青楼传媒

Muslimitaustaiset v?hemmist?aktivistit ja tutkijat raivaavat tilaa vaihtoehtoisille islamin tulkinnoille. Queer-muslimien symbolina on myyttinen Buraq-ratsu, jolla Muhammedin sanotaan kulkeneen taivaaseen.

Teksti: Anna Tommola
Kuvat: Juliana Hyrri

Olennolla on ihmisen p??: kauniit kasvot, feminiiniset piirteet, pitk?t hiukset. Siin? on v?h?n muulia ja v?h?n hevosta. Siivet ovat moniv?riset. Yll? on koristeellinen, kimaltava loimi.

T?llaiseksi on yleens? kuvattu Buraq, myyttinen ratsu, jonka kyydiss? profeetta Muhammedin kerrotaan kulkeneen taivaaseen.

Islamilaisesta perim?tiedosta ja maalaustaiteesta tuttu Buraq on muslimeille pyh? hahmo. Nyt sen ovat ottaneet haltuun erityisesti seksuaali- ja sukupuoliv?hemmist?ihin kuuluvat muslimit.

Symbolisesti tihe?mmin ladattua hahmoa saa hakea. Olennossa yhdistyv?t el?imen ja ihmisen piirteet ja sen sukupuolen voi ymm?rt?? moninaiseksi: sill? on naisoletetun p??, mutta siihen viitataan usein teksteiss? maskuliinina. Kaiken lis?ksi se my?s pystyy liikkumaan maailmojen v?lill?.

N?in se tekee my?s taiteilija, kulttuurituottaja ja tutkija Abdullah Qureshin kokeellisessa lyhytelokuvassa Journey to the CharBagh (2019). Siivek?s hahmo siirtyy supisuomalaisesta hevostallista paratiisin puutarhaa symboloivaan Lahoren linnoitukseen Pakistanissa. Matkallaan se kohtaa maallisia ja taivaallisia hahmoja, ja vaellus p??ttyy tanssiin ja juhlaan.

”Buraq on er??nlainen vaihtoehtoinen yksisarvinen”, Qureshi kertoo videopuhelussa Ranskasta, jossa h?n on ker?nnyt aineistoa Aalto-yliopistossa tekeill? olevaan v?it?stutkimukseensa Mythological Migrations: Imagining Queer Muslim Utopias.

Pakistanilaissyntyinen Qureshi pohtii 青楼传媒 S??ti?n rahoittamassa queer- ja muslimi-identiteettien yhteensovittamista erityisesti maahanmuuton kontekstissa. Historiallisten l?hteiden, myyttien ja taiteen avulla h?n pyrkii hahmottamaan “queer-utopiaa”, ihanteellista tilaa, jota viel? ei ole saavutettu. Ty? tulee koostumaan artikkeleista sek? taideprojekteista ja niiden dokumentoinnista. Lyhytelokuva ja Helsingin Kaiku-klubilla syksyll? 2019 j?rjestetty The Nightclub -tapahtuma, jossa se esitettiin, olivat osa tutkimuksen taiteellista osuutta. Toinen osa, The Darkroom, toteutui monialaisena virtuaalisena taide- ja keskustelutapahtumana lokakuun 2020 lopussa.

Vertauskuvallisessa elokuvassa myyttisen Buraqin matkan voi n?hd? kuvaavan rajojen ja m??ritelmien ylitt?mist?, vapautta ja avointa tilaa kaikille. Nyt sellainen on monille queeriksi itsens? kokeville muslimeille viel? utopiaa, haavetta paremmasta.queerQueer viittaa yleisesti sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien normien kyseenalaistamiseen. Kun ihminen identifioi itsens? queeriksi, se usein tarkoittaa, ettei h?n halua m??ritt?? seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan. itsens? kokeville muslimeille viel? utopiaa, haavetta paremmasta.

 

Ankarat lait usein siirtomaa-ajan perua

Yleisiss? mielikuvissa islam on patriarkaalinen uskonto, joka suhtautuu seksuaaliv?hemmist?ihin ankarasti.

Sek? ulkopuolisilla ett? monilla muslimeilla itsell??n on usein k?sitys, ett? homous ja islam eiv?t sovi yhteen. Fundamentalistien n?k?kulmasta queer-el?m?ntapa on l?nsimaista hapatusta, josta islam on pidett?v? puhtaana.

Perinteinen islamilainen oikeus tuomitseekin homoseksuaalisuuden. Se on muslimienemmist?isiss? maissa laajalti m??ritelty rikokseksi, josta voidaan tuomita sakkoihin, vankeuteen tai jopa kuolemaan, kuten esimerkiksi Iranissa ja Jemeniss?. Vaikka laki ei kielt?isi homosuhteita, v?hemmist?t ovat monissa maissa yleisesti vihan ja vainon kohteina.

Transihmisten sosiaalinen asema vaihtelee, mutta on usein haavoittuva sekin. Joissakin maissa heill? on oikeuksia, mutta ehtona on sukupuolenkorjausleikkaus.transihminenTransihminen-yleisk?site kattaa transsukupuoliset eli ihmiset, joiden sukupuoli-identiteetti eroaa syntym?ss? m??ritetyst? sukupuolesta, muunsukupuoliset/transgenderit eli ihmiset, joiden identiteetti ei ole yksiselitteisesti mies tai nainen, sek? transvestiitit eli ihmiset, joilla on tarve ilmaista el?ytym?ll?, pukeutumalla tai laittautumalla toista sukupuolta kuin mihin heid?t on syntym?ss? m??ritetty. sosiaalinen asema vaihtelee, mutta on usein haavoittuva sekin. Joissakin maissa heill? on oikeuksia, mutta ehtona on sukupuolenkorjausleikkaus.

Koko kuva islamin ja v?hemmist?jen suhteesta ei kuitenkaan ole n?in mustavalkoinen, katsottiin sitten historiaa tai ihmisten nykyarkea. Kuten kaikkialla, my?s muslimiyhteis?iss? on ja on ollut homoja, lesboja, biseksuaaleja, transihmisi? ja ei-bin??risi?.ei-bin??rinenEi-bin??rinen tarkoittaa kaksijakoisen mies-nais-sukupuolijaon ulkopuolelle j??v?? sukupuoli-identiteetti? tai sukupuolen ilmaisua..

V?hemmist?ihin suhtautuminen on monien tutkijoiden mukaan my?s ollut eri aikoina vaihtelevampaa kuin usein halutaan n?hd?.

Monien l?hteiden mukaan homoseksuaaliset suhteet olivat vuosisatojen ajan muslimimaailmassa varsin tavanomaisia. Vasta moderni aika toi tiukemman suhtautumisen, ja fundamentalistiset tulkinnat ovat vahvistuneet.

Osassa muslimimaista ankara lains??d?nt? on itse asiassa siirtomaa-ajan perua, ja siihen ovat osaltaan vaikuttaneet tuolloiset l?nsimaiset ajatukset homoseksuaalisuudesta perversiona.

Esimerkiksi islamin tutkija Kecia Ali Bostonin yliopistosta on huomauttanut, ettei oikeastaan ole yhten?ist? ”muslimin?kemyst?” yht??n mihink??n. Oppineiden joukossa on erimielisyytt? jo alkaen siit?, ottaako Koraani ylip??t??n suoraan kantaa homoseksuaalisuuteen.

Koraani avautuu monenlaisille tulkinnoille

Aiemmin piiloon j??neet LHBTIQ-ihmiset ihmiset pyrkiv?t nyt muslimiyhteis?iss? n?kyv?mmiksi ja kuuluvammiksi. Queer-muslimien asiaa ajavia j?rjest?j? ja yhteis?j? on perustettu eri maihin viime vuosikymmenin?. Esimerkiksi jo parikymment? vuotta toiminut Imaan-j?rjest? puuhasi viime kev??ksi Lontooseen tiett?v?sti maailman ensimm?st? muslimien Pride-tapahtumaa. Se jouduttiin kuitenkin koronatilanteen vuoksi lykk??m??n.Kirjainyhdistelm? LHBTIQ tai HLBTIQ kattaa laajasti sukupuoli- ja seksuaaliv?hemmist?t: homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit. Lyhenteest? on eri versioita riippuen siit?, mihin ryhmiin viitataan.-ihmiset pyrkiv?t nyt muslimiyhteis?iss? n?kyv?mmiksi ja kuuluvammiksi. Queer-muslimien asiaa ajavia j?rjest?j? ja yhteis?j? on perustettu eri maihin viime vuosikymmenin?. Esimerkiksi jo parikymment? vuotta toiminut Imaan-j?rjest? puuhasi viime kev??ksi Lontooseen tiett?v?sti maailman ensimm?st? muslimien Pride-tapahtumaa. Se jouduttiin kuitenkin koronatilanteen vuoksi lykk??m??n.

Vaihtoehtoisia muslimi??ni? on alkanut kuulua my?s Suomessa.

Qureshin tutkimuksen ohella 青楼传媒 S??ti? tukee parhaillaan my?s perinteisi? islamin tulkintoja haastavaa  -hanketta. Sen takana on muslimitaustaisten queer-aktivistien Wisam Elfadlin ja Mire Mrouén muodostama Wasla-kollektiivi.

Tavoitteena on lis?t? tietoa islamin moninaisuudesta ja LHBTIQ-inklusiivisista tulkinnoista ker??m?ll? kirjoja ja tutkimuksia kaikkien saataville. Samalla hanke antaa ??nen queer-ihmisille itselleen julkaisemalla aihetta k?sittelevi? haastatteluja, kirjoituksia, kuvituksia ja valokuvia.

Niin Suomessa kuin muualla maailmassa vallalla oleva tulkinta islamista on hyvin yhteis?- ja rituaalikeskeinen, Mire Mroué ja Wisam Elfadl toteavat. Silloin korostuvat s??nn?t ja uskoa tulkitsevat auktoriteetit.

Koraani itsess??n, menneiden vuosisatojen mystikkojen kirjoitukset ja vaikkapa islamilaisen maailman taide, maalaukset ja runous tarjoavat kuitenkin aineksia my?s vaihtoehtoisiin tulkintoihin.

Olennaista on erottaa toisistaan usko ja vuosisatojen aikana kertynyt perim?tieto sek? oppineiden tulkinnat, jotka nekin ovat aikansa tuotetta.

”Queer-tulkintojen keski?ss? on muun muassa se, ett? luovutaan valtaapit?vist? v?lik?sist?, jotka m??ritt?v?t uskontoa”, Mroué sanoo.

Mroué ja Elfadl haluavatkin ennen kaikkea muuttaa sen, kuka islamista saa puhua ja kuka sit? edustaa. Heille on t?rke??, ett? islamin moninaisuudesta puhuvat ne, joita asia koskee: muslimitaustaiset queer-, trans- ja ei-bin??riset henkil?t itse.

”T?m? [hankkeemme] on ensimm?inen kerta, kun asiasta edes keskustellaan Suomessa t?ll? tasolla”, Elfadl sanoo.

Suomenkin muslimien piiriss? on moninaisuutta ja erilaisia n?kemyksi?, Mroué ja Elfadl tiet?v?t. Ihmiset vain eiv?t usein uskalla tulla esiin, koska pelk??v?t tulevansa suljetuksi yhteis?ns? ulkopuolelle.

Mediakin on osaltaan p?nkitt?nyt homogeenista kuvaa islamista p??st?m?ll? konservatiiviset yhteis?n edustajat yksipuolisesti ??neen, he kritisoivat. Se taas sataa suoraan islam-kammoisten laariin.

 

Islamin s??nn?t – lue itse, tulkitse itse

Mrouén mukaan moni muslimi on pienest? pit?en oppinut ajattelemaan, ettei ”tavallinen” ihminen voi tulkita pyhi? tekstej?, saati kritisoida vallitsevia tulkintoja. Niit? on silloin vaikea kyseenalaistaa.

”Ajatuksenamme on, ett? ihmiset ottaisivat vallan itselleen ja vapauttaisivat uskon niist? sortavista rakenteista.”

Islamia queeristi -hankkeen tekij?t pyrkiv?t tarjoamaan ihmisille ty?kaluja omiin tulkintoihin. Tiedon ker??misen ohella he haluaisivat vaikuttaa my?s yleisten kirjastojen valikoimiin niin, ett? islamiin liittyv? aineisto monipuolistuisi kautta linjan aina runoudesta historiaan – ei niin, ett? vaihtoehtoista materiaalia tarjotaan erillisiss? sateenkaarihyllyiss?.

Koraania queer-n?k?kulmasta tulkitsevat tutkijat ovat l?yt?neet tekstist? tuomitsemisen sijasta kuvauksia luomisty?n monimuotoisuudesta – joskaan sukupuoli-identiteetti? tai seksuaalista suuntautumista ei kirjan syntyaikoina toki ole hahmotettu nykyk?sittein. Tasavertaisuuden puolustajat nostavat esiin s?keit?, joissa kuvataan Allahin tehneen ihmisist? erilaisia niin uskon, kielen, ihonv?rin kuin muiden ominaisuuksien suhteen tai kehotetaan suojelemaan el?m?? ja puolustamaan heikompia.

Mroué n?kee Koraanin ytimess? selke?t arvot, jotka puhuvat oikeudenmukaisuuden, rakkauden, tasa-arvon ja my?t?tunnon puolesta. Mutta yht? lailla joku voi l?yt?? keinot k?ytt?? samaa kirjaa lietsomaan vihaa itse? tai muita kohtaan.

”Niin Raamattu kuin Koraani ovat t?ynn? suuria ristiriitaisuuksia, joiden tarkoitusta voi vain p?? py?r?ll? yritt?? ymm?rt??. Se, miten tulkitsemme jotakin pyh?? teksti?, kertookin ennen kaikkea meist? itsest?mme.”

Mroué ja Elfadl tiedostavat puhuvansa ihmisille hyvin herkist? asioista ja pohtivat paljon tapaansa ilmaista asioita. Konservatiivisia vallanpit?ji? he eiv?t sen sijaan pelk?? hermostuttaa.

Kuulijoiden pasmat menev?t yleens? pahasti sekaisin jo siit?, miten Mrouélla on tapana viitata Allahiin feminiinimuodossa – sana itsess??n kun ei ole maskuliini eik? feminiini, mik? h?nest? heijastaa jumalan m??rittelem?tt?myytt? ja rajattomuutta.

Perinteisesti ajattelevien reaktio queer-n?k?kulmiin on usein jyrkk?: tuo on v??rin, tuossa ei ole en?? kyse islamista ollenkaan.

”Kuitenkin l?ht?kohtaisesti viesti Koraanissakin on, ett? lue itse, tulkitse itse”, Mroué sanoo.

Se viesti vain on kadonnut matkan varrella. Mit? siit?kin tulisi, jos kaikki alkaisivat ajatella kriittisesti? Valtarakenteet saattaisivat murtua ja vallanpit?j?t suuttua.

”Kaikkien j?rjest?ytyneiden uskontojen taustalla eri aikoina on aina ollut tarve kontrolloida massoja”, Elfadl muistuttaa.

 

Onko ok olla uskovainen ja homo?

Ainakin suurille yksijumalaisille uskonnoille – islamille, juutalaisuudelle ja kristinuskolle – on yhteist?, ett? keskustelu uskonnosta ja seksuaali- ja sukupuoliv?hemmist?ist? py?rii usein saman peruskysymyksen ymp?rill?.

Sen kielt?miseksi tai puolustamiseksi k?yd??n viel?p? l?pi samaa – j?lleen n?ille L?hi-id?n uskonnoille yhteist? – Sodoma ja Gomorra -tapausta. Sek? Koraanissa ett? Raamatussa kerrotaan, miten Jumala oli l?hett?nyt Lootin (joka muslimeille on profeetta) taloon Sodomaan enkeleit? miehiksi muuntautuneina tarkkailemaan kaupunkilaisten paheellista k?yt?st?. Loot osoitti miehille vieraanvaraisuuttaan, mutta paikalliset asukkaat saapuivat joukolla ja vaativat saada yhty? muukalaisiin. Jumala tuhosi kaupungit mutta pelasti Lootin perheen.

Konservatiiviset oppineet l?yt?v?t tarinasta todisteet sille, ett? homous on synti. Vaihtoehtoisissa tulkinnoissa rangaistavaa ei ollut itse homous, vaan petollisuus ja raiskaukset. Ei siis miesten v?linen seksi sin?ns?, vaan seksuaalinen v?kivalta. Seksi ei ole liittynyt vain haluun ja suuntautumiseen, vaan my?s valta-asetelmiin.

T?st? v?ittelyst? ei useinkaan p??st? eteenp?in.

”Se on turhauttavaa”, Elfadl puuskahtaa.

”Me olemme niin eri l?ht?kohdissa. Meid?n l?ht?kohtamme on jo se, ett? on ok olla queer ja muslimi. Me aloitetaan keskustelu siit?.”

Yksitt?isiin tekstikohtiin ja perim?tiedon p?tkiin jumittuminen on Mrouén ja Elfadlin mielest? sik?likin ongelmallista, ett? kertojaketjut ovat usein puutteellisia ja ep?luotettavia.

Esimerkiksi islamilainen laki nojaa paljolti haditheihin, kokoelmaan Koraanin ulkopuolisia profeetta Muhammedin ohjeita ja selityksi?. Ne on kirjattu yl?s parisataa vuotta Muhammedin j?lkeen, ja tarinoiden alkuper? ja luotettavuus vaihtelevat. Vahvimpina pidet??n yleens? sellaisia, joista on enemm?n kuin yhden kertojan todistus tai joista tiedet??n aukottomasti, keiden kautta suullinen tieto on kulkenut sen kirjaajalle.

 

”Olen tilivelvollinen suoraan Jumalalle”

On selv??, ett? moni ihminen painii yh? henkil?kohtaisesti juuri tuon esitetyn peruskysymyksen kanssa: onko ok olla t?llainen kuin olen? On ihmisi?, jotka joutuvat ehk? p?ivitt?in perustelemaan identiteetti??n itselleen ja muille.

Abdullah Qureshi kertoo oppineensa kasvuvuosinaan Pakistanissa ajattelemaan, ett? homoseksuaalisuus ja muslimius olivat yhteensovittamattomia: ollakseen yht? oli luovuttava toisesta. H?n oli koulukiusattu, taiteellinen nuori, joka haaveili jo varhain p??syst? ulkomaille.

Muuttaessaan Lontooseen opiskelemaan Qureshi pystyi tutkimaan omaa seksuaalisuuttaan avoimemmin. Vuosien varrella on vahvistunut, ett? suhde uskontoon on h?nelle viime k?dess? henkil?kohtainen asia.

”El?m?ss?ni muslimina on olennaista se, ett? olen tilivelvollinen suoraan Jumalalle. Muiden mahdollisella hyv?ksynn?ll? ei ole v?li?. Se kysymys, teenko jotain ’v??rin’ suhteessa Jumalaan, on ollut taustalla koko t?m?n matkan ajan.”

Oman identiteetin hyv?ksymiseen on kuitenkin tarvittu my?s toisten samanlaisista taustoista tulevien tukea, keskusteluja vertaisten kanssa.

”Asuminen erilaisissa paikoissa ja tutustuminen erilaisiin ihmisiin on ollut minulle parantava prosessi”, Qureshi sanoo.

 

Muille vaikea muslimi-identiteetti

Identiteetin osasten yhteensovittaminen ei v?ltt?m?tt? ole helppoa Suomessa syntyneille tai kasvaneille muslimeillekaan, vaikka v?hemmist?jen asema on virallisesti turvatumpi kuin monessa muussa maassa.

Sit? mutkikkaampaa on, mit? useammalla tavalla oma identiteetti ei sovi valmiisiin lokeroihin.

”N?it? kysymyksi? joutuu kohtaamaan omassa el?m?ss??n siit? asti, kun jollain tavalla tajuaa, ettei ehk? olekaan ihan t?ysi hetero tai ei ehk? sovikaan muottiin muslimista, muottiin suomalaisesta tai mustasta tai naisesta. Mit? kaikkia n?it? lokeroita onkaan”, Wisam Elfadl kuvaa.

Suomalaissudanilaisen Elfadlin molemmat vanhemmat ovat muslimeja. Mire Mroué on kasvanut moniuskontoisessa perheess?: ?iti on kristitty, Libanonista kotoisin oleva is? muslimi, joskaan ei kovin uskonnollinen.

Mroué kertoo tienneens? hyvin nuoresta asti olevansa queer. Sen sijaan muslimi-identiteetin yhdist?minen siihen on ollut v?lill? vaikeaa – muille.

”He katsovat, ett? n?yt?n tietynlaiselta, ja sitten alankin yll?tt?en puhua islamista. Se muslimius ei sovi heid?n kuvaansa queerist? ihmisest?.”

Queer-muslimien kohtaamat vaikeudet eiv?t liity vain paikan l?yt?miseen uskonnollisesta yhteis?st? tai toisaalta sateenkaariporukoista. Ymm?rt?m?tt?myytt? ja syrjint?? voi kohdata monesta syyst?, monissa arkisissa yhteyksiss?: mediassa, omassa perheess?, kouluyhteis?ss? tai harrastusporukassa.

”Se ei ole vain sit?, ett? en jaksa en?? noita muslimeja, menen tuonne queer-yhteis??n, siell? on ihanaa ja pinkki? ja glitteri?. Syrjityksi tuleminen on my?s sit?, ett? menit sitten virkamiehen, opettajan tai vaikka terveydenhoitajan luo, sinut tullaan todenn?k?isesti kyseenalaistamaan. Niin moni haluaisi, ett? sinulla olisi vain yksi, heille helpommin ymm?rrett?v? identiteetti”, Elfadl kuvaa.

 

Sortavat rakenteet alas

Tarkastelutapaa, joka huomioi monet ihmisen asemaan vaikuttavat riste?v?t tekij?t, kutsutaan intersektionaalisuudeksi. Islamia queeristi -hankkeen ote on intersektionaalinen ja dekolonisoiva, vanhoja valtarakenteita purkava. Keskeist? on tunnistaa ja purkaa erilaisia sortavia rakenteita, jotka voivat vaikuttaa yht? aikaa.

Vaikka joku toisinajatteleva uskonoppinut esimerkiksi puhuisi miesten v?listen suhteiden hyv?ksytt?vyydest? pyhien kirjoitusten valossa, h?n ei ehk? osaa katsoa aihetta nais-, trans- tai ei-bin??risten n?k?kulmasta. Feministinen islamin tutkimus taas saattaa keskitty? vain cis-naistencisSana cis kuvaa sit?, ett? henkil?n sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat syntym?ss? m??ritellyn sukupuolen ja siihen liittyvien odotusten mukaiset. Vastakohta sanalle trans. asemaan heteroavioliitossa.

Seksuaali- ja sukupuoliv?hemmist?jen oikeuksia ei my?sk??n voida puolustaa ilman ett? puhutaan rasismista, Elfadl ja Mroué muistuttavat. Suomessa keskustellaan kyll? sateenkaari-ihmisten mahtumisesta kristillisiin seurakuntiin, mutta ihonv?rin vaikutukselle voidaan viel? olla sokeita. Olla uskovainen, musta ja queer on eri kokemus kuin olla uskovainen ja queer.

Eik? riit?, ett? vanhoista kirjoituksista l?ydet??n esimerkkej? trans- tai muunsukupuolisista ihmisist?, jos ei samalla tunnisteta, ett? n?m? ovat omana aikanaan saattaneet olla sorrettuja orjia. Analyysi j?? pintapuoliseksi, jos historiasta poimitaan ”voimauttavia” aineksia ilman ett? puretaan niihin liittyv?? painolastia.

 

Kaikkialla v??r?nlainen

Kun ihminen kokee syrjint?? useasta eri syyst?, puhutaan moniperusteisesta syrjinn?st?. Oikeusministeri? julkaisi aiheesta vuonna 2018 selvityksen, johon haastateltiin seksuaali- ja sukupuoliv?hemmist?ihin kuuluvia ihmisi?, jotka kuuluivat lis?ksi my?s etniseen tai uskonnolliseen v?hemmist??n tai joilla oli jokin vamma.

Heill? ulossulkemisen ja eriarvoisen kohtelun kokemukset usein moninkertaistuvat.

Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Outi Lepolan kirjoittaman mukaan erityisen hankalaa on ihmisill?, jotka kuuluvat kahteen v?hemmist??n, jotka ovat j?nnitteisess? suhteessa toisiinsa.

”Joissakin etnisiss? ja uskonnollisissa yhteis?iss? suhtaudutaan sukupuoli- ja seksuaaliv?hemmist?ihin eritt?in torjuvasti, ja kun samaan aikaan sateenkaaripiireiss? suhtaudutaan ennakkoluuloisesti tai v?heksyv?sti etnisiin v?hemmist?ihin kuuluviin ja uskonnollisiin ihmisiin, kutistuu turvallinen sosiaalinen ja fyysinen tila heid?n kohdallaan olemattomiin”, selvitys toteaa.

Raportti onkin nimetty kuvaavasti: Koko ajan j?nnittyneen?.

Haastatellut joutuivat rajoittamaan identiteettins? ilmaisua ja varomaan sit?, mit? kertoivat itsest??n. He eiv?t uskaltaneet menn? tilaisuuksiin, joissa ennakoivat tulevansa syrjityiksi. Moni oli kaapissa omalle perheelleen.

 

Tuki ei aina tavoita tarvitsijaa

Sek? queeriksi ett? muslimiksi identifioituville on toistaiseksi ollut Suomessa vain v?h?n tukea ja tietoa.

Yksi vertaistukea ja koulutusta tarjoava taho on  -hanke. Sen tavoite on, ett? yh? useampi sateenkaari-ihminen olisi enemm?n sinut itsens? kanssa ja ett? hengellisten yhteis?jen toiminta olisi heille turvallisempaa. Taustalla on Malkus-yhdistys, joka usein miellet??n kristilliseksi, mutta yhdistys ja hanke pyrkiv?t tukemaan sateenkaari-ihmisi? uskontokunnasta riippumatta.

Hankkeessa on esimerkiksi k??nnetty ja sovellettu Suomen oloihin alun perin amerikkalainen  -opas nuorille HLBTQ+-muslimeille.

Tietopaketti on otettu hyvin vastaan, kertoo hankkeessa ty?skentelev? Peik Ingman, seksuaali- ja sukupuoliv?hemmist?ihin liittyviin kysymyksiin perehtynyt uskontotieteilij? ja sovittelija.

Sen sijaan tukipuhelin ja -chat eiv?t k?yt?nn?ss? juuri tavoita muslimitaustaisia ihmisi?. Yhteydenottoja tulee kaiken kaikkiaan harvakseltaan.

”Ehk? ihmisille on ep?selv??, millaista tukea he voisivat saada”, Ingman arvelee.

He saattavat my?s ajatella, ett? vain saman uskonnollisen viitekehyksen jakavat voivat ymm?rt?? heit?.

Sekin voi h?mment??, ett? tukea tarjotaan sek? niille sateenkaari-ihmisille, jotka haluavat pysy? hengellisiss? yhteis?iss??n, ett? niille, jotka haluavat irtautua niist?.

”Uskontojen kirjo Suomessa on hyvin moninainen ja samoin ne haasteet, joita ihmiset kohtaavat.”

Ingmanin mukaan mietinn?ss? onkin, onko olennaista saada ihmiset soittamaan tukipuhelimeen, jos henkist? apua on lopulta tarjota vain rajallisesti. Vai onko hy?dyllisemp?? esimerkiksi keskitty? kouluttamaan sote-alan ammattilaisia hengellisten sateenkaari-ihmisten erityishaasteista?

Se voisi ainakin osaltaan vastata queer-muslimien kohtaamaan ymm?rt?m?tt?myyteen ja moniperusteiseen syrjint??n.

 

N?kym?t?n valkoisuuden normi

Turvallisen tilan puute nousi vahvasti esiin, kun Abdullah Qureshi Suomeen tultuaan tapasi ja haastatteli seksuaaliv?hemmist?ihin kuuluvia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita avoimessa queer-kahvilassa.

Keskusteluissa nousi esiin kertautuvia traumakokemuksia. L?ht?maissa moni oli kokenut identiteettins? vuoksi syrjint?? tai vainoa, ja lis?ksi pakomatka oli usein ollut hengenvaarallinen.

Nyt edess? olivat ihan uudenlaiset tilanteet: tulijat joutuivatkin todistelemaan homouttaan viranomaisille kerta toisensa j?lkeen, perustelemaan uhriuttaan.

Vaikka homous ei Suomessa ole rangaistavaa, t??ll? he saivat tuntea olevansa muuten v??r?nlaisia. Jotkut kokivat rasistista ulossulkemista my?s sateenkaariyhteis?n piiriss?, kuten er?iss? helsinkil?isiss? homobaareissa.

”On tapauksia, joissa ulkomaalaisen n?k?iset on koettu uhkaksi, jos he eiv?t ole osanneet tai kokeneet mukavaksi tietyll? tavalla ’esitt?? queeriytt?’ ulosp?in”, Qureshi kuvaa.

H?nen mielest??n syrjint?tapaukset paljastivat syv?ll? piilev?n islamofobian: muslimikehon ei l?ht?kohtaisesti mielletty kuuluvan vapaamieliseen ymp?rist??n.

Qureshi opiskeli perustutkintonsa Lontoossa ja on lis?ksi asunut Kanadassa ja matkustellut paljon ymp?ri Eurooppaa. H?n n?kee Suomessa tiettyj? erityispiirteit? verrattuna maihin, joissa maahanmuuttajia on ollut enemm?n jo ennen vuoden 2015 pakolaiskriisi? ja joissa heill? on useammin valmiiksi jokin yhteinen kieli muiden kanssa.

Korkean kielimuurin ohella yksi pohjoismaisista erityispiirteist? on ”n?kym?t?n valkoisuuden normi”. Euroopan laidalla sijaitsevassa Suomessa on ylip??t??n paljon pidemp??n pystytty lykk??m??n kunnollista keskustelua maahanmuutosta, rasismista ja islamofobiasta, Qureshi sanoo. Siin? ollaan vasta alussa.

 

Muslimius on muutakin kuin teologiaa

Kahvilassa kohdattujen maahanmuuttajien tarinoita Qureshi ei p??tynyt suoraan hy?dynt?m??n, koska ei kokenut sit? eettiseksi. Monet olivat syv?sti traumatisoituneita ja heid?n oli vaikea puhua kokemuksistaan.

Sen sijaan keskustelujen avulla Qureshi hahmotti teemat, joita halusi tutkimuksessaan k?sitell?: muistoja, traumaattisia henkil?historioita, oikeutta liikkumiseen sek? queer-vastarinnan mahdollisuuksia islamilaisessa kontekstissa.

Toisaalta Qureshi haastaa my?s v?hemmist?piirien ajattelua, kuten ahdasta kuvaa ihanteellisesta homovartalosta tai v?rillisten kehojen eksotisointia. Yhdess? artikkeleistaan h?n tarkastelee kriittisesti Tom of Finlandin lihaksikkaita homohahmoja, jotka meill? on kohotettu jo l?hes kansallisomaisuudeksi Muumien rinnalle, lakanoihin, patakintaisiin ja mukeihin.

Aineksia queer-muslimi-identiteetin rakentamiseen Qureshi hakee varhaisesta taiteesta sek? tasa-arvoa ja rakkautta painottavista uskontulkinnoista, etenkin suufilaisuudesta. Suufilaisuus on islamin mystinen suuntaus, joka korostaa henkil?kohtaista jumalasuhdetta ja henkisen totuuden etsint??. Fundamentalististen islamin tulkintojen kannattajat ovat pit?neet sit? harhaoppina, ja suufeja onkin eri aikoina vainottu.

Kovin syv?lle pyhien tekstien ruotimiseen h?n ei koe tarvetta menn?. Muslimius ei merkitse h?nelle vain teologiaa, vaan laajemmin kulttuuria ja yhteis??.

”T?m? on enemm?n taiteellinen, ei teologinen hanke.”

 

Moskeijan ei tarvitse olla rakennus

Mire Mroué nostaa laukustaan kahvilan p?yt??n paksun kirjan. Siihen on koottu 82 varhaisen suufilaisen naisen el?m?ntarinat.

Tuhannen vuoden takainen k?sikirjoitus oli pitk??n kateissa, mutta l?ytyi 1990-luvun alussa saudiarabialaisesta yliopistokirjastosta, julkaistiin ensin arabiankielisen? ja vuonna 1999 my?s englanniksi k??nnettyn?.

Tarinat ovat suuri inspiraation l?hde sille, joka haluaa murtaa mustavalkoista kuvaa patriarkaalisesta islamista. Merkitt?vi? naisajattelijoita on ollut, heit? vain ei aina muisteta.

Esimerkiksi 700-luvulla el?nyt mystikko ja pyhimys Rābi’a al-Adawiyya ei taipunut normeihin eik? suostunut avioliittoon, vaan eli itsen?isesti ja opetti niin miehi? kuin naisiakin. H?nen ajattelunsa ytimess? olivat rakkaus ja hyvin suora yhteys jumalaan.

Juuri henkil?kohtainen jumalasuhde tarjoaa queer-tulkinnoille hedelm?llisen maaper?n: yhteyden l?ytymiseen ei aina tarvita auktoriteetteja, johtajia tai moskeijoita. Ajatus tuo lohtua niille, joille uskonyhteis? ei tarjoa turvallista tilaa.

Wisam Elfadl kertoo puhuneensa muiden muslimien kanssa siit?, mik? oikeastaan on moskeija. Sen ei tarvitse olla konkreettinen rakennus, vaan turvallisen tilan voi l?yt?? omasta itsest??n.

Moni kuitenkin kaipaa my?s yhteis?? ja paikkaa, jossa harjoittaa hengellisyytt??n sellaisena kuin on. Pit?isi olla mahdollisuus valita.

”Minulla on ollut vahva suhde islamiin, mutta se on aina ollut virallisten perinteisten tahojen ulkopuolella – valitettavasti. En ole kokenut j?rjest?ytynytt? uskontoa omakseni, koska ei ole ollut paikkoja tai tahoja, jotka olisivat mill??n tavalla olleet inklusiivisia”, Mire Mroué kertoo.

Muualle maailmaan kaikille avoimia moskeijoita on alkanut synty?. Inklusiiviksiksi, eli kaikenlaiset ihmiset mukaan hyv?ksyviksi, julistautuneita moskeijoita on nyt ainakin Pariisissa, Berliiniss? ja Torontossa.

Maailmalla on my?s joitakin sukupuoli- ja seksuaaliv?hemmist?ihin kuuluvia imaameja, hengellisi? johtajia. Yksi ensimm?isen? julkisuuteen astuneista, 1990-luvun lopulla kaapista tullut etel?afrikkalainen Muhsin Hendricks olikin vastik??n puhujana Pride-viikolla pidetyss? virtuaalisessa LHBTIQ People of Faith -seminaarissa, jota Islamia queeristi -hanke oli mukana j?rjest?m?ss?.

 

Buraq lent?? taas

Vuoden 2020 alussa Suomen LHBTIQ-muslimit perustivat valtakunnallisen yhdistyksen tukemaan muslimitaustaisten queer-ihmisten hyvinvointia ja asemaa. Siin?kin Wasla-kollektiivi on mukana.

Tuoreen yhdistyksen nimi on – yll?tys, yll?tys – Buraq.

Palataan siis lopuksi viel? alussa esiteltyyn myyttiseen, rajoja rikkovaan hahmoon.

Profeetta Muhammedin ja Buraqin y?llisest? retkest? on eri versioita ja tulkintoja, konkreettisempia ja vertauskuvallisempia. Profeetan kerrotaan tavanneen matkallaan taivaaseen esimerkiksi Aabrahamin, Mooseksen ja Jeesuksen ja saaneen ohjeita suoraan Jumalalta. Mystikot ovat n?hneet tarinan toisaalta kuvaavan henkist? matkaa kohti viisautta ja totuutta.

Visuaalisen monimuotoisuutensa lis?ksi Buraqilla on my?s kielellinen ulottuvuutensa. Arabian kieless? samalla sanajuurella on usein monia merkityksi?. Sana 补濒-产耻谤ā辩 voi merkit? esimerkiksi loistavaa, valons?dett? tai valaistumista. Nykyarabiassa yksi sen merkityksist? on viel?p? kimallus, glitter.

”Sit?h?n meid?n hanke tekee my?s: lis?? tietoa ja valaistumista”, Wisam Elfadl pohtii, vaikka valaistuminen voikin kuulostaa v?h?n korkealentoiselta.

”Ymm?rr?n Buraqin my?s n?in. Kun valaistut, saavutat uusia tasoja ymm?rryksess? ja olemisessa.”

 

 

Abdullah Qureshi

Taiteilija, tapahtumatuottaja ja tutkija.

Tekee 青楼传媒 S??ti?n rahoituksella Aalto-yliopiston taiteen laitokselle v?it?skirjaa, joka k?sittelee muslimi- ja queer-identiteettej? maahanmuuton kontekstissa.

 

Wisam Elfadl

Queer-aktivisti ja Wasla-kollektiivin j?sen.

Vet?? yhdess? Mire Mrouén kanssa 青楼传媒 S??ti?n rahoittamaa Islamia queeristi -hanketta, jonka tarkoituksena on lis?t? tietoa islamin moninaisuudesta.

 

Mire Mroué

Queer-aktivisti ja Wasla-kollektiivin j?sen.

Vet?? yhdess? Wisam Elfadlin kanssa 青楼传媒 S??ti?n rahoittamaa Islamia queeristi -hanketta, jonka tarkoituksena on lis?t? tietoa islamin moninaisuudesta.