainen sukupuolentutkija Marietta Radomska, joka t?ll? hetkell? toimii postdoc-tutkijana Link?pingin yliopistossa ja vierailevana tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa; sek? kuvataiteilija ?sa Sonjasdotter (Berliini), Neighbourhood Academyn perustajaj?sen ja Tromssassa sijaitsevan Troms? Academy of Contemporary Art -oppilaitoksen entinen professori – ja yksi perustajista vuonna 2007 – sek? ymp?rist?taiteen COAL-palkinnon voittaja vuodelta 2014. Ryhm??n liittyi my?s kaksi em?nt??: performanssitaiteilija, New Performance Turku -festivaalin taiteellinen johtaja ja Saaren kartanon toiminnanjohtaja Leena Kela sek? Saaren kartanon 10-vuotisjuhlavuoden koordinaattori Silja Pasila.

Kutsut l?hetettiin yll? mainituilla Elizabeth Povinellin ja Gilles Deleuzen lainauksilla varustettuna, ja osallistujia pyydettiin tuomaan mukanaan Saaren Kaivolle monilajinen tarina elottomasta/elollisesta yhteisty?ss?. Retriitin tarkoituksena ei niink??n ollut uuden tiedon tuottaminen, vaan varata aikaa ja tilaa uudelleen luomiselle queerfeministisess? hengess? sy?m?ll?, k?velem?ll?, uimalla ja puhumalla yhdess? muiden ihmisten kanssa ja muiden kuin ihmisten ymp?r?im?n?. T?st? seurasi, ett? p?iv?t muotoutuivat orgaanisesti ja keskusteluja k?ytiin puiden varjossa, Mietoistenlahden kallioilla ja muualla kartanon ymp?rist?ss? sek? matkoilla rannalle ja Mietoistenlahden luonnonsuojelualueelle. Ajoittain joku osallistujista ohjasi yhteisi?, osittain vapaasti virtaavia keskusteluja, kun ne siirtyiv?t aiheesta toiseen. Er?s keskusteluista koski geologiaa, joka oli radikaali v?h?p?t?isempi tiede ennen kuin siit? tuli laajemmin arvostettu, koska se tutki elottomia kivi? ihmisen olemassaolon sijaan. Tarinoissa k?siteltiin avaruusp?ly?, joka on muistutus siit?, ettemme suinkaan ole eristyksiss? avaruudesta (er??n arvion mukaan per?ti 40,000 tonnia avaruusp?ly? laskeutuu maapallon pinnalle joka vuosi!). Osallistujat keskustelivat my?s purkautuvista bin??reista, (ep?)m??ritelmien mutkikkuudesta ja erilaisista tavoista hahmottaa ihmisen ulkopuolelle ulottuvaa aikaa. Puhuimme luonnon ja kulttuurin rajojen uudelleenj?rjest?misest? ja siit?, miten ne ovat yht??lt? sidoksissa toisiinsa ja toisaalta erill??n. Puheenaiheena oli my?s Turun saaristossa sijaitseva Seilin saari, jossa oli aikoinaan parantola ja nyt Saaristomeren tutkimusasema, lomakeskus ja punkkien tutkimuskeskittym? – t?m? synnytti uuden monimutkaisen yhdess? el?misen m??ritelm?n. Tuulen puhaltaessa merelt? puhuimme tietoisesta hengityksest? ja mielen avaamisesta ymp?rist?lle. Er?s keskustelu k?sitteli bakteerien inhimillist?mist? ja sit?, kuinka ongelmallista on m??ritell? “me” laboratoriokokeiden kontekstissa ja meneill??n olevassa hetkess?. Keskustelimme my?s Thetis-j?rven stromatoliiteista L?nsi-Australiassa. Ja paljon muusta.

Kes?-Kaivon kolmantena p?iv?n? teimme retken Luontopolku kulkee vanhan graniittilouhoksen l?pi. Alue koostuu noin 30 metri? syvist? graniittilouhosmontuista, jotka ovat t?yttyneet pohja- ja sadevedell?. Monttujen ja polkujen viereen on kohonnut r??pekivest? muodostuneita harjuja. Kaivostoiminta alkoi Tummam?ell? vuonna 1932. Lehdon kiviliike lopetti kaivostoiminnan siell? vuonna 1971, mink? j?lkeen toimintaa jatkoivat Kullgrens Enka Granit ja AKF Granit. Louhos suljettiin kokonaan vuonna 1976. Vierailu Tummam?en louhokselle inspiroi meit? miettim??n ei-inhimillisi? ja ei-el?vi? lajeja: miten kivet ovat saaneet alkunsa kauan ennen ihmist?, miten ihmisen toiminta on muuttanut alueen maisemaa, el?m?? ja el?m?t?nt?.

Keskustelujemme h?nt?n? ja kutsuna n?iden “hajaantuneiden-sijoittuneiden” ideoiden ja tiet?myksen sokkeloon (Magdalena Górska) ja rohkaistaksemme hajontaa ja sijoittumista tulevaisuudessa haluamme jakaa pienen luku-/katselu-/kuuntelulistan yll? mainituista aiheista, jotka on koottu ennen Saaren Kaivon retriitti?, sen aikana ja sen j?lkeen siin? j?rjestyksess? kuin ne ovat tulleet esiin:

?

.

Retriitti, tsam (Tiibetin kielell?), parametrien asettaminen, esim. aika, tila jne.

jne. jne.

?

Lopuksi haluaisimme kiitt?? Saaren kartanon henkil?kuntaa ja keitti?mestari Tapio P??kk?? vieraanvaraisuudesta.