青楼传媒

Mit? meiss? ja suhteissamme metsiin liikahtaa kun hakeudumme suojelemattoman luonnonmets?n reunalle, ylit?mme tuntuvan rajan vanhaan kuusikkoon ja annamme kehojemme uppoutua aistimaan mets?n monilajista olemista liikkeen kautta?

T?m? teksti on ensimm?inen osa kolmen sarjaa, jossa tarkastelen erilaisia toimijuuksia metsien puolustamisessa. Kuvaan t?ss? Mets?liikkeess? alulle saattamani ekosomaattisen Mets?/liike -kampanjan havaintoja ja tunnustelen, millaisia vaikutuksia kehojen tietoisella l?sn?ololla ja liikkell? uhatuissa metsiss? voi olla meihin, metsiin ja niiden olemassaolon puolustamiseen – jos mit??n?

 on , joka pit?? silm?ll?, kartoittaa, , jalkautuu ja puolustaa viimeisi? j?ljell? olevia ja ekologisia yhteyksi?. taas on ekosomaattinen harjoitusten ja videoiden sarja, jossa koetaan, kokeillaan, kuunnellaan, tunnetaan ja n?ytet??n suhdettamme n?ihin metsiin.

Sana liike liittyy merkitysjuuriltaan liki olemiseen, kosketukseen ja rajan ylitt?miseen. Se palautuu verbiin liitty?/liitt??, kuvaten jonkin osumista tai tarttumista toisiinsa. Liike tarkoittaa t?ss? niin vaeltavaa liikett? luokse, sis?ist? ja ulkoista liikett? itsess?, liikett? toisten kanssa, kuin liikett? muutoksena, liikehdint?n? ja kytkeytymisen?.

Liikahtaa l?hemm?s: tuntoisuus paikkasuhteena N 60.361043 E 24.997802

Kuljemme autolla kaupungista et??mm?s saapuen yhteen harvoista etel?isen Suomen luonnontilaisen kaltaisen mets?n sirpaleista. T?m? suojelematon l?hdevaikutteinen mets? on kartoittama ja osa valtion . Menemme sinne toteuttamaan kehollista, kokeellista tutkimusmetodia.

Puemme punaisia vaatteita auton uumenista p??llemme ja astelemme asfalttikentill? ja teill? v?yl?n huminassa. Askel kumahtelee kallonpohjassa asti ja hiekka rohisee kenkien alta koko kehoon. Saavumme kohtaan, josta p??semme loikkimaan ojan yli ja pujahtamaan istutettujen vanhojen lehtikuusien v?list? mets?alueelle. Silm?ilen maiseman piirteit? uteliaana kun nousemme loivaa heinien hellim?? kallioista rinnett? pitkin varvukon ja kuivien j?k?lien rapistessa jaloissamme. Ylit?mme harppoen maassa lep??vi? lahopuita. Mets? varttuu silmiss?mme kulkiessamme vaihettuvan, mets?tyyppien v?lisen tuntuvan rajan yli: eri-ik?isi? kerroksista koostuvaan, sankemman mets?n elpyv??n arkkitehtuuriin.

Paikkaan tutustuminen kutsuu esiin tuntoisuutta, jossa havainnot ja ajattelu ulottuvat niskavilloista hyttysten puremiin ja maan sis?ll? kulkevaan tietoon. Luomme suhdetta paikkaan, ja paikan monet luovat suhdetta ?kkin?iseen l?sn?oloomme. Mets?ss? on toisia silmi?, peitinsiipi?, kilpi?, h?yhenpukuja, tuntosarvia, soluja, ihoja ja tietoisuuksia. Tikka koputtelee puuta l?hist?ll?. Emme tied?, tunne tai n?e kaikkia heit?, jotka t??ll? el?v?t ja muodostavat paikan olemuksen, mutta voimme havainnoida, tunnustella ja kuvitella, spekuloida.

Teemme taiteellisia tekoja ekokriisin syvyyksiss? ja kuten haaksirikoissa on tapana, ilmoittaen ensin koordinaatit. Palaammeko, jos paikka on uhassa kadota kokonaan kartalta? Vai kuvaisimmeko vain teoksemme ja j?tt?isimme paikan ja sen v?kev?t murrokot puolustajaa vaille? Tulemme ja l?hdemme, mutta emme ole vain yksitt?isell? vierailulla. Osa meist? toimii n?ill? ja muilla uhanalaisilla alueilla.

Aueta ja uppoutua

Asetumme aloillemme ja teemme aluksi harjoitteita. Kuivahtaneet m?nnyn oksat rasahtelevat tunnustellessani varpaillani maassa makaavan puun murtuvaa vartta, neulaset tarttuvat hiuksiin ja raapivat ihoa hell?sti. Moottoritien ??net puhkaisevat v?lill? mets?n akustiikan, mutta se umpeutuu uudelleen kasvillisuuden ja maan ymp?r?idess? meid?t ja liikkeiden viritt?m?n tilan tiiviimmin itseens?.

Kontillaan m?tt??ll?, hiusten k?rkien kulkiessa karhunsammaleiden tupsujen yli kuin siveltimet, mets?n tuntuma alkaa urautua minuun ja l?vist?? kehotietoisuuteni; jonkinlainen monis?ikeinen himerrys liikuttaa mielen pohjukkaa my?ten hitaampaan tahtiin. Maan tuoksu kuljettaa solujen energialaitoksiin jotain, mik? saa tuntumaan toiselta kuin ?sken.

Kutsun t?t? tilaa ehk? murrosherkkyydeksi (tai herkkyysmurrokseksi). Se on herke?mist? ja herke?m?tt?myytt?, kyky? tunnistaa ja tuntea murtumiskohdat ja asettua paikkoihin, joissa entinen muoto murenee antaen tilaa uusille. Se on viipymist? siell?, miss? erillisyys vaihtuu huokoiseksi osallisuudeksi muunlajisten olemiseen.  Miten vaalia ja kehitt?? murrosherkkyytt??n – kyky? olla hereill? ja toimia kohdissa, joissa jokin j?nnitteist? purkautuva muuttuu toiseksi, ja viritt?yty? vastaanottamaan t?m? muutos?

Ehk? maaper?n Mycobacterium vaccae -bakteerit kiipe?v?t iholleni ja hengityksen mukana sis??n, aloittaen hiljaisen keskustelun aivojeni serotoniinireseptorien kanssa. Millaisia mikrobeja minusta mahtaa kulkea maan peitteiss? kuultavaan lehv?sammaleeseen?

Asetumme katselemaan. Pid?mme silm?ll? runkojen huojuntaa kohti korkeuksia ja puiden latvojen heilumista h?ik?isyyn asti. Katse johdattaa kehoon virtaa, viritt?? hentoa keinuvaa liikett?. Katseen kautta aukeaa mets?n muodoissa, v?reiss? ja liikkeess? lep??v? hiljainen tila. Mieli ei ole suljettu systeemi kallon sis?ll?, vaan se hengitt?? helteen haihduttamia havupuiden ?ljyj? ja asettuu paljasta jalkapohjaa pitkin mets?n kunttaan levolle.

Taulak??p? halaa koivun runkoa sit? ahmien, kummankin muuttuessa syleilyss? hieman toisikseen. Vanamon luomilla poluilla kukkien pieniin lyhtyihin syttyy tuoksu. Mets?orkidea y?vilkan lehdet rytmitt?v?t rahkasammalm?t?st?, jonka tihkupinnasta kosteus levi?? ry?miess? vaatteisiin.?

Kokemuksellisen tiedon vastuu 

Ulottaako kehollinen ja taiteellinen toimintamme vaikutustaan meist? muihin ja metsiin; l?hteikk?jen, tikkojen tai mets??n k?tkeytyv?n aarnisammalen el?m??n?

Mets??n uppoutuminen kehossaan tietoisena voi tuottaa muun muassa kaltaistumisen kokemuksia; kirjaimellista my?t?tuntoisuutta toisenlaisia kohtaan. On ilmiselv??, ett? mets? hoivaa ja vahvistaa minua. Kokemuksellinen havahtuminen energian kiertoon kehon, ymp?rist?n ja yhteis?jen sis?ll? ja niiden saumoissa voi my?s edist?? ymm?rryst? laajemmasta jaetusta kehollisuudesta. Miten t?llainen ymm?rrys levi?isi yhteiskunnan ja talouden valtarakenteisiin, jotka m??ritt?v?t elollisen olosuhteita?

Liikumme saniaisten t?ytt?m?ss? kosteassa, rehev?ss? kohdassa h?lytyksen v?risin?. Latvusaukon avaamalla taivaalla amiraaliperhoset kieppuvat ilmassa ja laskeutuvat kasvoillemme maistamaan hikiaterioita.

Suhteen luomisen my?t? syntyy vahvempi tahto suojella, mutta syttyyk? nautinnon rinnalle vakaa aikomus puolustaa? Seuraako kokemuksellisen tiedon hankkimisesta huolehtimista ja vastuunkantoa toisenlajisista, kyky? olla lojaali ja antaa apua, jos toista uhkaa loppu?

N?iss? kirjoituksissa pohdin muutoksen ja murroksen luomisen ja hyv?ksymisen ty?t? taiteen tekemisest? ja kansalaisvaikuttamisesta k?sin suhteessa liikkeeseen, liikehdint??n, liittoutumiseen, liikuttumiseen ja kanssalaisuuteen.

Ekosomatiikka (eko: kreikan oikos eli koti/elinpiiri/ymp?rist? ja soma eli koettu el?v? keho) -k?sitteess? hahmotetaan ihmiskeho tuntemuksineen huokoisena ja l?p?isev?n? osana laajempaa keskin?isriippuvaista kehojen yhteis??, jossa sis?- ja ulkopuolet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, eik? irrallisena ymp?rist?st??n tai kanssalaisistaan.

Mets?/liike -kampanjassa l?ht?kohtana on ollut koota ja kutsua metsiss? liikkuvia suojelemattomiin luonnonmetsiin, liikkumaan metsien puolesta. Kampanjassa on tuotettu ja jaettu ekosomaattisia liikeharjotteita ja se on alusta liiketutkielmien videoarkistolle. Mets?-liikuskelut on kohdistettu hakkuiden uhkaamiin ja suojelemattomiin valtion, kuntien sek? kaupunkimetsiin. Koollekutsujen kautta sek? niin ammattilaisten kuin harrastavien itseorganisoituvien ryhmien ja yksil?iden toimesta tehtiin 2024-2025 useita mets?/liiketutkielmia, jotka olivat esill? kev??ll? 2025. Esimerkiksi jyv?skyl?l?inen on tehnyt useita liiketutkielmia ja esityksi? t?ss? kontekstissa. Mets?/liikekampanjaan voi edelleen yh? useampien luonnonmetsien ollessa akuutin hakkuu-uhan alla! p??see mukaan l?yt?m??n itselleen sopivia metsien puolustamisen muotoja.

Vitk?llan-videon tekij?t: Aino Johansson: koolle kutsuminen, konsepti, liikkuminen. Sofia Simola: ekosomaattiset liikeharjoitteet, esiintyminen, Laura K?rk?s: liikkuminen/esiintyminen, Rita Anttila: kuvaaminen ja leikkaaminen.