青楼传媒

Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen n?ytt?m? perustettiin vuonna 2022 青楼传媒 S??ti?n tukemana pilottiprojektina. Kuluneiden viiden vuoden aikana hanke on vakiinnuttanut paikkansa Kaupunginteatterissa. Nykyesityksen n?ytt?m?n yksi erityispiirre on sen toimintaa suunnittelevan henkil?n kutsuminen kuraattoriksi: ty?nimike, joka ei ole teatterialalle tyypillinen. Mutta mit? kuraattorin rooli itsess??n kertoo nykyesityksen, nykytaiteen ja teatterin muuttuvista suhteista?  

Termi kuraattori kehittyi kuvataiteen alalla viittaamaan taide-esineist? ja museokokoelmista huolehtivaan henkil??n. Nykymuotoonsa kuraattorin ammatti muotoutui toisen maailmansodan j?lkeen erilaisten taideinstituutioiden m??r?n kasvaessa. Ammatillistumisen my?t? kuraattorista tuli uudella tavalla merkityksellinen henkil?, jonka asema taiteen tekemisen kent?ll? on viime vuosikymmenin? vaihdellut hypetetyst? “julkkiskuraattorista” t?ll? hetkell? yleisemp??n “yhteisajattelijaan”. 

Perinteisess? draamateatterissa, erityisesti saksankielisell? kulttuurialueella – jonka vaikutuspiiriin my?s Suomi kuuluu – dramaturgilla on ollut erityinen asema, joka on ollut vahvasti sidoksissa draamatekstiin. 1990?luvulta l?htien kehittyneet niin sanotun uuden dramaturgian k?yt?nn?t, joissa liike, visuaalisuus, eri aistit ja yleis?n positio ovat esityksess? yht? keskeisess? roolissa kuin draamateksti tai jopa syrj?ytt?v?t sen, ovat olleet keskeisi? uudenlaisten esitt?v?n taiteen muotojen synnyss?. 

Tutkijat Bertie Ferdman ja Peter Eckersall esitt?v?t, ett? kuratoinnin merkitys on tullut juuri dramaturgisen ajattelun uudelleenpositioinnin my?t? keskeiseksi taiteen kehitykselle ja vastaanotolle my?s esitt?viss? taiteissa. Teoksen asettaminen esitys- tai n?yttelykontekstiin on poliittinen teko, joka kutsuu pohtimaan maailmaa ja ihmisen paikkaa siin?. 

Kuraattori kaupunginteatterissa 

Dramaturgi ja kuraattori Florian Malzacher avaa kuratoinnin ja teatterin suhteita tekstiss??n Cause & Result: About a job with an unclear profile, aim and future sek? Ferdmanin ja Eckersallin haastattelussa How can one employ strategies from theatre as curatorial strategies? My?s h?nen aiemmat tekstins? yhdess? Joanna Warszan kanssa performatiivisesta kuratoinnista ovat olleet t?rke?n? vaikutteena ty?lleni.  

Malzacherin mukaan kaupunginteattereiden kiinteiden rakenteiden ja estetiikkojen ulkopuolella tapahtuvan, vapaan ja kokeellisen esitt?v?n taiteen ammattinimikkeet eiv?t useinkaan ole selke?rajaisia. Sill? mit? tekee “dramaturgi ilman draamaa, taidekriitikko ilman arviointikriteerien luetteloa, tanssija ilman tanssia, teatteriohjaaja ilman n?ytelm?teksti?, joka tulisi lavastaa”? Mutta teatterissa toimivalla kuraattorilla ei ole edes vanhentunutta viitekehyst? k?yt?ss??n: terminologia ja ty?nkuva on lainattu kuvataiteesta, ja sit? vain sovelletaan teatterin kontekstissa. 

Kuratoinnin strategiat 

Taidehistorioitsija ja kuraattori Beatrice von Bismarck ehdottaa, ett? my?s esitysten muodostaman kokonaisuuden suunnittelua voidaan ajatella dramaturgisesti esitysten, yleis?n, tapahtumien ja tilojen muodostamien narratiivien, intensiteettien, j?nnitteiden ja kestojen kautta. Malzacher puolestaan alkoi k?ytt?? itsest??n nimityst? kuraattori aloittaessaan ty?skentelyn Grazin steirischer herbst -monitaidefestivaalilla haastaakseen ajatusta siit?, mit? ohjelmiston suunnittelu on. H?nen mukaansa kuraattorin erityisyys teatterissa syntyy ty?alueista, jotka  

“muodostuvat teatterin muodoista, joita ei usein voida toteuttaa vakiintuneiden rakenteiden puitteissa; taiteellisista k?sialoista, jotka edellytt?v?t aina erilaisia l?hestymistapoja; yh? kansainv?listyv?st? ja hajanaisesta kent?st?; usein vaativien estetiikkojen v?litt?misest?; siirt?misest? ja?kontekstualisoinnista.”?

T?m? taiteen ja yleis?n v?lisen? linkkin? toimiminen on yksi kuraattorin t?rkeimmist? teht?vist?: miksi tietty teos tapahtuu tietyss? ajassa? Muun muassa Kiasma-teatteria perustamassa ollut kuraattori Virve Sutinen totesi jo vuonna 2010, ett? kontekstin tarjoaminen ja analyyttinen tulkinta kuuluvat olennaisesti kuvataiteen kuraattorien ty?h?n, mutta esitt?vien taiteiden kuratoinnissa n?in ei tapahdu automaattisesti. Mielest?ni Suomessa festivaalikokonaisuuksia kontekstoidaan yh? useammin ja laajemmin kuin esitystalojen kausiohjelmistoissa n?ht?vi? kantaesityksi?.

Malzacher kirjoittaa, miten esitt?vien taiteiden mahdollisessa kontekstoinnin vaikeudessa on kyse artikulaation puutteesta. Nykyesityksen kontekstissa m??rittelyn vaikeus kertoo siit?, miten uudet taidemuodot haastavat sek? alan sis?ist? keskustelua ett? viestint?? yleis?ille. Vakiintuneiden m??rittelyjen rajoilla tapahtuva nykyesitys tarvitsee h?nen mukaansa diskursseja, jotta se voisi saada ansaitsemansa paikan nykytaiteen kent?ss?. T?m? korostaa kuratoriaalisen ty?n merkityst?: muuten esitt?vien taiteiden teosten suhde maailmaan, merkityksenantoon ja sit? my?t? yleis??n voi j??d? ohuemmaksi.?

Kuraattori kaupunginteatterissa  

Kuraattorin ty?n varsinaisessa sis?ll?ss? (teosvalinnat, taiteilijoiden tukeminen, taiteellis-tuotannolliset neuvottelut) ei ole teatterissakaan mit??n uutta. Nykyesityksen n?ytt?m?n tapauksessa kuraattorin position tekee toimintaymp?rist?: vakiintunut kaupunginteatteri ja sen tietty? tavoitetta varten muodostuneet tuotantorakenteet. Teatteritalon historia ja profiili taiteen laajemmalla kent?ll? vaikuttavat kontekstiin ja odotuksiin, samoin kuin koko paikallinen esitt?vien taiteiden kentt? ja sen olemassa olevat ja potentiaaliset yleis?t.  

Toisaalta m??rittelem?t?n ymp?rist? antaa vapautta muodostaa oma rooli vapaana tietyist? ennakko-odotuksista. Olen itse toimiessani nykyesityksen n?ytt?m?n kuraattorina pyrkinyt ajattelemaan Malzacherin ajatuksia seuraten kuratoinnin strategioita koreografian n?k?kulmasta: tilojen, ruumiiden, materiaalien ja ajatusrakenteiden muodostamina suhteina ja kompositioina, jotka avaavat erilaisia rakenteita liikkeen kautta. N?iden suhteisuuksien tutkimisessa dramaturgia, kuratointi, koreografinen ajattelu ja erilaisten tieteenalojen terminologiat avaavat mahdollisuuksia avautumassa olevien taidemuotojen merkityksien tunnistamiselle ja sanallistamiselle.   

Kuvataiteen aiempi superkuraattorikultti on kuitenkin j?tt?nyt j?lkens? taidekentt??n. Taiteilijat voivat kokea pelkoa siit?, ett? kuraattori kaappaa teoksen tekijyyden tai k?ytt?? valtapositiotaan v??rin. Esitt?vien taiteiden ja erityisesti suuremman n?ytt?m?n teosten tuotantoprosessi on kuitenkin hyvin pitk? ja sis?lt?? jatkuvaa vuorovaikutusta tekij?iden ja teatterin muiden ammattilaisten (joista kuraattori on vain yksi) v?lill?. Esimerkiksi Nykyesityksen n?ytt?m?n kes?residenssin haastattelumuotoisen avoimen haun yhten? tarkoituksena on ottaa taiteilija oman teoksensa kontekstin rakentamiseen jo teosprossin alusta alkaen. Yhdess? ajattelussa on kyse my?s Malzacherin mukaan “uuden vallan saamisesta: kontekstin ja suhteiden yhteisest? luomisesta muiden taiteilijoiden ja teosten kanssa. (—) Vaihdon ja yhteisty?n tasoja on monia, ja avoimuus vaikutteille on olennaista.”  

Nykyisyys liikkeess?  

Se ett? Helsingin Kaupunginteatterissa ty?skentelee kuraattoriksi nimetty henkil?, vaikuttaa tapoihin, joilla teoksia valitaan ja tehd??n teatterin sis?ll?. Mutta merkityksellisint? se on koko nykyesityksen jatkuvasti uudelleen muotoutuvalle taidemuodolle, joka vaikuttaa taidekent?n sis?isiin estetiikkoihin ja toimintatapoihin, joita kuraattorin teht?v? on tukea ja kehyst??.  

V?it?n, ett? Malzacherin vision mukaisesti Nykyesityksen n?ytt?m?n viiden toimintavuoden j?lkeen nykyesityst? ei n?hd? Kaupunginteatterin sis?ll? erikoisuutena tai oheisohjelmana, vaan tasavertaiseksi tunnustettuna taidemuotona, joka liikkuu ja vaikuttaa koko teatterin sis?ll?. T?m? jatkuva uudelleen muotoutumisen prosessi kuitenkin velvoittaa instituutiota ja siihen kuuluvaa kuraattoria varmistamaan, ett? vasta kehittym?ss? olevat nykyesitysmuodot p??sev?t mukaan t?h?n yhteiseen liikkeeseen my?s tulevaisuudessa.  

L?hteet:  

Bismarck, Beatrice von (2010). Relations in Motion. The curatorial condition in visual art – and its possibilities for the neighbouring disciplines. Frakcija Performing Arts Journal, no. 55, s. 50–57.  

Ferdman, Bertie ja Eckersall, Peter (2021). Curating Dramaturgies. Teoksessa Curating Dramaturgies: How Dramaturgy and Curating Are Intersecting in the Contemporary Arts. Toim. Eckersall, Peter & Ferdman, Bertie. London & New York: Routledge, s. 1–16.    

Ferdman, Bertie ja Eckersall, Peter (2021). How can one employ strategies from theatre as curatorial strategies? Florian Malzacher in conversation with Peter Eckersall & Bertie Ferdman. Teoksessa Curating Dramaturgies: How Dramaturgy and Curating Are Intersecting in the Contemporary Arts. Toim. Eckersall, Peter & Ferdman, Bertie. London & New York: Routledge, s. 141–150. 

Malzacher, Florian (2010). Cause & Result: About a job with an unclear profile, aim and future. Frakcija Performing Arts Journal, no. 55, s. 10–19.   

Malzacher, Florian, Tupaji?, Tea ja Zanki, Petra (2010). “This curator-producer-dramaturge-whatever figure”: A conversation with Gabriele Brandstetter, Hannah Hurtzig, Virve Sutinen & Hilde Teuchies. Frakcija Performing Arts Journal, no. 55, s. 22–27. 

Nykyesityksen n?ytt?m?n Instagram: