青楼传媒

Kehitysyhteisty? ker?? kritiikki? niin politiikassa kuin yliopistomaailmassakin. L?hdin Keniaan tuottaakseni tietoa sen merkityksist?, tuloksista ja haasteista sek? parantaakseni ymm?rryst? Globaalin Etel?n monimutkaisista yhteiskunnallisista olosuhteista. Miten suomalainen kehitysyhteisty? on onnistunut teht?v?ss??n sek? maabr?ndin ett? varsinaisen kehityksen tiimoilta? Voiko projektimuotoisella kehitysyhteisty?ll? saavuttaa pysyvi? tuloksia?

Tausta

Vuonna 2022 kiersimme kollegani kanssa Suomessa haastattelemassa Kefinco-nimisen suomalaisen kehitysyhteisty?projektin entisi? ty?ntekij?it?. Viesti oli karu: haastateltavat arvioivat, ettei mit??n 1980-ja 90-luvuilla tehdyst? kehitysyhteisty?projektista olisi en?? j?ljell?. P??osin insin??reist? ja suorittavan tason ty?ntekij?ist? koostuvalla joukolla oli synkk? kuva kehitysyhteisty?n lainalaisuuksista l?hinn? teknisist? syist? sek? projektissa tapahtuneiden virheiden takia. Pumput hajoavat, varaosajakelu ei toimi ja omistajuutta ei ole saatu iskostettua vedenk?ytt?jien selk?rankaan. Lis?ksi luottamus Kenian entisen diktaattoripresidentin Daniel arap Moin korruptoituneen hallituksen kykyyn hoitaa kehitysyhteisty?projektien j?lkihuoltoa s?i entisten ty?ntekij?iden uskoa projektin tulosten pysyvyyteen.

Lokakuun lopulla 2025 l?hdin Keniaan projektin ytimeen, Kakamegaan. Mukanani edell? mainittu narratiivi, en uskonut n?kev?ni muuta kuin hyl?ttyj? ja kuivuneita kaivoja, joista on j?ljell? vain betonirenkaat ja katkeransuloinen muisto. Aiemman lyhyen Kakamegan vierailuni tiimoilta tiesin kuitenkin, ett? Kefinco muistetaan edelleen alueella p??osin positiivisessa valossa ja monilla ihmisill? on siit? sanansa sanottavana.

Tarkalleen ottaen etsin suomalaisten rakentamia matalakaivoja, porakaivoja, suojattuja l?hteit? ja putkitettuja vesij?rjestelmi?, joita rakennettiin vuosina 1981–95 yhteens? 3714. T?m?n lis?ksi muutama vesilaitos kunnostettiin ja niiden kapasiteettia vahvistettiin projektin varoilla. Kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa projektin ty?st? koostui matalan teknologian ratkaisuista, vaikka Moin hallinto halusi alun perin tarjota kansalaisilleen veden putkea pitkin koteihin asti. Tuosta utopistisesta ja suorastaan l?pin?kyv?n populistisesta vaatimuksesta kuitenkin luovuttiin nopeasti ja suomalainen ty?yhtym? Kefinco (YIT ja Finnconsult) laati projektisuunnitelman perustuen halvimpaan mahdolliseen teknologiaan: suomalaisilta kes?m?keilt? tuttuun k?sipumppuun.

”En uskonut meid?n l?yt?v?n ensimm?ist?k??n kaivoa”

Nuo sanat paikallinen tutkimusavustajani heitti minulle hymyss? suin ensimm?isen haastattelumme j?lkeen. Itse asiassa se oli ensimm?inen noin kolmestakymmenest? haastattelusta, jotka teimme marraskuun aikana ja kaikki haastattelut liittyiv?t johonkin paikallistamaamme vesipisteeseen, toimivaan tai hyl?ttyyn. Joka tapauksessa, l?ysimme huomattavasti enemm?n Kefincon kaivoja kuin osasimme kuvitellakaan, noin viisikymment?. N?ist? ylivoimaisesti suurin osa oli tavalla tai toisella toiminnassa, ei ehk? alkuper?isill? pumpuilla, mutta ihmiset kuitenkin hakivat niist? vett?.

Vietetty?mme aikaa maaseudun kaivoilla, kyl?taloilla, pihoilla ja olohuoneissa, alustavista huomioista ehk? kouriintuntuvin on se yll?kin esitetty tosiasia, ett? vastoin minulle tarjottuja odotuksia, projekti on tosiaankin onnistunut tuottamaan pysyvi? tuloksia vaikeuksistaan ja puutteistaan huolimatta. T?m? p?tee niin fyysiseen infrastruktuuriin kuin vaihtelevasti sosiaaliseen muutokseenkin yhteis?iss?, johon kaivoja on rakennettu. Toisena havaintona mainittakoon, ett? nyt Suomi ylip??ns? tunnetaan Kakamegan ymp?rist?ss? ja viel? jopa erinomaisessa valossa. Kaikki haastateltavat kenialaiset tunsivat Kefincon taustat ja joillain alueilla Kefincosta oli tullut suorastaan synonyymi kaivolle. Ei pelk?st??n suomalaisille kaivoille, vaan kaikille kaivoille.

Kenelle kehitysyhteisty? on t?rke? aihe ja miksi?

Ei ole harvinaista, ett? nyky-Suomessa kehitysyhteisty?t? ymp?r?i kyyninen ja pessimistinen ilmapiiri itse ty?ntekij?it? my?ten, puhumattakaan julkisesta keskustelusta. Oikeistopopulismi pyrkii kehyst?m??n keskustelua laajalla valikoimalla itsekk?it? ja rasistisia n?kemyksi?, kuten ”Suomi ensin” ja ”rahaa sotalordeille” -tyyppisill? v?syneill? letkautuksilla. Toisaalla taas keskustellaan kehitysyhteisty?n tehottomuudesta ja uuskolonialistisista aspekteista sek? ”kehityksen savuverhosta”, joka peitt?? taakseen ep?tasa-arvoa tuottavat rakenteelliset ongelmat. Joillain n?ist? ep?ilem?tt? on juurensa todellisissa asioissa ja ne tulee ottaa huomioon projekteja suunnitellessa. Viel? parempi olisi toki, ett? kehitysyhteisty?t? ei tarvittaisi lainkaan tuottamaan t?m?nkaltaisia palveluita. Kuitenkin l?hestulkoon kaikki haastattelemani ihmiset pyysiv?t tai k?skiv?t minua ryhtym??n toimiin, jotta Kefinco tulisi takaisin jatkamaan ty?t??n.

Yll? esitetyt n?kemykset kehitysyhteisty?t? vastaan eiv?t kovin hyvin keskustele sen varsin yhten?isen viestin kanssa, jonka haastateltavani antoivat: Kefincolla oli valtavan suuri merkitys heille ja sen vaikutuksen piiriss? olleet yhteis?t olivat kokeneet pysyv?n sek? monimuotoisen muutoksen parempaan p?in.