青楼传媒

Reuna-alueilla on keskeinen rooli maailmanpolitiikassa huolimatta niihin liittyvist? syrj?isyyden mielikuvista. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen my?t? reuna-alueiden t?rkeys sek? biokulttuurisen moninaisuuden ett? luonnonvarojen keskuksina kasvaa. N?it? k?sitell??n uudessa podcastissa ja dokumenttielokuvassa.

Irtiotto periferiasta?

kehittyi aikoinaan monitieteiseksi tutkimusalaksi kritiikkin? perinteisille k?sityksille rajaseuduista. Rajamaatutkijat ovat jo pitk??n haastaneet mielikuvaa reuna-alueista yksinkertaisina, riippuvaisina periferioina tai etenevien valloittajarintamien kohteina. On pyritty my?s eroon niihin tyypillisesti liitetyst? kahtiajakautuneisuudesta, jossa reuna-alueet on kuvailtu valtakeskusten vastakohdiksi: pys?htyneiksi, syrj?isiksi, autenttisiksi, villeiksi, kaukaisiksi, marginaalisiksi.

Samalla on pyritty haastamaan ajatusta siit?, etteiv?tk? globaalit reuna-alueet kertoisi yht? paljon maailmanpolitiikastamme kuin oletetut valtakeskuksetkin. Etenkin, kun viime aikoina on n?hty eri ”periferioiden” kuten Gr?nlannin, Alaskan, Lapin tai Panaman kanavan yll?tt?v? nousu maailmanpolitiikan keski??n. Monia reuna-alueita on my?s viime aikoina vahvasti militarisoitu.

Rajamaatutkimuksessa reuna-alueita on pyritty ymm?rt?m??n eri valtasuhteiden ja j?rjestelmien kohtaamisen kautta, sek? omanlaisten identiteettien muotoutumisen tiloina, jotka voivat olla my?s sekoittuneita v?litiloja.

Kun aikaisemmin rajamaatutkimusta dominoi erityisesti hyvin tunnettu Meksikon ja Yhdysvaltojen rajaseutu, viime aikoina on noussut voimakkaasti esiin esimerkiksi Atlantin valtameren kehys, joka tuo yhteen kolonialismin muokkaamia ylirajaisia rannikkoalueita ja globaaleja historioita ja liikkuvuuksia.

Syrj?isyyden kriittinen tarkastelu on t?rke? osa viimeaikaista keskustelua reuna-alueista. Syrj?isyys on rakennettua ja liittyy olennaisesti yhteyksien luomiseen ja purkamiseen. Syrj?isyydess? ei siis ole kyse vain fyysisist? v?limatkoista, jotka riippuvat aina katsojastaan, vaan erilaisista muuttuvista yhteyksist?, niiden katkeamisesta, liikkuvuudesta sek? erilaisten taloudellisten, yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja poliittisten tekij?iden kietoutuneisuudesta toisiinsa.

Podcastissa sukelletaan globaaleille reuna-alueille

Globaalit reuna-alueet, niiden rooli maailmanpolitiikassa sek? niihin liittyv? tutkimus inspiroi .

T?m? on t?rke??, sill? olemme huomanneet, ett? huolimatta erilaisten reuna-alueiden merkitt?vist? maantieteellisist?, kulttuurisista ja poliittisistakin eroavaisuuksista, niit? my?s yhdist?v?t monet seikat. T?llaisia ovat esimerkiksi valtioiden erilaiset hallintatoimet, megahankkeet, kiinnostus luonnonvarojen k?ytt??n tai suojeluun, alkuper?iskansat, turismi ja omaehtoisuus.

Ensimm?isiss? jaksoissa pohdimme muun muassa uhanalaisen Amurin tiikerin suojelua Korean niemimaalla, kansalaisaktivismia Turkin Antakyassa maanj?ristyksen j?lkeen, arktisia alkuper?iskansoja ja saamelaisten tilannetta Tenojoella sek? diplomatian marginaaleja.

, joka on tutkinut Latinalaisen Amerikan geopolitiikkaa etenkin vesireittien kautta. Kansainv?lisiss? suhteissa Latinalainen Amerikka usein n?ytt?ytyy yksin?isen?, perifeerisen? saari-mantereena, vaikka se on t?rke?, luonnonvaroiltaan rikas geopolitiikan yhdysk?yt?v? Atlantin ja Tyynenmeren v?lill?.

Soveltamalla yhteiskuntatieteellist? kompleksisuusteoriaa geopolitiikkaan, Cece?a osoittaa miten valtaj?rjestelmienkin sis?ll? on monia eri vaihtoehtoisia j?rjestelmi?, kuten alkuper?iskansojen vastarintaa ja omia j?rjest?ytymisen tapoja. Viime vuosina Cece?a on erityisesti keskittynyt ymm?rt?m??n Meksikon valtavia junahankkeita sek? Tehuantepecinkannaksella ett? Jukatanin niemimaalla.

Dokumenttielokuva ihmisist?, biokulttuurisesta suojelusta ja ristiriidoista Jukatanin niemimaalla

My?s juuri julkaistu sukeltaa Jukatanin niemimaan kriittiselle reuna-alueelle pohtimaan valtionhallinnan, megahankkeiden ja luonnonsuojelun ristivetoa. Mayojen mets?, joka ulottuu Jukatanin niemimaalta Belizeen ja Guatemalaan, on yksi maailman biodiversiteettirikkaimmista alueista. Se on my?s maya-sivilisaation kehto, joka vet?? puoleensa miljoonia turisteja vuosittain.

Vuonna 2024 Jukatanin niemimaalla lanseerattiin polemiikkia her?tt?nyt, turismin kasvuun t?ht??v? Maya-juna. Sill? on kuitenkin Ana Esther Cece?akin podcast-jaksossa kuvaamia geopoliittisia ulottuvuuksia, joiden tutkiminen on hankalaa, sill? hanke on m??ritelty kansallisen edun ja turvallisuuden kysymykseksi. Millaisia ajatuksia t?m? paikallisissa her?tt???

Lis?ksi dokumentissa kuljetaan paikallisten mukana etenkin Calakmulin biosf??rialueella ja Puucin biokulttuurisella suojelualueella. Mitk? ovat biokulttuurisen moninaisuuden ja suojelun haasteet ja mahdollisuudet?

. K?site on kehitelty Mesoamerikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Alkujaan sit? k?yttiv?t etenkin etnobiologit, jotka huolestuivat alkuper?iskansojen luontoon ja l??kekasveihin liittyv?n tietotaidon hupenemisesta.

Nykyisin on liitetty etenkin huomioon siit?, ett? suuri osa maailman s?ilyneist? yhtenev?isist? mets?alueista sijaitsee alkuper?iskansojen mailla. Samalla biokulttuurinen suojelu pyrkii rikkomaan rajoja luonnonsuojelun ja ihmistoiminnan ja elinkeinojen v?lilt?. Millaisia kokemuksia t?st? on Calakmulissa ja Puucissa?

Dokumenttielokuva on vapaasti katsottavissa suomenkielisill?, englanninkielisill? ja espanjankielisill? tekstityksill?.

Kiit?n l?mpim?sti 青楼传媒 S??ti?t? tuesta tiedeviestinn?llisen Critical Edges-podcastin ja Sakbe-dokumenttielokuvan tekemisess?, jotka my?s p??tt?v?t aiheeseen liittyv?n ja s??ti?n rahoittaman hankkeeni ”Political Forests – the Maya Forest”.

on Hanna Laakon, Vadim Romashovin, Kerttu Matinpuron, Katherine Hallin ja Eleonoora Karttusen lanseeraama podcast, jossa syvennyt??n keskustelemaan erilaisten tutkijoiden kanssa globaaleista reuna-alueista. Jaksot on julkaistu , ja .

Kerttu Matinpuron ja Hanna Laakon ohjaama tiedeviestinn?llinen dokumenttielokuva ”Sakbe – El?m?npolkuja Mayojen mets?ss?” julkaistiin marraskuussa 2025. Elokuva on katsottavissa suomen-, englannin- ja espanjankielisill? tekstityksill?. .