青楼传媒

Kuraattori, kirjoittaja Rob La Frenais ty?skenteli Saaren kartanon residenssiss? syys–lokakuussa 2019. H?n on hitaan matkustamisen puolestapuhuja, joka n?kee taiteilijat vaikuttajina my?s hitaan ja kest?v?n matkailun suhteen. Mit? kest?v?ss? matkailussa tulisi huomioida, esimerkiksi matkalla Keski-Euroopasta Saaren kartanoon Myn?m?elle?

Matkasin vuonna 2019 useita kertoja halki Euroopan vieraillakseni Suomessa – my?s ty?skennell?kseni Saaren kartanon residenssiss?. Sain rahoituksen ensimm?iseen Suomen matkaani Suomen Lontoon instituutilta, joka olisi maksanut lentoni Lontoosta Helsinkiin. Ilmoitin haluavani matkustaa mieluummin kalliimmaksi tulevalla junalla ja laivalla (matka maksoi 500 euroa). Heid?n tarjoamansa lento olisi maksanut vain 150–160 euroa, mutta yll?tyksekseni instituutin johtaja suostui ehdotukseeni. Matkustin residenssijaksoni aikana useita kertoja junalla ja laivalla Suomen ja Britannian v?lill?, sill? minulla oli aiemmin sovittuja tilaisuuksia hoidettavana. Voinkin siksi ehk? sanoa, ett? minusta on hiljattain tullut hitaan juna- ja laivamatkailun logistiikan asiantuntija Ranskan, Britannian ja Suomen v?lill?.

 

Miksi v?ltt?isit lent?mist??  

Mutta miksi pit?isi matkustaa maitse lent?misen sijaan? Lentoyhti?iden mukaan ne ovat vastuussa vain kahdesta prosentista p??st?j? maailmanlaajuisesti. Huippututkimukset kuitenkin osoittavat, ett? luvun olevan pikemminkin viisi prosenttia johtuen eritoten lentokoneiden suoraan ilmakeh??n p??st?mist? p??st?ist? (ks. alla oleva linkki). Jopa er??t lentoyhti?iden johtajat kehottavat ihmisi? lent?m??n v?hemm?n lyhyit? lentoja, kuten esimerkiksi Mark Anderson Virgin Connect -lentoyhti?st?. KLM:n toimitusjohtaja Pieter Elbers puolestaan on ilmoittanut lentoyhti?ns? aikovan korvata joitain lentoreittej? junilla Amsterdamin ja Brysselin v?lill?. Erinomaisena esimerkkin? toimii Greta Thunberg, joka ylitti Atlantin kahdesti purjeveneell? p??st?kseen COP25-konferenssiin (joka siirrettiin Madridiin h?nen saavuttuaan Amerikkaan). On selv??, ett? on aika sis?llytt?? kest?vyyden elementtej? uusiin toimintaperiaatteisiin t?lle eritt?in liikkuvalle taiteilijoiden yhteis?lle, jossa liikutaan residenssist? toiseen.

 

Taiteilijat vaikuttajina kest?v?ss? matkailussa

Taiteilijoita, kuraattoreita ja kirjailijoita voidaan my?s kutsua vaikuttajiksi. Heid?n toimintansa on enemm?n kuin yksil?n toiminnan summa, sill? heid?n p??t?ksens? vaikuttavat laajemmin kuin vain heid?n omaan el?m??ns?. Nature Magazine julkaisi hiljattain tutkimuksen, joka osoitti tieteellisesti miten yksitt?isill? esimerkeill? toimenpiteisiin ryhtyneist? ihmisist? (aurinkopaneelien k?ytt?j?t) oli suurempi vaikutus muuhun yhteis??n kuin jos esimerkkin? toimi laitos. Mutta yksil?t voivat my?s vaikuttaa laitoksiin, josta esimerkkin? Suomen Lontoon instituutille kohdistunut pyynt?ni ja sen onnistuminen. On hienoa n?hd?, ett? 青楼传媒 S??ti? on ottanut k?ytt??n uuden hitaan ja kest?v?n matkustamisen apurahan Saaren kartanoon residenssiin valituille sek? muille apurahoitetuille. Jos suuri m??r? taiteilijoita, kirjailijoita tai kuraattoreita pyyt?isi festivaalien, biennaalien, n?yttelyjen ja jopa taidemessujen j?rjest?ji? maksamaan junamatkoista Euroopassa lent?misen sijaan, vaikutus taidemaailmaan alkaisi pian n?ky?. Itse asiassa t?st? on jo olemassa monia esimerkkej?, joten luulen, ett? merkitt?vi? muutoksia on jo tapahtumassa.

 

Ajattelutavan muuttaminen kest?v?? matkailua my?t?ilev?ksi

Kyse on kuitenkin edelleen rahasta ja my?s ajasta. Esimerkiksi jos matkustat Lontoosta tai Ranskasta Turkuun, kuten olen hiljattain tehnyt, kuluu matkustamiseen v?hint??n kolme p?iv??. Matkalla t?ytyy sy?d?, ja joissakin tapauksissa y?py? hotellissa, mik? nostaa hintaa. Jos ostat InterRail-lipun, matkan hinta toki laskee – t?st? l?yd?t neuvoja alla antamistani linkeist?. Koska olen matkustanut rautateitse ja laivalla monta kertaa viimeisen vuoden aikana, olen my?s alkanut kyseenalaistaa tarvetta matkustaa lainkaan. Hidas matkustaminen ei tarkoita pelk?st??n lentokoneen korvaamista junalla, vaan se tarkoittaa ajattelutavan kokonaisvaltaista muuttamista.

Se voisi tarkoittaa esimerkiksi matkan suunnittelemista viikon tai kahden pituiseksi niin, ett? ehtii k?yd? tutustumassa kulttuurikeskuksiin tai y?py? kollegoiden luona sen sijaan, ett? matkustaisi kolme p?iv?? Ranskasta Suomeen yht?jaksoisesti. Suomalaisen Bioart Societyn johtaja Erich Berger, jonka kanssa keskustelin viime vuonna, ehdotti residenssien linkitt?mist? niin, ett? taiteilijat voisivat viett?? osan residenssist??n eri paikoissa. On jopa olemassa taiteilijoita, jotka matkustavat kaukana kotoa ja ovat luoneet oman ”verkostonsa” residenssej?, joissa he voivat vierailla. Australialainen taiteilija Tessa Zettel, joka oli kanssani samaan aikaan Saaren kartanon residenssiss?, on kuvannut yrityst??n asua residensseiss? yht?jaksoisesti er??nlaisena taideprojektina.

 

Virtuaalinen matkustaminen

Toisaalta voisi my?s kysy?, miksi matkustaa ollenkaan? Teknologiaa hy?dynt?m?ll? voisi residenssin j?rjest?? kokonaan Skypen tai Zoomin kautta. Se ei olisi yht? tyydytt?v?? kuin paikan p??ll? oleminen ja lihaa ja verta oleviin ihmisten kohtaaminen kasvokkain, mutta n?in voitaisiin v?hent?? matkustamisen m??r??. Ihmisin? kanssak?yminen kasvotusten on kuitenkin edelleen tehokkaampi tapa tehd? luovaa ty?t?. Loppujen lopuksi taiteilijaresidenssien perimm?inen tarkoitus on yleens? kokoontua eristetyss? ymp?rist?ss? olevaan taiteilijayhteis??n, mik? tarkoittaa, ett? virtuaalisen teknologian avulla saavutettavat tulokset ovat rajallisia.

Filosofisesti on kuitenkin t?rke?? kysy?, tarvitseeko meid?n matkustaa ollenkaan, ja jotta voisimme vastata t?h?n kysymykseen, haluan tarkastella matkustamista maailmanlaajuisesti. Euroopassa asuvien on suhteellisen helppo v?ltt?? lent?m?ll? matkustamista, koska meill? on hyv? rautatiej?rjestelm?. Mutta ent? maapallon etel?puoliskolla asuvat? Afrikan, Intian, Latinalaisen Amerikan tai Aasian asukkaat eiv?t kirjaimellisesti voi matkustaa pohjoiseen lent?m?tt?, sill? siell? infrastruktuuri matkustajakaukoliikenteelle on h?vitetty kokonaan. Toisin sanoen lentokieltopolitiikkaa voidaan pit?? etuoikeutettuna l?nsimaisena valintana.

 

Voiko lent?minen olla perusteltua tietyiss? tapauksissa?

Ilmastoaktivisti ja yritt?j? Gavin Starks yritt?? vakuuttaa rahoitusalan yrityksi?, muita suuria yrityksi? ja ihmisi? hallitusten tasolla omaksumaan p??st?tt?m?t tavoitteet ja oli hiljattain mukana Maailman talousfoorumissa Davosissa. Kysyin Starksilta ?skett?in, onko lent?minen h?nen toiminnalleen v?ltt?m?t?nt? ja h?n vastasi: ”Ty?ni tulokset hyvitt?v?t moninkertaisesti p??st?t, joihin my?t?vaikutan.” H?n viett?? paljon aikaa verkkotapaamisissa, mutta lent?? joskus suuriin kokouksiin.

”En lenn? satunnaisiin kokouksiin hetken mielijohteesta. En py?rit? korkeap??st?ist? liiketoimintaa. En ole koskaan omistanut autoa. Asun kehittyneess? l?nsimaassa. Voitaisiinko Maailman talousfoorumi j?rjest?? v?hempip??st?isess? paikassa kuin Davos? Melko varmasti – ensinn?kin se voitaisiin pit?? jossain, minne on helpompi p??st? junalla tai teitse… Ent? tarvitseeko ihmisten kokoontua kasvotusten? Vastaus siihenkin on ’kyll?’. Luodaanko maailman joka kolkassa joka p?iv? suurempia hyv?laatuisia ja n?kym?tt?mi? p??st?j? muilla tavoin tiet?m?tt?myyden ja laiminly?nnin kautta? Vastaus on taas ’kyll?’.” Starksin vastauksessa kiteytyv?t sellaisten ihmisten n?k?kohdat, jotka yritt?v?t lent?? v?hemm?n, mutta kokevat tekonsa hyvitt?v?n heid?n p??st?ns?. Samalla j?rjest?t kuten NoFlyClimateSci ja FlightFreeUK ovat sit? mielt?, ett? nyt riitt??, ja kannustavat ihmisi? lupaamaan julkisesti olemaan lent?m?tt? vuonna 2020.

 

Ranskan maaseudulta Saareen hitaasti matkustaen

Kulttuurialalla ty?skentelev?n? ihmisen? lent?m?tt? oleminen ja hitaasti matkustaminen ei ole minulle uhraus vaan etuoikeus. Miten muuten voisin istua lounaalla ja lukea kirjaa junassa sill? aikaa, kun se ylitt?? meren? Tyypillinen reitti minulle kodistani Ranskan maaseudulta Saareen n?ytt?? t?lt?: ensin ajan muinaisella Renaultillani Albin rautatieasemalle (bussilinjaa ei ole, joten en voi el?? t?ysin ilman autoa). Sitten matkustan paikallisjunalla Toulouseen, jossa hypp??n Pariisiin Bordeaux’n kautta menev??n TGV-luotijunaan. Vaikka olisi j?rkev?mp?? menn? suorempaa reitti?, valitettavasti Ranskan rautatiej?rjestelm?n keskitetty luonne tarkoittaa, ett? kaikki tiet johtavat Pariisiin. T?t? reitti? on parannettu hiljattain ja matka kest?? nyt vain nelj? ja puoli tuntia. Pariisista p??sen jatkamaan matkaa erinomaisella saksalaisella ICE-junalla, joka vie minut nopeasti Frankfurtiin. Kuluista huolimatta tapanani on aina istua ravintolavaunussa, jos sellainen on tarjolla, ja maistella ruokaa, yleens? kasvisvaihtoehtoja. Toisin kuin TGV, jossa joutuu tasapainottelemaan ateriansa kanssa, saksalaisissa junissa tarjoilija tuo aterian suoraan p?yt??n, mik? on minusta eritt?in sivistynyt tapa matkustaa.

Frankfurtin j?lkeen matka jatkuu pohjoiseen Hampuria kohti. Junia ei kulje en?? iltakymmenen j?lkeen, joten jollet halua roikkua asemalla koko y?t?, on aika l?yt?? halpa hotelli l?hell? rautatieasemaa (t?m? hoituu junassa k?ytt?m?ll? hotellivaraussovellusta, josta yleens? l?ytyy hyv? viime hetken tarjous). Kokemukseni mukaan hinnat ovat halvempia pienemmiss? saksalaisissa kaupungeissa, ja min? valitsen Hannoverin. Saavun Hampuriin seuraavana p?iv?n?, mist? matka jatkuu Pohjoismaihin. T?ss? hy?dyllinen vinkki: toisin kuin saksalaisissa junissa, joissa ei tarvitse tehd? ennakkovarausta, K??penhaminan ja Tukholman v?liseen junaan t?ytyy varata paikka etuk?teen pient? maksua vastaan. Kokemukseni mukaan Hampurin lippukassa on eritt?in tehokas ja miellytt?v? paikka asioida (henkil?kunta puhuu englantia). Kassalle t?ytyy ottaa jonotusnumero, mutta odotusaika ei ole pitk?.

 

Hitaasti Pohjoismaihin

Ensimm?inen kiusa nousee esiin Hampurin ja K??penhaminan v?lill?. Yhteydet eiv?t todellakaan ole hyvi?. Matka n?iden kaupunkien v?lill? kest?? 5–6 tuntia, vaikkeiv?t ne ole kaukana toisistaan. Saksan ja Tanskan v?lill? on my?s passintarkastus, mik? hidastaa matkaa. Koldingista kulkee muutama autojuna (varattava etuk?teen) laivalla, mik? Euroopan viimeisen? junalauttana on mielenkiintoinen harvinaisuus. Se oli m??r? lakkauttaa vuoden 2019 lopussa, mutta tarkistin asian ja tammikuussa 2020 se kulki yh?. Normaalisti t?ytyy menn? junalla Aarhusiin ja sitten vaihtaa Frederician asemalla K??penhaminan junaan. Junat kulkevat dieselill?, ovat hitaita eik? niiss? ole ravintolavaunua, vain juoma-automaatteja. Kauan odotetun suunnitelman mukaan Saksan ja Tanskan v?lille rakennetaan tunneli, mutta sit? odotellessa t?m? osa matkasta saa sinut varmasti hitaan (liian hitaan!) matkustamisen tunnelmaan. Ruotsin rautatieyhti? suunnittelee ensi vuodeksi suoraa junareitti? makuuvaunuineen Malm?st? K?lniin, mik? olisi erinomainen uutinen t?ll? reitill? kulkeville.

 

Hitaan matkailijan meren ylitys junalla

Kun lopulta saavut K??penhaminaan, saattaa olla hyv? ajatus j??d? sinne hetkeksi ja tavata taiteilijoita, k?yd? muutamassa n?yttelyss? ja vierailla historiallisessa Christianian vapaakaupungissa. Tein n?in paluumatkalla ja haastattelin taiteilijaa, joka tekee tee-se-itse-polkupy?r?veneit? ja vet?? kajakinrakennusty?pajoja. Mutta jos haluaa jatkaa matkaa nopeasti, on aika hyp?t? erinomaiseen ja nopeaan K??penhamina–Tukholma-junaan, joka kulkee meren yli Euroopan pisint?, kahdeksankilometrist? Juutinrauman siltaa pitkin ja Karl Ivar Stahlin suunnitteleman monumentaalisen, ufomaisen vesitornin ohi Hylliess?, Malm?ss?.

Ole varuillasi, jos junasi l?htee raiteelta 25 K??penhaminassa! Koska Tanskan ja Ruotsin v?lill? matkustaville oli ennen olemassa erityinen tullisali, on raide 25 v?hint??n 20 minuutin k?velymatkan p??ss? p??rautatieasemalta. Koska raiteen numero ilmoitetaan vasta 20 minuuttia ennen junan l?ht??, voit joutua juoksemaan. T?ss? junassa on my?s hyv? ravintolavaunu (itsepalvelu). En ole koskaan ennen n?hnyt miss??n eurooppalaisessa junassa tarjolla tulista vegaanista nuudelikeittoa (jonka matkustaja l?mmitt?? itse). Lis?ksi Ruotsin rautatieyhti?n junat ovat erinomaisia.

Kest?v? matka jatkuu Vikingill?

Tukholmassa l?hdet??n kunnolla merelle. Valitsin Viking Line -laivan Turkuun – sill? on kest?vyysselvitys ja erityistekniikka polttoaineen s??st?miseksi. Siell? tarjotaan my?s todella hyv?? ruokaa ja siell? on saunaosasto (jota en ole viel? kokeillut). Laivassa t?ytyy ottaa hytti, mutta se on eritt?in halpa. Hytit ovat pieni?, mutta niiss? on suihku, eik? hytti? tarvitse jakaa kenenk??n kanssa. Matkan voi tehd? y?ll? ja k?ytt?? tilaisuuden nukkumiseen tai vaihtoehtoisesti voi y?py? Tukholmassa ja matkustaa p?iv?ll?, jolloin saa ihailla upeita saaristomaisemia, kun laiva lipuu hitaasti Turkuun.

Er?s viime vuonna l?yt?m?ni hieno keksint? on s?hk?potkulaudat TIER ja VOI, joita on tarjolla sek? Tukholmassa ett? Turussa. Jos matkustaa kevyesti kuten min?, voi saada k?simatkatavaransa tasapainoteltua potkulaudalle ja potkutella Tukholman rautatieasemalta Viking-terminaalille py?r?tiet? pitkin (muuten t?ytyy kulkea bussilla ja odottaa noin tunti). Turun satamassa on monta potkulautaa, joilla p??set linja-autoasemalle. Sielt? alkaa matkan viimeinen, 50 minuutin osuus tienhaaraan, jonka kaikki Saaren residenssivieraat tuntevat hyvin.

 

Toisen Saari-residenssil?isen hidas matkaseikkailu

Saareen ja Saaresta on monia muitakin reittej?. Tessa Zettel kertoi minulle liikkeist??n Saaressa olon j?lkeen: ”Vietin marraskuun Massiassa, joka on vanhassa koulurakennuksessa sijaisteva residenssi syv?ll? Viron mets?ss?. Sielt? ei p??se Berliiniin junalla, koska Baltian maissa ei ole rautateit?. En halunnut matkustaa bussilla y?n yli, joten valitsin hitaan reitin Suomen ja It?meren kautta ja l?hdin auringonnousun aikaan torstaiaamuna. Massiassa on bussipys?kki aivan etuoven ulkopuolella. L?hdin sielt? linja-autolla P?rnuun ja sielt? toisella bussilla Tallinnaan, miss? hypp?sin Silja Linen laivaan ja p??sin kahdessa tunnissa Helsingin L?nsisatamaan. Pys?hdyin viett?m??n viikonlopun Helsingiss?. Suomen ja Saksan v?lill? liikenn?iv? Finnlines-laiva l?htee joka p?iv? alkuillasta. Matkustin maanantaina yhdess? kenties yhden tai kahden muun jalkaisin matkustavan kanssa. Laivassa menin ensimm?iseksi saunaan, joka on ilmainen, kuuma ja outoa kyll? usein tyhj?. Kunpa siin? vain olisi oikea ikkuna eik? merellinen py?re? tekoikkuna! Nautin kuitenkin saunasta t?ysin palkein sin? iltana ja uudestaan p?iv?ll? risteilyn aikana. Muuten kulutin p?iv?ni lukemalla.”

”Ulkona oli tuulista ja synkk??, joten yl?kannen kahvila oli paras paikka lukea, varsinkin, kun sielt? sai pikkupurtavaa, joka ei ollut t?rke?n ylihintaista. Olin iloinen siit?, ett? sain kokonaan omaan k?ytt??ni nelj?n hengen hytin, josta olin varannut itselleni makuupaikan. Saavuin Travemündeen melko hyvin lev?nneen? my?h??n tiistai-iltana. Satama saattaa tuntua v?h?n pelottavalta, jos ei matkusta omalla autolla eik? osaa reitti? hyvin. Satamasta Lyypekkiin kulkee vain yksi bussi illalla ja sielt? matkustin junalla Hampuriin, minne saavuin noin yhdelt? y?ll?. Vietin y?n tehtaalla, josta on tehty taiteilijaresidenssi, ja seuraavana p?iv?n? l?hdin junalla Berliiniin”, Zettel kertoo. H?n suunnittelee tekev?ns? pidemm?n sienenmets?stysretken Suomesta Taiwaniin ensi vuonna.

 

P??tavoitteena lent?? v?hemm?n

Ven?j?lt? tullessa on my?s loistava tilaisuus matkustaa junalla suoraan Pietarista Helsinkiin, ja lyhyt matka Viroon ja Baltian maihin tarjoaa my?s hyv?n tilaisuuden toteuttaa Bergerin ajatus linkitetyist? taiteilijaresidensseist?. Ruotsalaistermeist? ”flygskam” (”lentoh?pe?”) ja ”t?gskryt” (”junakerskailu”) on puhuttu paljon. Minusta ei ole mit??n j?rke? aiheuttaa h?pe?? ja osoittaa sormella ihmisi?, joiden t?ytyy lent??, vaikka yksitt?isen? esimerkkin? toimiminen onkin hyv? tapa vaikuttaa asenteisiin. P??tavoitteena on lent?? v?hemm?n. ”Junakerskailusta” puheen ollen voin kertoa, ett? vuonna 2019 ollessani Saaren kartanon residenssivieraana ja matkatessani Ranskan, Brittien ja Suomen v?lill? olen viett?nyt enemm?n aikaa junissa kuin olisin halunnut. Mutta olen silti iloinen, ett? tein sen.

 

Linkit matkustamiseen:

 

Taustatietoa:

 

Ranskaksi:

 

Lue my?s Robin artikkelit hitaasta matkustamisesta t??lt?:

 

Ja viel? uudesta haasteesta – Atlantin ylitt?misest?: