青楼传媒

Suomen kannattaisi jo taloudellisten mahdollisuuksien synnytt?miseksi omaksua aktiivinen rooli aiheuttaja maksaa -periaatteen edell?k?vij?n?.

Luontokato on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Se uhkaa sek? taloutta ett? ihmiskunnan hyvinvointia.

Suomi on kansainv?lisiss? sopimuksissa sitoutunut luontokadon pys?ytt?miseen vuoteen 2030 menness?. T?t? tavoitetta ei saavuteta ilman konkreettisia toimia, s??ntely? ja taloudellisia ohjauskeinoja.

Luontopaneelin analyysi Suomen luonnon tulevaisuudesta on osoittanut, ett? ilman luontohaittojen hillitsemist? merkitt?v?tk??n lis?panostukset eiv?t riit? k??nt?m??n Suomen luonnon tilaa elpyv?ksi.

Valtion rajallisen maksuhalukkuuden vuoksi on otettava k?ytt??n taloudellisia ohjauskeinoja, kuten luontohaittamaksu tai velvoittava ekologisen kompensaatio. J?lkimm?isell? keinolla jossain aiheutettu luontohaitta hyvitet??n parantamalla luonnon tilaa toisaalla. T?llainen aiheuttaja maksaa -periaate luo taloudellisen kannusteen hillit? luontohaittojen syntymist?.

Aiheuttaja maksaa -periaatteen s??t?minen velvoittavaksi tarkoittaisi, ett? luonnon heikent?misest? hy?tyv?t toimijat velvoitetaan ensin v?ltt?m??n ja v?hent?m??n haittaa sek? sen j?lkeen hyvitt?m??n j?ljelle j??v?t haitat t?ysim??r?isesti ekologisella kompensaatiolla.

T?ll? periaatteella toimivaa j?rjestely? kutsutaan lievennyshierarkiaksi. Haitan aiheuttajat voitaisiin ohjata hankkimaan hyvityksi? luonnonarvomarkkinoilta.

Suomessa ekologisen kompensaation laskentaan on luonnonsuojelulaissa jo s??detty ja m??ritelty siihen tarkoitettu mittayksikk?, luonnonarvohehtaari. Sit? k?ytet??n arvioitaessa, kuinka paljon ja miten luonnonarvoja on lis?tty jollain tietyll? alueella esimerkiksi ennallistamistoimenpiteiden avulla.

Ekologinen kompensaatio on kuitenkin viel? vapaaehtoista. Luonnonarvomarkkinoilla haittojen ja hy?tyjen vaihdantaan tulee k?ytt?? viranomaisvarmennettua luonnonarvohehtaaria.

EU:n ennallistamisasetukseen sis?ltyy kuitenkin jousto. Sen perusteella yritykselle tai muulle toimijalle voidaan my?nt?? lupa heikent?? hyv?ss? tilassa olevaa tai ennallistettua kohdetta. J?senvaltion pit?? kuitenkin samalla varmistaa, ettei kyseisen luontotyypin tila kokonaisuutena heikkene. T?h?n tarkoitukseen tarvitaan ekologista kompensaatiota.

Aiheuttaja maksaa -periaatetta ja sen kautta ekologista kompensaatiota sovellettaisiin luvituksen yhteydess?: luontohaitan aiheuttajaa velvoitettaisiin korvaamaan haitta luonnolle.

Ekologisen kompensaation yleistyminen vaatii toimivat luonnonarvomarkkinat. Niiden sujuva toiminta perustuu siihen, ett? ekologiselle kompensaatiolle on kysynt??, tarjontaa, v?litt?j?organisaatioita ja selke? markkinapaikka. Luonnonarvomarkkinoilta yritykset voisivat helposti ostaa luonnonarvohehtaareita hyvitt??kseen aiheuttamansa haitat.

Aiheuttaja maksaa -periaatteen s??t?misen esteen? vaikuttaa olevan, ett? luonnolle suurinta haittaa aiheuttavat yritykset vastustavat periaatetta vastaavien toimien k?ytt??nottoa ja vaikuttavat lains??d?nn?n valmisteluun.

Luontohaitoilla ei ole t?h?n menness? ollut hintaa, joten haitantekij?t n?kev?t niiden hyvitt?misen vain uutena kustannuser?n?. Silloin aiheutetun luontohaitan maksajana on yhteiskunta.

Kun luontoarvomarkkinat saadaan kunnolla k?yntiin, ennallistajille, v?litt?j?organisaatioille ja maanomistajille syntyy uutta liiketoimintaa ja ansaintamahdollisuuksia.

Historia on osoittanut, ett? edell?k?vij?t ovat usein taloudellisia voittajia. T?st?kin syyst? Suomen kannattaisi omaksua aktiivinen rooli aiheuttaja maksaa -periaatteen ja luonnonarvomarkkinoiden edell?k?vij?n? ja luoda malliesimerkki ennallistamisasetuksen toimeenpanoa suunnittelevalle Euroopan unionille.

Teksti on julkaistu alun perin