Tarinat ja julkaisut Kaivolla-blogi 18.03.2026 Antoni Gaudí: kauneus ja keskener?isyys Teksti: Tytti Heikkinen Tytti Heikkinen on runoilija ja kuvataiteilija, jolta on ilmestynyt kolme runokokoelmaa Suomessa ja kaksi k??nn?skokoelmaa USA:ssa. Heikkinen on julkaissut runoja, esseit? ja kuvituksia USA:ssa, Kanadassa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa ja Hollannissa. Vuonna 2021 h?n tuli toiseksi Singapore Poetry -kilpailussa. Vuonna 2025 h?nen lyhytkertomuksensa valittiin longlistille Katherine Mansfield -kirjoituskilpailussa ja kaksi h?nen kuvitustaan valittiin Best of the Net -kilpailun kandidaateiksi. Avainsanat arkkitehtuuri, kuvataide, kuvitus, runous, sanataide Jaa: Essee k?sittelee Blinded by Beauty -hybridiromaanin p??henkil??, maailmankuulua arkkitehti Antoni Gaudía. Kun Gaudí syntyi, oli vaikea uskoa, ett? joku p?iv? h?n olisi l?nsimaisen arkkitehtuurin tunnetuin nimi; siin? vaiheessa ei tiedetty edes sit?, j?isik? h?n henkiin. Vastasyntynyt vietiin kiireesti h?t?kasteeseen, ja kuin ihmeen kaupalla h?n selvisi jopa t?st? lis?rasituksesta. My?hemmin Gaudín matka johti sellaisiin eurooppalaisen rakennustaiteen?merkkiteoksiin kuin Casa Milá, Colonia Güellin krypta, Park Güell ja Sagrada Família -katedraali. Vuonna 2026 Gaudín kuolemasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Edelleen keskener?isen katedraalin absurdin pitk?, nyt jo 144 vuotta kest?nyt rakentamisprosessi on osa katedraalin?mythosta. Vaikka Sagrada Famílian on tarkoitus valmistua l?hivuosina, Barcelonan asukkaat tiet?v?t, ett? se ei valmistuessaankaan tule en?? valmiiksi. Ei espanjalainen vaan katalonialainen Moni tunnistaa Antoni Gaudín arkkitehtuurin omintakeisen muotokielen, vaikka ei tiet?isi arkkitehdista muuta kuin nimen, jos sit?k??n. Antoni Gaudí oli espanjalainen arkkitehti, tosin h?n itse olisi saattanut n?rk?sty? m??ritelm?st? sill? h?n koki olevansa ennen kaikkea katalonialainen. T?m?n vuoksi h?n ei suostunut puhumaan muuta kuin kataloniaa, ei edes silloin, kun h?nen ty?miehens? ymm?rsiv?t vain espanjaa. Espanjan kuninkaallisen perheen j?senen vierailu Sagrada Família -katedraalin ty?maalla ei muuttanut tilannetta, ei my?sk??n joutuminen pid?tetyksi katalonian puhumisen vuoksi. Antoni Gaudí ja Pepeta Moreu, johon Gaudí hullaantui. Gaudílla oli nuorena miehen? dandy-vaihe, jolloin h?n pukeutui hienosti ja poltti jopa sikaria. Pepetan kasvot on piirretty valokuvan pohjalta. Puku on aito espanjalainen aikakauden puku samoin kuin Gaudín asu. Gaudín kasvojen perustana on tunnettu valokuva h?nest?. My?s Pepetan pikkkuveljest? tuli arkkitehti. H?n kertoi muistelmissaan Pepetan hiusten olleen mahonkia ja kultaa. Tulevaisuus on jo t??ll? Gaudí vaikutti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Olisi helppo sanoa, ett? h?n eli poikkeuksellisia aikoja mutta lopultakin kaikki aikakaudet ovat sit? omalla tavallaan. Kyseinen ajankohta sijoittui vanhan ja sen modernin ajan vaihteeseen, jota edelleen el?mme vain hieman erilaisine sis?vesivessoineen ja autoineen. 1900-luvun alussa my?s monet muut yh? k?yt?ss? olevat innovaatiot olivat yleistym?ss?. Autot jakoivat Barcelonan kadut edelleen hevosk?rryjen kanssa. Kahden maailman rinnakkaiselo n?kyi my?s pukeutumisessa: jotkut k?yttiv?t viel? korkeita silinterihattuja ja tummia pukuja, mutta muotitietoisimmat esitteliv?t jo punavalkoraidallisia pikkutakkeja ja olkihattuja, jotka ovat tuttuja 1920-luvulle sijoittuvista musikaaleista. Kaikkina aikoina vaikuttaa William Gibsonin, Neurovelho-romaanin kirjoittaneen kyberpunk-kirjailijan maksiimi: ”Tulevaisuus on jo t??ll?, se vain ei ole tasaisesti jaeltu.” My?s omana aikanamme tulevaisuus on jo t??ll?, kun vain tiet?isi, mihin katsoa. Kuten olkihattujen tapauksessa, vastaus ei ole itsest??nselv?. Casa Batllón julkisivua. Batllón perhe asui rakennuksen toisessa kerroksessa. Toinen kerros, joka tunnetaan termill? piano nobile, oli asuinrakennusten arvostetuin kerros. Rakennuksen muissa kerroksissa asui perheen vuokralaisia. Tietokoneella tehty kollaasi. Gaudí oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa Gaudín mielikuvituksellisia visioita on vaikea ly?d? laudalta edes 2020-luvulla. Kyse ei ole tahdon puutteesta vaan rahoituksesta: kaikki aikakaudet eiv?t suosi taiteellis-arkkitehtonista kunnianhimoa jo siksi, ett? siihen ei ole varaa. 1800- ja 1900-luvun taitteen Kataloniassa arkkitehtuurin kukoistusta hedelm?itti vaurauden kasvu. Samaan aikaan voimakas kansallistunne innoitti Gaudín lis?ksi my?s muita katalonialaisia. Vastaava eetos n?kyi muuallakin Euroopassa skandinaavisena kansallisromantiikkana ja muina art nouveaun ala- ja rinnakkaislajeina. Espanjalainen suuntaus tunnetaan nimell? modernismo. Teollistumisen ansiosta rikastunut, jopa ?kkirikastunut ja sen vuoksi osin nousukaismainenkin porvaristo halusi modernismon hengess? tukea paikallisia tekij?it?. Sin?ns? kannatettavalla ajatuksella on osin synke?t juurensa: monen rikkaudet k?ytiin tekem?ss? siirtomaissa. Huhutaan, ett? Gaudín rikkaimman mesenaatin kreivi Eusebin is? oli sekaantunut jopa orjakauppaan. Ilman kreivi Eusebia moni Gaudín luomuksista olisi j??nyt tekem?tt?. Kreivi ei ollut vain yksi Espanjan vaan koko maailman rikkaimmista henkil?ist?. Roser Segimon oli arkisemmin upporikas, ensimm?isen miehens? perinyt leski. H?n rakennutti Casa Milàn uuden aviomiehens? kanssa. Rakennuksen ulkomuoto oli j?rkytys niin Roserille kuin l?hes koko Barcelonalle. Er?s is? neuvoi lapsiaan peitt?m??n silm?ns? aina, kun he kulkivat rakennuksen ohi. Se, ett? satumaisen rikas kreivi tilasi Gaudílta t?it?, saattoi olla syy, miksi rikas porvaristo halusi juuri h?nen luomuksiaan. Hahmojen muotokuvat ovat valokuvien pohjalta tehtyj? lyijykyn?piirroksia, jatkok?sittely kuvank?sittelyohjelmilla. Porvariskoteja maailmanperint?kohteina Moni Gaudín rakennus on aikansa porvaristolle tarkoitettuja yksityiskoteja, syy, miksi turistit joskus h?mm?stelev?t sit?, miten pieni? maailmanperint?kohteet voivat olla. Kotien avulla asiakkaat esitteliv?t vaurauttaan ja pyrkiv?t nostamaan sosiaalista statustaan. Porvaristo, etenk??n sen ?kkirikastunein osa, ei aina omannut peritty? tai muutoin syv?llisesti sis?istetty? taidemakua. Ehk? siksikin moni antoi Gaudílle vapaat k?det luottaen siihen, ett? maestro tiet?? n?m? asiat heid?n puolestaan. Tietyss? mieless? kuitenkin Gaudí jos kuka oli nousukas tai ainakin luokkanousija: h?n oli kuparisep?n poika, joka oli opiskellut arkkitehtuuria hiljattain valmistuneessa provinsiaalisessa oppilaitoksessa. Joku kyynisempi, kuten Picasso, joka tunnetusti inhosi Gaudía, olisi voinut sanoa, ett? siin?p? sokea talutti rampoja. Tutkijat tiet?v?t sanoa, ett? nimenomaan taustansa vuoksi Gaudílla oli mahdollisuus murtautua perinteisest? muotokielest? ja luottaa lopulta vain omaan, vuosien my?t? jatkuvasti kehittyneeseen kauneudentajuunsa. Lis?ksi h?n pystyi hy?dynt?m??n sellaisia tekniikoita ja tekij?it?, joita h?n perhetaustansa ansiosta tunsi. Kuparisep?n poika ei koskaan lakannut arvostamasta k?sity?l?isi?. Sukupuolten sotaa tilaajapariskunnissa Luja usko Gaudín makuun koski usein vain tilaajapariskuntien miehi?. Vaimot eiv?t l?hesk??n aina syttyneet Gaudín ideoille, mik? aiheutti jatkuvia riitoja esimerkiksi Batllón pariskunnassa. J?lkiviisauden valossa voidaan todeta, ett? miehet voittivat: luottamus Gaudín visioihin synnytti maailman mittakaavan taidetta, joka tuottaa miljardien matkailutulot Barcelonalle. Silti aviovaimotkaan eiv?t olleet v??r?ss?. Arkkitehtuuri on siit? vaikea, ehk? jopa mahdoton taiteenlaji, ett? pelkk? taiteellinen vaikutelma ei riit?. Se ei luonnollisesti riitt?nyt Gaudílle itselleenk??n, joka ei tyytynyt luomaan vain kauniita julkisivuja vaan kehitti my?s rakennusten teknisesti toimivaa, er??nlaista insin??rikauneutta, kuten Casa Milán kivijulkisivun alla rakennusta tosiasiassa kannattelevan ter?srakenteen. Edes t?llainen sis?inen kauneuskaan ei silti riit?; my?s asuintilojen pit?? toimia ja jopa kodikkuuden n?k?kulmasta. Silti hygge on aihe, jota ei edelleenk??n tentit? arkkitehtiopinnoissa. Koti sijoituksena ja riskisijoituksena Aviovaimot, jotka joutuivat vastaamaan tulevien maailmanperint?kohteiden t?ss? ja nyt -arjesta, joutuivat n?kem??n senkin, ett? rahalle ei aina tullut k?yt?nn?llisyyden n?k?kulmasta vastinetta. Mit? j?rke? ylip??ns? on kalliissa investoinnissa, jonka hy?ty lankeaa vasta tuleville sukupolville? Oikea vastaus riippuu n?k?kulmasta, mutta harva kuitenkaan haluaa itse olla se, joka maksaa kulut, jotta muu maailma voi my?hemmin hy?ty?. On kiinnostavaa, miten valtavia taloudellisia riskej? noihin aikoihin suhteellisen tavalliset, vaikkakin huomattavan rikkaat yksityisperheet olivat valmiita ottamaan. Yleens? riskinotto kuuluu julkisten tai muutoin ammattimaisempien toimijoiden puolelle. Toisaalta samaa on n?hty nyky??nkin esimerkiksi Grand Designs -realityssa. Osa riskinottokyvyst? on ep?ilem?tt? aina ollut sit?, ettei olla tiedetty, miten vaativiin hankkeisiin oli ryhdytty. Vasemmalla: arkistokuva Batllón perheen olohuoneesta. Gaudín kerrotaan pettyneen, kun kaunis huone oli sisustettu m?hk?lem?isill? Chesterfield-sohvilla. My?sk??n j?lkipolvet eiv?t ole pit?neet sisustusta onnistuneena. Toisaalta huoneen v?rillisess? rekonstruktiossa kokonaisuus ei vaikuta aivan niin kolkolta kuin mustavalkokuvassa, ja kun kodista on kyse, t?ytyyh?n ihmisten my?s pysty? el?m??n asunnoissaan. El?m?n ja taiderakentamisen liitto ei ole helppo; ehk? se on jopa mahdoton. Kielt?m?tt? Gaudín silmi? on t?ytynyt s?rke? tapa, jolla h?nen ainutlaatuinen ikkunansa on peitetty paksuilla ja viel?p? oudon ryhditt?mill? verhoilla. Toisaalta Batllón perheen silmi? on saattanut konkreettisestikin s?rke? lasin l?pi tulviva, mahdollisesti kirjavaksi s?vyttynyt auringonpaahde. Olohuoneen p?yd?ll? ei ollut vain yksi vaan kokonainen parvi kristallijoutsenia. Moni suomalainen muistaa vastaavat lapsuudenkodeistaan. Niit? n?kyi runsaasti ainakin viel? 1980-luvulla, olipa koti sitten porvaris- tai ty?l?iskoti. Ei helpoin mahdollinen yhteisty?kumppani Vitsin mukaan Gaudílta kysyttiin kerran, mihin piano pit?isi laittaa huoneessa, jossa ei ollut ensimm?ist?k??n suoraa sein??. Gaudín vastaus oli, ett? asukkaiden olisi paras opetella soittamaan viulua. Vitsi voi olla keksitty, mutta Gaudílla oli todistetusti hankala luonne ja h?n v?h?t v?litti edes korkea-arvoisimpien asiakkaidensa n?kemyksist?. Er??n kuvauksen mukaan h?nen itsep?isyytens? oli sit? luokkaa, ett? voidakseen muuttaa h?nen mielens? h?net olisi ensin pit?nyt kolkata hengilt?. Arkkitehdin j??r?p?isyys voi huvittaa nyt, mutta todellisuudessa se on saattanut tehd? Gaudísta aidosti mahdottoman yhteisty?kumppanin niin asiakkaille kuin ty?ntekij?ille. Luonne saattoi vaikuttaa my?s siihen, ett? Gaudí saavutti vain yhden arkkitehtuuripalkinnon el?m?ns? aikana, seikka, joka tunnetusti suretti h?nt?. Toisaalta historia tuntee traagisempiakin avantgardisti-kohtaloita: toisin kuin esimerkiksi abstrakti taidemaalari Kandinsky, Gaudí ehti saavuttaa jo el?ess??n niin kansallista kuin kansainv?list? tunnustusta. Is?n kuoleman kerrotaan ajaneen Gaudín syv??n masennukseen. H?n otti raskaasti my?s sisarentytt?rens? Rositan ja kreivi Eusebin menehtymisen. H?n joutui kokemaan my?s monien muiden yst?viens? kuoleman. Kuvaan rakennettu Gaudín hahmo k?yskentelee Park Güellissa sijaitsevassa pylv?ssalissa. Kreivi Eusebi oli saanut idean puistoon vieraillessaan Englannissa ja innostuttuaan siell? uudesta groovyst? konseptista puistokaupunki. Park Güellin arvo yhten? Gaudín merkitt?vimmist? t?ist? on noussut tasaisesti jo luonnon arvostuksen kasvun my?t?. Kuvank?sittelyohjelmilla tehty kuvitus. R?j?hdysherkk? mutta huolehtivainen Gaudí oli tietoinen r?j?hdysherk?st? luonteestaan ja tunsi katumusta sen johdosta. Kuten kaikissa, my?s h?ness? oli muitakin puolia. V?hemm?n mairittelevien piirteidens? lis?ksi h?nt? on kuvattu hyv?ksi yst?v?ksi ja miellytt?v?ksi keskustelijaksi. Lis?ksi h?n piti hyv?? huolta vanhasta is?st??n, ja kun Gaudín sisar kuoli, h?n huolehti my?s sisarentytt?rest??n Rositasta. Projektiensa johtajana h?nen kerrotaan varmistaneen, ett? ty?ntekij?t saivat sellaista palkkaa, ett? sill? pystyi el?tt?m??n perheens?. Sosiaalinen omatunto saattoi olla osasyy siihen, miksi Gaudí ylitti toistuvasti projektiensa budjetit. Ty?voimakustannukset olivat kuitenkin eritt?in matalia noihin aikoihin. Todenn?k?isempi? syit? kustannusten nousuun olivat suunnitelmien ylenpalttinen kunnianhimoisuus, niiden muutteleminen viel? rakennusvaiheessakin ja kalliit rakennusmateriaalit. Casa Batllón kuuluisaa kattoa, jonka sanotaan esitt?v?n lohik??rmeen selk??. Katto on voinut saada innoitusta my?s Montserrat-vuoresta. Lohik??rme oli Gaudílle t?rke? symboli jo siksi, ett? legendassa Katalonian suojeluspyhimys Pyh? Yrj? surmaa lohik??rmeen. Oikealla Gaudín veljentyt?r Rosita. Rositan kasvot on piirretty valokuvasta, jossa Rosita istuu Montserratin rinteell? enonsa, isois?ns? ja muun sinne kiivenneen joukon mukana. Mekko, viuhka ja sateenvarjo ovat autenttisia aikakauden tuotteita. Seurueen kaikki naiset olivat vastaavissa asuissa, joten kiipe?misen on t?ytynyt olla heille hikist? puuhaa. Kuvank?sittelyohjelmilla tehty kuvitus, josta tehty gif-animaatio. Osa selaimista n?ytt?? vain animaation ensimm?isen ruudun staattisena. Montserrat-valokuva: Josep Monter. Mieluummin ty?t? kuin puhetta ty?st? Kaikista taiteenaloista rakennustaide joutuu olemaan eniten naimisissa k?yt?nn?n kanssa. My?hemmin funktionalisimi teki t?st? pakkoavioliitosta ihanteen, mutta Gaudín ihanteet olivat viel? muualla. Tarkalleen miss? ne olivat, ei ole aina helppo sanoa sill? Gaudí ei avannut estetiikkansa periaatteita esimerkiksi kirjoittamalla niist?. H?n oli ns. hands on -arkkitehti, joka keskittyi puhumisen sijaan tekemiseen. Gaudí ei aina tehnyt edes kovin yksityiskohtaisia piirustusluonnoksia. Sen sijaan h?n suosi kolmiulotteisia fyysisi? malleja, jotka tehtiin usein valtavaan, yhden suhde yhteen -kokoon. Er?s Gaudín suosima erikoisuus olivat purjekankaasta ja lyijypainoista rakennetut mallit, jotka roikkuivat yl?salaisin Sagrada Famílian uumenissa sijaitsevan ty?tilan katosta. N?ill? aavemaisilla malleilla Gaudí tutki rakennustensa painopisteit? ja kantavia rakenteita. Vasemmalla Colònia Güellin kirkko / krypta, jonka omaleimainen muotokieli jatkuu rakennuksen sis?osissa. Vinot pylv??t ovat tunnusomaisia Gaudín estetiikalle, samoin vasemmalla n?kyv?n Casa Milàn julkisivun aaltoilevat muodot. Colònia Güell -kuvassa n?kyy aikakausien kerrostumista vihreiden lanka-aitojen muodossa. Jos aidan v?ri olisi edes musta, se sulautuisi paremmin pihan varjoihin. Kuten moni Gaudín ty?, my?s krypta j?i kesken, mik? ei ole v?hent?nyt sen arvoa j?lkimaailman silmiss?. Sen muodoissa saattaa hahmottaa yl?salaisin roikkuneen, j?yk?n kulmikkaan purjekankaan laskosia. Joku voisi n?hd? niiss? kubistista muotokielt?kin. Kuvat: AMDUMA ja waldomiguez. Hengenheimolainen kuvataiteen puolelta Gaudí loi mielikuvituksellisia orgaanisia muotoja, joissa leikkisyys tuntui yhdistyv?n johonkin syv?lliseen ja alitajuiseen vastaavalla tavalla kuin osittain samoihin aikoihin vaikuttaneen Paul Kleen maalauksissa. Toiseen, enemm?n kurinalaiseen estetiikkaan Gaudía ohjasi h?nen katolinen uskonsa etenkin silloin, kun h?nen t?idens? tilaajat olivat kirkkoinstituutioita. Vanhemmiten Gaudín uskonnollisuus voimistui ty?ss? koettujen pettymysten sek? l?heisten ja yst?vien kuolemien vuoksi. Paradoksaalisesti Gaudí oli ihmisen? konservatiivinen mutta taitelijana avantgardistinen. Picasso pilkkasi h?nt? h?nen vanhakantaisen uskonnollisuutensa vuoksi. Toisaalta ei ole mahdotonta sek??n, ett? jotakin osaa Picasson antipatioissa n?ytteli reviirinvarjelu, ehk?p? suoranainen kateus ilmeisen lahjakasta toista avantgardistia kohtaan. N?kym? Palau Güellin katolta sellaisena kuin se voisi y?valaistuksessa n?ytt??. Tietokoneella jatkoty?stetty valokuva. Gaudín ja Paul Kleen estetiikassa on jotain samalla tavalla lapsenomaisen satumaista ja samalla alitajuisen syv?llist?. Paul Klee: Nuoren neidon seikkailu (A Young Lady’s Adventure) ja Vogelkarten. Sagrada Família -katedraali oli kirjakauppiaan visio Sagrada Família yhdist?? sek? Gaudín vakavaa uskonnollisuutta ett? leikkisi?, orgaanisia muotoja. Vaikka Gaudí ei uskonut ehtiv?ns? n?hd? rakennusta valmiina, h?n olisi voinut h?mm?sty? kuullessaan, ett? se on kesken viel? 2020-luvullakin. Gaudí ei ollut katedraalin ensimm?inen arkkitehti; h?net palkattiin, kun alkuper?inen oli j?tt?nyt projektin ajauduttuaan riitoihin hankkeen tilaajien kanssa. Katedraalin idea tuli eksentriselt? kirjakauppias Josep Maria Bocabellalta. Tarinan mukaan h?n n?ki unessa sinisilm?isen arkkitehdin ja kun h?n tapasi Gaudín, jolla pesunkest?v?st? katalonialaisuudestaan huolimatta oli siniset silm?t, valinta uudeksi arkkitehdiksi oli selv?. Oikea syy saattoi olla proosallisempi: vastavalmistuneelle ei tarvinnut maksaa yht? hyvin kuin etabloituneemmalle tekij?lle. Gaudín valintaa edesauttoi sekin, ett? h?nell? oli suosittelijoita, mik? korostaa nykyty?el?m?st?kin tuttua, monille masentavaa totuutta verkostoitumisen t?rkeydest?. Gaudía kuvataan usein erakoksi, ja h?n itsekin teki niin. Tosiasiassa h?nell? oli runsas sosiaalinen verkosto yst?vineen ja kollegoineen. Jo ala itsess??n on sellainen, ett? aidon erakkoluonteen olisi mahdotonta toimia sill?. Toisin kuin maalaukset, rakennukset eiv?t valmistu yhden henkil?n voimin. Ty? jatkui vaikka suunnitelmat tuhottiin 1930-luvulla katedraaliin hy?k?nneet vasemmistoradikaalit tuhosivat Gaudín j?lkeens? j?tt?m?t pienoismallit ja suunnitelmat, mutta edes se ei est?nyt hankkeen jatkamista. Monille tulee yll?tyksen?, ett? vain yksi katedraalin julkisivuista on aitoa Gaudía, muut ovat enemm?n tai v?hemm?n h?nen ty?ns? jatkajien tulkintaa h?nen estetiikastaan. Kriittisimpien mukaan katedraali on n?kemysten sillisalaatti. 1950-luvulla kansainv?listen arkkitehtien ryhm?, mukanaan Suomen Saarinen, nousi toivomaan, ettei katedraalia rakennettaisi valmiiksi, koska se vain tuhoaisi Gaudín alkuper?isen k?denj?ljen. Toive kaikui kuuroille korville ja lopultakin ymm?rrett?v?sti. Hanke oli jo pitk?ll?, eik? kyseess? ollut arkkitehdin oma projekti vaan katolisen kirkon suurhanke, joka Barcelonan jatkuvasti laajennuttua sijaitsi keskeisell? paikalla kaupunkia. Miten se olisi voitu j?tt?? kesken? Peilauspinta, joka kerrostaa aikakausia Katedraalin huojuvaa estetiikkaa sureva voi lohduttautua sill?, ett? kaikki j?lkik?teen tehty toimii peilauspintana Gaudín taiteeseen. Kun Gaudín suunnittelemaa julkisivua vertaa muihin, h?nen muotokielens? ainutlaatuista herkkyytt? ja emotionaalista latausta ei voi olla huomaamatta. N?it? ominaispiirteit? ei voi pit?? itsest??nselvyyten?, johon jokainen sunnittelija pystyisi, jos vain saisi samat taloudelliset resurssit k?ytt??ns?. N?in ei selv?stik??n k?ynyt Sagrada Famíliassa, ei edes laserleikkureiden ja tietotekniikan aikakaudella. Toisaalta se, mik? estetiikan yhten?isyydess? menetet??n, aikakausien kerrostumisena ja tarinan laajenemisena saavutetaan. Vasemmalla Gaudín estetiikkaa Jeesuksen syntym? -julkisivussa. Vaikka Gaudí kest?vin tuotanto koskee h?nen orgaanis-abstrakteja muotojaan, h?n k?ytti paljon my?s esitt?vi? elementtej?. Sagrada Famíliaan h?n halusi esitt?v?? taidetta jo siksi, ett? lukutaidottomat voisivat opiskella Raamatun kertomuksia katedraalin seinist?. Syntym?-julkisivun esitt?v?t elementit sulautuvat luonnonmuotoja muistuttaviin muotoihin (suurennos kuva 2). Vaikutelma on koristeellinen, elinvoimainen ja oopperamaisen pauhaava. Jos Gaudín estetiikka tuntuu omaavan musikaalisen ulottuvuuden, Josep Maria Subirachsin veistotaidetta K?rsimys-julkisivussa voisi kuvata suomalaisille tuttu termi p?lkkyproosa tai virkamiestaide. Subirachs on saanut estetiikastaan runsaasti kritiikki?. Toisaalta ainakin nuori Gaudí olisi saattanut pit?? Subirachsin roomalaissotureista sixpck-vatsoineen ja Casa Milàn kattoelementeist? lainattuine kyp?r?n muotoineen, suunnittelihan h?n itsekin seikkailutarinahenkisen lohik??rmeen Finca Güellin kuuluisaan porttiin. Julkisen taiteen tekeminen ei ole helppoa, mink? sai Gaudí itsekin huomata aikalaiskritiikiss? ja lehtien pilakuvissa. Subirachs on varmasti joutunut ty?skentelem??n valtavan paineen alaisena, mik? on saattanut heijastua hahmojen j?ykkyyteen. Katedraali joka ei valmistu Vuonna 2026 on Gaudín kuoleman 100-vuotismerkkivuosi. Sen kunniaksi my?s Sagrada Família on l?hivuosina valmistumassa yli 140 vuotta kest?neen rakentamisen j?lkeen. Vaikka nostokurjet viimein poistuisivat, hanke ei silti valmistu, ainakaan sellaisena kuin sen oli tarkoitus. Gaudín alkuper?iseen suunnitelmaan kuuluivat my?s kirkkoa ymp?r?iv? viheralue ja julkisivun portaikko. Kuten nykyajan barcelonalaiset tiet?v?t internetiss? kertoa, Francon aikakaudella payolat eli lahjukset vaihtoivat tiuhaan tahtiin k?si?. Sen johdosta grynderit p??siv?t rakentamaan kerrostaloja liian l?helle Sagradaa Famíliaa, joten alueella ei ole en?? tilaa alkuper?issuunnitelmalle. Ihmiset kokevat tilanteen tyrmistytt?v?n?, mutta ymp?r?ivi? taloja ei voi en?? purkaakaan. Sagrada Famílian nostureihin liittyy arkkitehtuurin paradoksi: arkkitehtien suunnitelmat voivat hipoa taivaita, mutta kasvottomien ty?l?isten ohjastamien nostureiden on yllett?v? viel? korkeammalle, jotta ty? saadaan tehdyksi. T?ss? mieless? katedraalia voi pit?? katolisen uskon lis?ksi my?s ty?l?isyyden ja ehk? n?in? teko?lyn p?ivin? my?s ihmisty?n monumenttina. Katedraali on tehty kuvank?sittelyohjelmilla. Gif-animaatio. Jotkin selaimet n?ytt?v?t vain animaation ensimm?isen ruudun staattisena. Uravalinta muovaa persoonallisuutta Arkkitehtuuri on naimisissa kaikkien todellisuuden kitkaisten osa-alueiden, kuten luonnonlakien, viranomaisten, rakennuslupien ja hankkeiden vastustajien kanssa. On lopultakin ihme, miten alalla saadaan mit??n, etenk??n mit??n taiteellisesti vaikuttavaa aikaan. Jokainen rakennus, oli se hartiavoimin tehty omakotitalo tai kansallinen monumentti, on hengen voitto aineesta. Siin?kin mieless? Gaudín osin t?ysin kompromissittomat rakennukset ovat h?mm?stytt?v? suoritus. Niit? ei olisi syntynyt ilman kaikkea sit? rahaa, joka virtasi aikakauden Espanjassa. Arkkitehdin r?j?hdysherkk? luonne saattoi johtua rakennusalan omasta, ??rimm?isen sressaavasta luonteesta. T?m? johtaa yleisemp??n kysymykseen siit?, mik? lopulta on Gaudín tai ylip??ns? kenenk??n aito luonne. Gaudín toinen, huolehtiva puoli mahdollistaa n?kemyksen h?nest? ihmisen?, josta tuli jotain muuta kuin h?nen aurinkoisemmista puolistaan ja ilmeisen tasapainoisesta lapsuudestaan olisi voinut kuvitella. H?nen, samoin kuin monen nykyty?el?m?ss? n??ntyv?n kohdalla voi ajatella, ett? jos vain uravalinta olisi ollut toinen, Gaudíkin olisi saattanut olla kokonaan toinen ihminen; h?n olisi saattanut olla jopa onnellinen ihminen. Sairaus el?m?nik?isen? kumppanina Gaudín el?m?? ei helpottanut se, ett? h?n k?rsi reumatismista. Lapsena h?n vietti pitki? jaksoja sairaalassa. V?ill? h?net vietiin aasilla kouluun, kun h?n ei pystynyt k?velem??n. Aikuisi?ll? h?n pakotti itsens? p?ivitt?in k?velylenkeille, harrastus, joka oli poikkeuksellinen h?nen elinaikanaan. Ehk? liikunta piti h?net hengiss?, vaikka terveemm?t ja nuoremmat menehtyiv?t h?nen ymp?rilt??n. Gaudí menetti ?itins? ja kaikki nelj? sisarustaan jo varhain. On tulkittu, ett? kuoleman jatkuva l?sn?olo olisi inspiroinut h?net suunnittelemaan Casa Batllón julkisivuun p??kalloja ja s??riluita muistuttavia muotoja. Toisaalta muodoissa saattoi n?ky? my?s se, ett? reumatismi sai h?net p?ivitt?in tietoiseksi h?nen omasta sis?rakenteestaan ja ehk? kyseinen sis?rakenne sai insin??ris-runollisen vastineensa my?s Casa Milàn sis??n upotetussa ter?srungossa. Toisaalta Casa Batllón makaabereissa elementeiss? voi n?ky? my?s silkka poikamainen viehtymys j?nnitt?viin tarinoihin. V?ltt?m?tt? niihin ei ollut muuta syyt? kuin silkka p??h?npisto, mutta ihmismieli haluaa, ett? kaikella on oma vahva sis?rakenteensa, toisin sanoen tarina ja mielell??n hyv? sellainen. Edelleen tekovaiheessa oleva Blinded by Beauty tarkastelee Antoni Gaudín el?m?? ja tuotantoa runouden, kuvitusten ja esseistiikan voimin. Gaudín lis?ksi teos k?sittelee tai ainakin sivuaa sellaisia aiheita kuin kauneuden olemus, julkinen taide, ty?el?m?, stressin vaikutus sek? ty?n merkitys onnen ja el?m?nsis?ll?n l?hteen? rakkauden ja perhe-el?m?n sijaan. Teksteiss?, kuvituksissa eik? tiedonhaussa ole k?ytetty teko?ly?. T?it? verkossa: ”Big Morning in Rome”, rakkausruno englantilaisessa Acumen-runouslehdess?: ”Winter’s Mouth”, visuaalisuutta ja proosarunoa yhdist?v? hybridi kanadalaisessa Ex-Puritan-lehdess?: ”Lingual Things”, mm. suomen ja japanin kielen yht?l?isyyksi? k?sittelev? essee yhdysvaltalaisessa Maryland Literary Review’ssa: Katseluvinkki: Viihdytt?v? ja samalla informatiivinen, useampiosainen keskustelusarja Gaudín arkkitehtuurista YouTuben -kanavalla. Sarjan ensimm?inen osa Antoni Gaudí 1 – Bad at School: