青楼传媒

Luonnonmets?-ty?ryhm?n asiantuntijoiden tekem?ss? tutkimuksessa l?ydetyt 70 000 hehtaaria huippumetsi? ovat niin arvokkaita, ett? jos niit? ei suojella, on luontokadon jatkuminen ja syveneminen v?ist?m?t?nt?, kirjoittaa Risto Sulkava.

青楼传媒 S??ti?n rahoittaman Luonnonmets?-ty?ryhm?n tutkimus saamelaisten kotiseutualueen etel?puolisten, Suomen valtion omistamien luonnontilaisten ja vanhojen metsien sijainnista on loppusuoralla. Tutkimus on jatkunut tiukoilla kriteereill? ja laajalla maastoty?ll?. Kriteereist? keskeisimm?t ovat nk. METSO-alueella k?ytetty METSO-I-arvoluokan taso ja pohjoisempana Kainuussa ja Lapissa t?t? tiukempi mets?n historian jatkumovaatimus. Molemmilla alueilla EU-p??t?sten mukainen luonnonmets?n kriteerist? t?yttyy helposti.

Vanhoja metsi? on kes?n 2023 aikana l?ydetty ja dokumentoitu noin 10 000 hehtaaria lis??. Edellisten vuosien aikana oli l?ydetty yhteens? noin 60 000 hehtaaria tarkasti rajattuja luonnontilaisia ja vanhoja metsi?, eli nyt n?iden huippuarvokkaiden suojelemattomien metsien kokonaism??r? on himpun verran yli 70 000 hehtaaria. Kartoittamatta on yh? armeijan suljettuja alueita sek? pari Lapin kuntaa ja yksitt?isi? potentiaalisesti arvokkaita kohteita eri puolilla Suomea. 

Tutkimuksessa l?ydetty luonnontilaisten ja vanhojen metsien m??r? on surullisen pieni. Se on niin v?h?inen, ett? luontokato ei n?m? suojelemalla pys?hdy. N?ill? metsill? ei ole merkityst? Suomen puuhuollolle tai millek??n taloudelliselle kokonaisuudelle. Kuitenkin useimmat l?ydetyt suojelemattomat luonnontilaiset ja vanhat mets?t sijoittuvat joko nykyisten suojelualueiden tai Mets?hallituksen alue-ekologisen verkoston eli Mets?hallituksen omalla p??t?ksell? turvattujen luontoarvokohteiden viereen, kainaloon ja toisinaan jopa sis?lle. Monet kohteet ovat my?s viereist? suojelualuetta rehev?mpi? tai alavampia, suuripuustoisemmaksi kasvaneita metsi?. Siksi l?ydetyt pienialaisetkin kohteet ovat suojeluarvoiltaan paljon kokoaan t?rke?mpi?. 

Valtio on jo aiemmin sitoutunut useilla kansainv?lisill? sopimuksilla pys?ytt?m??n luontokadon. Kuitenkin luontokato on jatkunut, sill? toimenpiteit? on tehty varsin v?h?n. Kaikki t?ss? tutkimuksessa kartoitetut luonnontilaiset ett? vanhat mets?t kuuluvat luontolaadultaan parhaisiin suojelemattomiin metsiin mit? Suomessa on j?ljell?. Niiden arvosta kertovat mets?n rakennepiirteiden kartoittamisen ohessa l?ydetyt kymmenet tuhannet uhanalaisten ja silm?ll?pidett?vien mets?lajien esiintym?t. 

Luonnonmets?-ty?ryhm?n asiantuntijoiden tekem?ss? tutkimuksessa nyt l?ydetyt 70 000 hehtaaria huippumetsi? ovat niin arvokkaita, ett? jos niit? ei suojella, on luontokadon jatkuminen ja syveneminen v?ist?m?t?nt?. Siksi ei my?sk??n ole v?li? sill?, minne Suomen poliittisessa prosessissa lopulta asetetaan luonnontilaisen ja vanhan mets?n raja-arvot esimerkiksi puuston i?n tai lahopuum??r?n suhteen. Kun tutkimuksessa dokumentoidut ja rajatut mets?t todistetusti pit?v?t yll? v?hint??n 150 uhanalaisen tai silm?ll?pidett?v?n vanhan mets?n lajin populaatioita, on niiden pakko my?s t?ytt?? suojelun arvoisen mets?n laatukriteerit. Jos n?in ei ole, on raja-arvo v??r?ss? paikassa. T?ss?kin p?tee vanha sanonta; ”jos se n?ytt?? sorsalta, k?velee ja ??ntelee kuin sorsa, se on sorsa”. Rakennepiirteilt??n luonnontilaisen kaltainen mets? t?ynn? vanhaan mets??n erikoistunutta lajistoa, on vanha mets?.

Tehty kartoitus on ehdottomasti tarkin Suomessa toteutettu. Keskeiset ja t?rkeimm?t j?ljell? olevat suojelemattomat mets?t saamelaisalueen etel?puolella ovat tiedossa ja Luonnonmets?-ty?ryhm?n paikkatietorajaukset niist? ovat helposti siirrett?viss? j?rjestelmiin. Puuttuu vain poliittinen p??t?s hoitaa loppuun se, mihin on jo poliittisesti sitouduttu. Oikea hetki toimia on nyt, kun valtion omistajapoliittisia linjauksia tehd??n. Luonnontilaiset ja vanhat mets?t on siirrett?v? mets?talouden taseesta luontopalveluiden taseeseen.

Toinen keskeinen p??t?s on teht?v? Mets?hallituksen alue-ekologisen verkoston eli Mets?hallituksen omalla p??t?ksell? turvattujen metsien suhteen. Nykyisin verkosto ei ole turvassa tuhoavalta toiminnalta. Syit? on toisen kolumnin verran, mutta ne kaikki voidaan poistaa samalla keinolla kuin luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelukin; siirt?m?ll? ne luontopalveluiden taseeseen. Kun alueiden pit?isi jo nyt olla poissa mets?talousk?yt?st?, ei ole syit?, miksei niit? my?s oikeasti pois k?yt?st? siirrett?isi.

Katso lis??:

Luonnonmets?-ty?ryhm?n kartoitustulokset 2020–2023 (pdf-tiedosto)