青楼传媒

Laulaminen voi liitt?? ihmisen osaksi maailmankaikkeutta. Mutta mit? tapahtuu, kun laulu j?? vangiksi ihmisen sis?lle? Etnomusikologi Anne Tarvaisen tutkimukseen on osallistunut yli 300 ??niongelmaista, laulutaidotonta ja kuuroa laulun harrastajaa. Toimittaja Ndéla Fayen jutussa h?n kertoo, mit? laulu tekee ihmisen kehossa – silloinkin, kun se ei t?yt? totuttuja esteettisi? normeja.

Teksti: Ndéla Faye
Kuvat: Terhi Ekebom

Elisa, 36, seisoi ryhdikk??sti esiintymislavalla ja puristi kynsi? k?mmeniins?. H?n hengitti syv??n. Aistit tuntuivat yliherkistyneilt?. H?n ei n?hnyt edess??n mit??n eik? miettinyt muuta kuin pian alkavaa lauluesityst?. Elisa oli valmistautunut kuukausitolkulla kerran kuussa j?rjestett?v??n open mic -tapahtumaan. T?m? oli h?nen mahdollisuutensa p??st? vuosia kest?neen esiintymispelon yli.

H?n astui mikrofonin eteen ja avasi suunsa, mutta ??nt? ei tullut ulos. T?risevin k?sin h?n kurotti pianon p??ll? seisovaa vesipulloa. H?n yritti avata ??nt??n, otti viel? pari kulausta vett? ja toivoi hartaasti, ett? siit? olisi apua. ??nt? ei tullut viel?k??n. Olkap??t valahtivat alas, kyyneleet vy?ryiv?t silmiin. Elisa k??ntyi kannoillaan ja k?veli takaisin esiripun taakse. Mielen valtasivat pettymys ja raivo. ??nen pett?minen oli tullut yll?tyksen?. T?m? kerta ei kuitenkaan j??nyt viimeiseksi. Elisa joutui totuttelemaan uudenlaiseen arkeen, jossa omaan ??neen ei en?? voinut luottaa.

Erilaiset laulamiseen liittyv?t ongelmat ovat yleisi?, mutta niiden vaikutusta ihmisen psyykeen ei tunneta viel? kovin hyvin. Laulaminen on monelle voimakas kokemus, joka tuo el?m??n merkityksellisyytt? ja vitaalisuutta, kertoo lauluntutkija Anne Tarvainen.

”Jos t?h?n kokemukseen tulee katkos ??niongelman muodossa, se saattaa olla eritt?in kova kolaus, joka vaikuttaa ihmiseen laaja-alaisesti.”

Tarvainen on my?s laulaja, lauluntekij? ja ??nikouluttaja. H?nen vuonna 2018 alkaneeseen 青楼传媒 S??ti?n rahoittamaan Laulamisen tuntu -tutkimukseensa on osallistunut yli 300 ??niongelmaista, laulutaidotonta ja kuuroa laulun harrastajaa eri ik?ryhmist? ja laulugenreist?. Tutkimuksessa h?n pyrkii selvitt?m??n, mink?laisia kehollisia aistimuksia laulamiseen liittyy.

Moni Tarvaisen haastattelema laulaja on kertonut siit?, miten ??niongelma uhkaa vied? kokonaan innon laulamiseen – ilmaisukeinoon, joka aiemmin on ollut ilon aihe ja voiman l?hde.

”Ep?onnistumisen tunne ja kokemukset voivat johtaa siihen, ettei halua laulaa ollenkaan, kun tuntee, ettei en?? yll? esteettisen laulamisen vireeseen. Laulamisen lopettaminen taas voi johtaa tukilihasten heikentymiseen, mik? vaikeuttaa laulamista entisest??n”, Tarvainen selitt??.

Tutkimuksessaan Tarvainen kyseenalaistaa vallitsevat ??nelliset normit siit?, millaista on ”oikeanlainen” tai ”hyv?” laulaminen. Tutkimus nostaa esille laulajat, joita on t?h?n asti tarkasteltu l?hinn? vammaisuuden, osaamattomuuden ja ongelmallisuuden kehyksiss?.

??ni syntyy monen elimen yhteisty?n?

Elisan ??ni alkoi k?heyty? ja v?sy? jo muutama vuosi ep?onnistunutta esiintymiskokemusta aiemmin. Iltalaulun laulaminen lapselle alkoi tuntua ep?miellytt?v?lt?, ja v?lill? Elisa keksi tekosyit? jokailtaisen rutiinin v?ltt??kseen. Kurkussa tuntui koko ajan olevan pala, joka ei liikkunut mill??n.

”En tiennyt, mik? oli pieless?, mutta tunsin, ett? kaikki ei ollut niin kuin piti. En tuntenut itse?ni samaksi ihmiseksi kuin ennen. Tuntui kuin oma ??neni ja osa itse?ni olisivat olleet kadoksissa”, h?n muistelee.

Lopulta Elisa p??tti menn? l??k?riin, josta sai l?hetteen lis?tutkimuksiin. Ne kertoivat, ett? h?nell? oli ??nihuuliin kiinnittynyt hyv?laatuinen kysta. Hyv?laatuinen sik?li, ett? se haittasi vain h?nen ??nt??n – kyse ei ollut esimerkiksi kasvaimesta. Kysta voi kuitenkin h?irit? ??nihuulten v?r?htely?, ja usein se aiheuttaa k?heytt? tai muita ??niongelmia.

Ihmisell? ei ole ??nten tuottamiseen erikoistunutta elint? kuten esimerkiksi linnuilla ja valailla, vaan ??ni syntyy monen elimen yhteisty?n seurauksena.

Hengityselimet, kurkunp?? ja nen?- ja suuv?yl?t muodostavat ??nielimist?n kokonaisuuden. T?m?n elimist?n jokaisella osalla on my?s oma alkuper?inen teht?v?ns?, joka ei liity ??nen tuottamiseen. Laulaessaan ihminen antaa elimille toisen teht?v?n niiden alkuper?isen teht?v?n, kuten nielemisen ja hengitt?misen, sijaan.

??ni syntyy, kun ??nihuulet l?henev?t toisiaan ja alkavat v?r?hdell? uloshengitysilman vaikutuksesta. ??nen korkeus riippuu v?r?htelyn nopeudesta: hidas v?r?htely tuottaa matalan ??nen ja nopea v?r?htely korkean ??nen. ??ni muodostuu sit? voimakkaammaksi, mit? suurempi ??nihuuliin kohdistuva ilmanpaine on, mit? laajempi on ??nihuulten sulkeutumisen ja avautumisen liike ja mit? paremmin ??ni p??see resonoimaan kehon onteloissa. Jos ??nihuulet ovat rentoina ja ??nihuulten v?linen rako auki, kuten tavallisen hengityksen aikana, v?r?htely? ei tapahdu ja ??nt? ei muodostu.

Laulu??ni syntyy aivojen, hermoston ja lihasten s??telyn sek? ??nihuulten v?r?htelyn ja ??nen resonanssin ja uloshengityksen voimakkuuden muutosten yhteistoiminnan tuloksena. Kaikkien osien tulee toimia kesken??n tasapainoisesti, jotta ??nentuotto sujuisi hyvin ja laulaminen tuntuisi vaivattomalta.

Miten olla l?sn? laulaessa?

Anne Tarvainen kiinnostui ??nentuoton fysiologiasta jo 1990-luvulla, jolloin h?n kohtasi omia ??niongelmia. Viisaudenhampaan poiston yhteydess? Tarvaiselta vammautui kielihermo, joka aiheutti kielen osittaisen halvaantumisen. T?m? johti siihen, ett? laulamiseen tarvittavat kielen, kurkunp??n ja kaulan lihakset joutuivat ep?tasapainoon. Puolen tunnin laulamisen j?lkeen Tarvaisen ??ni katosi v?lill? kokonaan.

”Tuli yll?tyksen?, miten paljon t?m? vaikutti laulamiseen. Yht?kki? laulamisesta tuli vaikeaa, enk? saanut en?? tuntumaa omaan ??neeni.”

Tarvainen sai apua foniatrilta eli puheen, kielen ja ??nen ongelmiin erikoistuneelta l??k?rilt?, mutta h?nelle j?i olo, ett? yhteys omaan ??neen oli kadoksissa.

”Luulin, etten en?? koskaan laulaisi. Perinteiset ??niharjoitteet auttoivat, mutta vasta kehotietoisuuden mukaan ottaminen harjoitteluun vei minua eteenp?in ??neni kuntoutumisessa.”

Tarvainen ryhtyi tekem??n improvisoituja ??niharjoituksia ja kielen verryttelyj?, joissa h?n p??sti ulos erilaisia vapaita ??ni?. H?n halusi olla j?lleen sinut oman ??nens? kanssa. Pikkuhiljaa Tarvaisen ??ni alkoi kuntoutua. H?nell? oli jo ennest??n lauluoppilaita, ja h?n aloitti samojen tekniikoiden k?ytt?misen heid?n kanssaan.

Tarvainen sairastaa my?s refluksitautia, jonka tuottama happo on polttanut limakalvoja. Se vaikeuttaa laulamista entisest??n.

”L?sn?olevan ja hyv?ksyv?n tietoisuuden avulla olen kuitenkin onnistunut luomaan luottamuksellisen suhteen omaan kehooni ja ??neeni.”

N?m? pohdinnat ja tunteet alkoivat hahmottua Tarvaisen mieless? kokonaisuudeksi, ja vuonna 2017 h?n lanseerasi niiden pohjalta Voicefulness-menetelm?n. H?n hy?dynt?? sit? ??nikouluttajan ty?ss??n.

Voicefulnessissa ajatuksena on kehitt?? oman ??nen avulla kehotietoisuutta. Huomio siirret??n pois itse ??nest?, eik? sit? yritet? muokata tai parantaa mill??n tavalla. ??nt? tuotetaan spontaanisti ja rennosti, ja n?in ihminen p??see Tarvaisen mukaan tutustumaan omaan kehoonsa ja ??neens? ilman suorituspaineita.

”Tutustumme siihen, miten oman ??nen ja kehon kanssa voi olla l?sn? hyv?ksyen ja rentoutuen. Voicefulnessin avulla harjoitetaan l?sn?oloa, tunneilmaisua ja omaa kehotietoisuutta. Voicefulnessissa ei tarvitse suorittaa musiikkia tai tehd? esteettisesti kauniita tai edes ymm?rrett?vi? ??ni?. Emme liiku musiikin emmek? puheen alueella lainkaan. Kyse on pelk?st? ??nen ulos p??st?misest?, jonka tavoitteena on hyv?ksyv? suhde omaan ??neen ja kehoon”, Tarvainen sanoo.

Esteettisi? aistimuksia voi tuntea my?s kehon sis?ll?

Kehotietoisuudelle perustuu my?s Tarvaisen Laulamisen tuntu -tutkimus. Tutkijakielell? kehotietoisuus on kehon tuottamasta proprioseptisesta ja interoseptisesta aisti-informaatiosta tietoiseksi tulemista.

Proprioseptisten havaintojen avulla aistimme kehomme sis?tilan, asennot, liikkeet ja lihasten j?nnittyneisyyden. Interoseptisen aistialueen avulla puolestaan aistimme kehomme elinten toiminnan, esimerkiksi syd?men ly?nnit, hengityksen, kyll?isyyden tunteen ja tunteet osana autonomisen hermoston toimintaa.

Perinteisen k?sityksen mukaan estetiikkaan liittyv?t aistimukset koetaan n?kem?ll? tai kuulemalla, ei kehon sis?ll?. Tarvainen kiist?? t?m?n ajatuksen. H?nen tutkimuksensa keskittyy juuri vokaaliseen soomaestetiikkaan, eli ajatukseen, ett? laulamisen esteettisyys ei liity ainoastaan tuotettuun ??neen vaan kytkeytyy my?s samanaikaisiin kehollisiin aistimuksiin. Laulamisen esteettisyys ei siis perustu tuotettuun ??neen vaan juuri asento- ja liikeaistia kutitteleviin proprioseptisiin aistimuksiin. Esteettisi? aistimuksia laulamisessa voivat olla esimerkiksi el?v?itymisen, voimaantumisen, kauneuden ja yhteyden kokemukset.

Kehotietoisessa tilassa ihminen aistii kehonsa hienovaraisetkin liikkeet ja tuntemukset, Tarvainen sanoo. Ne voivat olla esteettisi? siin? miss? silmi? hivelev?t v?rit tai korviin soljuva melodia. Ja kuten kuvataiteessa tai musiikissakin, kaikkien ei tarvitse pit?? samoista asioista.

Parhaat laulukokemukset tuntuvat koko kehossa

Kuka asettaa hyv?ksytt?v?n ??nen rajat? L?htev?tk? ne laulajasta itsest??n, vai ovatko rajat piirretty kulttuuriimme?

Pakotamme Tarvaisen mukaan ??nt?mme tekem??n usein asioita, jotka eiv?t tunnu hyv?lt? kehossa. Laulaminen on usein suorituskeskeist?: kehoa ja ??nt? piiskataan muottiin, jotta ??ni t?ytt?isi kulttuurin asettamat esteettiset ihanteet.

Musiikkiteollisuudessa esimerkiksi k?ytet??n yleisesti autotunea, eli s?velkorkeuden ep?tarkkuuksien korjaamiseen tarkoitettua tietokoneohjelmaa. Sen takia olemme tottuneet siihen, ettemme mill??n yll? samankaltaisiin esityksiin kuin studiossa nauhoitetut versiot – koska ne eiv?t usein ole todenmukaisia tai edes ihmis??nen saavutettavissa.

Tarvaista kiinnostaa my?s se, millaisia kulttuurisia esteit? olemme laulamiselle asettaneet.

”Kaikki laulajat ja kaikenlaiset laulamisen tavat eiv?t sovi yhteiskuntamme asettamaan muottiin, joka on usein hyvinkin ahdas. T?ydellisyyden tavoittelu ja ainainen suorittamisen paine tarkoittavat usein sit?, ett? olemme irrallaan omista kehoistamme. Tuntuu, ett? arvostamme laulamista kokemuksena liian v?h?n. Voisimme opetella kuuntelemaan laulamista uudella tavalla.”

Tarvaisen haastattelemat laulajat kertovat, miten parhaat laulamiseen liittyv?t kokemukset ovat juuri kehollisia. Laulamisen kautta luodaan yhteys omaan kehoon, muihin ihmisiin, ymp?rist??n, maailmaan, jumalaan tai jopa maailmankaikkeuteen. Haastateltavat kuvailevat parhaita laulamiskokemuksiaan voimaannuttaviksi, ”huippukokemuksiksi”.

Laulamiseen kytkeytyy paljon eri tunteita, ja kokemukseen vaikuttaa esimerkiksi se, miss? ja kenen kanssa lauletaan ja mit? lauluja. ??ni vaikuttaa koko kehoon ja saa aikaan voimakkaita kokemuksia. Laulaja voi kokea, ett? oman kehon rajat h?vi?v?t ja ett? h?n on yht? maailman kanssa. Osa vastaajista kuvaili leijumisen tai lent?misen tuntemuksia.

”Monille laulaminen on hyvin t?rke?? my?s minuuden ja identiteetin sek? sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. On selv??, ett? laulamiseen liittyy paljon rikasta kehollista kokemusta, mutta t?t? puolta on tieteen alalla tutkittu hyvin v?h?n, vaikka laulamisen ja hyvinvoinnin v?list? suhdetta on kyll? tutkittu paljon”, Tarvainen sanoo.

Tutkimuksensa avulla Tarvainen haluaa p??st?? ??neen ison joukon osallistujia ja tuoda esille sen rikkaan kokemusmaailman, joka on j??nyt huomioimatta aiemmissa tutkimuksissa.

”En tutki vain ongelmallisia kokemuksia, vaan my?s huippukokemuksia. Tied?n itse, miten t?rkeit? ne ovat.”

Tarvaisen tutkimukseen vastanneet ihmiset kuvailevat:

”Parhaimmillaan tunnen leijuvani ja minulla on voittamaton olo. Laulaminen tuo autuaan olon. Kehoni on kevyt, nopea ja se reagoi kaikkiin ajatuksiin ja tunteisiin. Voin tehd? ihan mit? haluan.”

”Ihan kuin aika ja rajat katoaisivat, eik? mik??n maailman huoli ja kipu p??se koskettamaan. Runollisesti voisin sanoa, ett? on kuin olisi yht? universumin kanssa.”

”Laulaminen tekee onnelliseksi ja saa el?m?n tuntumaan t?rke?lt?. ??niaalloissa on ihanaa kellua.”

Ent? mink?lainen on ”huono” ??ni – mink?laiset ??net her?tt?v?t ep?miellytt?vi? tunteita?

Onko k?sitys huonoista ??nist? iskostettu meihin biologisesti vai m??rittyv?tk? kaikki estetiikkaan liittyv?t asiat kulttuurin mukaan?

Nykyaikaisessa populaarikulttuurissa ep?vireisyys ja ”huonosti laulaminen” ovat usein viihteellisten laulukilpailujen valttikortti. S??litt?v?t laulajat tarjoavat kotikatsomoille viihdytt?v?? my?t?h?pe?? – miten tuokin on kehdannut menn? kameroiden eteen esiintym??n! Normeista poikkeaville ??nille on tilaa l?hinn? vitsin?.

Luonto vastaan kasvatus -keskustelussa on kuitenkin vaaransa. Jos rinnastamme ??nen tuottamisen johonkin, mik? on v?ltt?m?t?nt? ja ensisijainen ominaisuus meille ihmisille, suljemme esimerkiksi kuurot ja myk?t kokonaan keskustelun ulkopuolelle.

Kuuro ja ylpe? siit?

Rap-artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo syntyi kuurona maailmaan, jossa musiikki on kuulevia varten. Kuurous on osa Vuoriheimon identiteetti?, ja h?n on kuuroudesta hyvin ylpe?.

”Olen syntynyt kuurona kuuroon perheeseen. Monet sukulaiseni ovat kuuroja. Kannan ylpe?n? Connexin 26 -geeni?. Niin ylpe?n?, ett? pamautin tatuoinnin hauikseen”, h?n kommentoi ja esittelee k?sivarttaan, jossa kaksoiskierteisen DNA-rihmaston sekaan on punottu nuottiavain.

Connexin 26 -geeni on perinn?llist? kuuroutta aiheuttavista geeneist? yleisin. Sen mutaatiot voivat aiheuttaa synnynn?isen tai ennen kahden vuoden ik?? alkavan kuurouden.

Suomen Kuurojen liiton mukaan Suomessa on noin 10 000–14 000 viittomakielentaitoista henkil??, joista noin 4 000–5 000 on kuuroja. Kuurojen joukko on hyvin kirjava, ja heill? on oma kieli ja yhteis?.

Jotkut kuuroista kuulevat enemm?n, jotkut v?hemm?n – ja jotkut eiv?t kuule mit??n. Jotkut k?ytt?v?t kuulolaitteita, jotkut eiv?t. Jotkut kuulevat melodioista eri ??nenkorkeuksia, jotkut ainoastaan tuntevat musiikin ??niaaltojen v?rin?n sek? rumpujen ja basson rytmin.

Kuurot niputetaan usein l??ketieteellisen yleistermin kuulovammaiset alle yhdess? huonokuuloisten ja kuuroutuneiden kanssa. T?h?n joukkoon kuuluu v?hint??n joka kymmenes suomalainen. Kuurous on kuitenkin my?s identiteetti ja kuuroilla on oma kulttuurinsa. Viittomakielisyys lasketaan kieliryhm?ksi, jonka kielelliset oikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa. Esimerkiksi Vuoriheimo ei pid? itse??n mill??n lailla vammaisena, vaikka h?net virallisesti sellaiseksi usein luokitellaan.

”Jokainen kuuro valitsee itse instrumentin, jota haluaa k?ytt??”

Signmark on maailman ensimm?inen viittomakielell? r?pp??v? kuuro, joka on tehnyt sopimuksen kansainv?lisen levy-yhti?n kanssa.

Joidenkin yst?vien lannistavista kommenteista ja vastahakoisuudesta huolimatta Vuoriheimo l?hti toteuttamaan lapsuuden unelmaansa siit?, ett? jonain p?iv?n? h?nen omat musiikkivideonsa py?risiv?t televisiossa. Signmark astui musiikkiskeneen 16 vuotta sitten, ja siit? ovat ajat onneksi paljon muuttuneet.

”Vaikka viel? on paljon teht?v??.”

Biisien kautta Vuoriheimo koki pystyv?ns? puhumaan t?rkeist? asioista.

”Haluan kertoa el?m?st?ni, yhteis?st?ni ja maailmasta musiikin kautta. Riimit, melodia, rytmi, ilmeet ja toki kehonkieli tulevat siin? mukana. K?yt?n kehoani ik??n kuin soittimena,” h?n kuvailee.

Vuoriheimon esiintyess? viittomakielell? riimittely ja flow sek? hyv?t viittomavalinnat ovat t?rkeit?. Viittomisen pit?? n?ytt?? hyv?lt? ja olla ymm?rrett?v??. H?n my?s koettaa asettaa viittomat sopimaan yhteen melodian kanssa. Riimien, melodioiden ja soundien on oltava kohdallaan. Vuoriheimo etsii esiintymisiss??n kauneutta, ja siksi viittomia pit?? usein viilata kauan. H?n pystyy r?pp??m??n ??neenkin, mutta haluaa mieluummin, ett? riimit laulaa h?nen muusikkoyst?v?ns?.

Vuoriheimon mielest? jokaisella artistilla on oikeus esitt?? laulunsa ihan mill? tavalla tahansa.

”Jokainen kuuro valitsee itse instrumentin, jota haluaa k?ytt??. Kunnioitan jokaisen omaa p??t?st?. Kuuroja on maailmalla ihan laidasta laitaan. On kuuroja, jotka haluavat olla kuin kuulevat, ja kuuroja, jotka vaalivat kuurouttaan sek? kaikkea silt? v?lilt?. Jokainen tekee omalla tavallaan. T?t? se taide on.”

Vuoriheimo kokee kuurojen maailman olevan aivan erill??n kuulevien maailmasta. H?n kuitenkin kertoo Visual Vernacular -tekniikkamuodosta, jossa esiinnyt??n k?ytt?en ilmeit? ja eleit?. Se ei ole viittomakielt?, vaan l?hentelee pantomiimia ja runoutta. Se on tarinankerrontaa, jossa liikehdint?? k?ytet??n luovasti – ja jossa kehonkieli on keski?ss?.

”Kuulevan on kuitenkin mahdotonta ymm?rt??, millaista kuurojen el?m? on ja millainen meid?n ’??nimaailmamme’ on.”

Vuoriheimo ei tunne Anne Tarvaisen tutkimusta tarkemmin, mutta h?nt? mietitytt?? se, ett? samaan tutkimukseen osallistuvat sek? kuurot, ??niongelmaiset ett? laulutaidottomat. H?n ei n?e, miten kuurojen viittomakielt? voidaan tutkia samalla tavalla kuin esimerkiksi kuulovammaisten, jotka eiv?t osaa viittomakielt?, tai muuten vaan laulutaidotonta henkil??.

Laulamisen monimuotoisuus

Anne Tarvainen kertoo ymm?rt?v?ns? hyvin, ett? kuulevan tekem??n tutkimukseen, joka k?sittelee my?s kuuroja, suhtaudutaan ep?illen. Tarkoitus ei ole niputtaa kuuroja ja ??niongelmaisia yhteen karsinaan, h?n sanoo.

”Tarkoitukseni on l?hesty? laulamisen kehollisia kokemuksia erilaisista kokemusn?k?kulmista. Haluan tuoda kokemusten monenlaista kirjoa esille. Ei ole olemassa homogeenisia kuurojen tai muidenkaan kokemuksia.”

K?yt?nn?ss? Tarvainen toteuttaa tutkimuksensa kolmena erillisen? osatutkimuksena, joissa ??niongelmaisia, laulutaidottomia ja kuuroja tarkastellaan omina ryhmin??n ja joissa pyrit??n tuomaan esille my?s laulajien yksil?llisi? ja erityisi? kokemuksia.

Yhteist? tutkimuksen laulajille on se, ett? heill? on mahdollisesti valtavirtalaulajista poikkeava suhde laulu??nen, kuuntelemisen ja kehollisen kokemuksen v?lill?.

”T?m? kiinnostaa minua, sill? haluan nostaa esille laulamisen erilaiset potentiaalit, laulamisen yleisi? ihanteita kyseenalaistavat laulamisen ja kokemisen tavat.”

Tarvainen haluaa tuoda tutkimuksessaan esille laulamisen monimuotoisuuden. Laulaa voi my?s ??nett?m?sti p??n sis?ll? hyr?illen tai viittomakielell?. Viittomakielen ymp?rille on rakentunut oma kulttuurinsa siin? miss? mink? tahansa puhutunkin kielen.

”Olen ollut h?mm?stynyt siit?, miten viittomat ja kehon liikkeet sek? kasvojen ilmeet nivoutuvat yhteen eri ihmisill? eri tavoin, ja miten ihmiset ilmaisevat itse??n omalla tavallaan.”

Tarvaisen mukaan laulamista ja ??nt? ei tulisi laittaa niin tiukkaan muottiin kuin nykyiset laulamisen ja kuuntelemisen k?yt?nt?mme tekev?t.  Laulamista tulisi saada toteuttaa kullekin ominaisin ja mieluisin tavoin, olipa se sitten puhtaasti soivalla ??nell?, death metal -murinalla tai viittoen.

”Meid?n pit?isi oppia kuuntelemaan, katsomaan ja aistimaan koko kehollamme erilaisia laulamisen muotoja ja l?yt?? niist? se t?rkein elementti eli laulajan v?litt?m? musiikillinen ja tunteellinen ilmaisu – se, miten ihminen laulaessaan avaa itsens? ja haluaa koskettaa meit? esityksell??n.”

 

Taustameteli tekee puhumisesta mahdotonta

Elisa on harrastanut laulua lapsesta asti, kuorossa ja yksityisill? laulutunneilla. H?n kokee laulamisen auttavan h?nt? rentoutumaan ja h?n saa siit? voimaa, kun muut asiat tuntuvat vaikeilta. Lauluharrastus on kantanut h?net my?s l?pi vaikeiden el?m?ntilanteiden, kuten l?heisen kuoleman ja pitk?aikaisesta puolisosta eroamisen j?lkeen.

”Laulaminen on minun terapiaani”, h?n sanoo haikeasti hymyillen.

”Laulaessa tunnen, kuinka kehoni v?r?htelee. Ihoni menee kananlihalle ja tunnen niskassani kylmi? v?reit?. Juuri ennen kuin alan laulaa, tunnen latautuneisuutta, jota en ole v?ltt?m?tt? aiemmin edes rekister?inyt. Kun p??sen laulamaan, latautuneisuus hellitt??, mink? j?lkeen olo on autuas.”

L??k?rin toteama kysta ??nihuulissa leikattiin vuonna 2018. Leikkauksen j?lkeen h?n sai l?hetteen ??niterapiaan mutta ??ni j?i k?he?ksi. Nyky??n jopa lyhyet keskustelut tuottavat h?nelle vaivaa, ja puheesta tulee nopeasti vaivalloista ainaisen ??nenselvittelyn lomassa.

”Pysyv?t seuraukset tulivat t?ysin yll?tyksen?. Sain kuulla, ett? jos olisin hakeutunut leikkaukseen tai ??niterapiaan aiemmin, olisin todenn?k?isesti saattanut v?ltt?? pysyv?t ??niongelmat.”

Vaikeinta Elisan on puhua paikassa, jossa on taustameteli?. Silloin h?n joutuu korottamaan ??nt??n liikaa. ??nihuulet rasittuvat. Jo parin minuutin kuluttua ??nen tuottaminen on melkein mahdotonta. Silloin on helpompi vain olla hiljaa.

”Minun on t?ytynyt oppia hyv?ksym??n, ett? laulu??neni on nyt t?llainen, eik? se ikin? palaa ennalleen. Se on v?lill? ollut kova pala niell?, mutta teen parhaani sen eteen, ett? hyv?ksyn itseni ja ??neni juuri sellaisena kuin se on. Se riitt??”, Elisa toteaa.

Iltalauluja Elisa laulaa edelleen vastahakoisesti – mutta tytt?rens? mieliksi kuitenkin joka ilta. Nyt h?n pyyt?? lasta laulamaan kanssaan ja t?ytt?m??n kohdat, jotka tuntuvat h?nelle itselleen vaikeilta.

 

 

Kun laulamisesta ei saa kiinni

Aava Uusikuu on laulaja-lauluntekij?, jonka esikoisalbumi, Vedess? palaa, on sovitettu ja s?velletty Mirkka Rekolan runoihin.

Aava Uusikuu on my?s Anne Tarvaisen luoma taiteilijapersoona. Kun Tarvainen esiintyy Aava Uusikuuna, h?n saa laulamisesta parhaimmillaan vitaalisuuden tunteen: h?n tuntee ja aistii kehonsa aivan toisella tavalla kuin Anne Tarvaisena laulaessaan. Samalla kehon jumit ja kivut laukeavat, ja h?nest? tuntuu silt?, ett? keho her?? eloon.

Uusikuun persoona on saanut Tarvaisen l?hestym??n laulamista eri tavalla. Persoonan kautta laulaminen on auttanut h?nt? avautumaan ja tulkitsemaan laulua tavalla, jolla h?n ei v?ltt?m?tt? muuten olisi sit? pystynyt tekem??n. Mutta silloin kun laulaminen ei suju hyvin, pinnalle saattaa edelleen nousta kipeit? tunteita. Pahimmillaan huonot laulukokemukset ovat johtaneet turhautumiseen, itkunpurskahduksiin, pelkoon ja jopa ep?toivoon.

”Kehoni virittyy jo siin? vaiheessa, kun odotan sit?, ett? p??sen laulamaan. Jos ??neeni ei v?lity, mit? koen sis?ll?ni, kolaus saattaa olla hyvinkin kova. Koen j??v?ni ik??n kuin vangiksi oman kehoni sis??n. Se, mink? haluan p??st?? ulos sis?lt?ni, ei p??sek??n ulos. T?ll?in syntyy pelko siit?, mit? tapahtuu, jos en ikin? pystyk??n v?litt?m??n sit? tunnetta. Kun laulaminen taas alkaa sujua, tuntemani kiitollisuus on rajaton”, Tarvainen kuvailee.

My?s h?nen tutkimuksessaan nousee esiin, kuinka ??niongelmat ja laulajan omasta mielest? ep?onnistuneet laulukokemukset aiheuttavat laulajalle pettymyst?, surua – vihaakin.

”T?m? on ymm?rrett?v??, kun ajattelee, miten t?rke?? laulaminen on vastaajille ja miten paljon he menett?v?t ??niongelmiensa my?t?. Kyse ei ole siis ainoastaan ??nen menett?misest? vaan pahimmillaan koko identiteettiin vaikuttavasta menetyksest?. Ik??n kuin menett?isi osan itsest??n”, Tarvainen sanoo. Tarvaisen tutkimukseen vastanneet kuvailevat:

”Silloin tuntuu ahdistavalta, kun tiet?? osaavansa, muttei saa ??nt??n toimimaan. Ahdistavaa. Olen todella surullinen, refluksi vie yhden identiteettini osan.”

”Haluaisin laulaa. Vihaan t?t? sairautta joka on tehnyt normaalin el?m?n mahdottomaksi.”

”??ni my?s v?syy nopeammin ja k?heytyy. Usein ??niala kapenee voimakkaiden refluksioireiden my?t? hetkellisesti ja palautuu vasta, kun kurkku paranee, usein hitaastikin. Se her?tt?? minussa turhautumista, ep?onnistumisen tunteen ja ?rtymyst?. My?s pelkoa, etten voi harjoittaa t?yspainoisesti ammattiani, tai ett? itse v?linpit?m?tt?myydell?ni tuhoan ??neni. Eli syyllisyytt? ja h?pe?? my?s, kaikkien edellisten lis?ksi.”

Omien laulukokemustensa ja ??niongelmiensa ansiosta Tarvainen pystyy ymm?rt?m??n haastateltavien tuntemuksia ja kokemuksia.

”Laulaessa ??niongelmat nousevat paljon enemm?n pinnalle kuin esimerkiksi puhuessa. Laulamiseen liittyy niin paljon voimakkaita kokemuksia, joten kun siihen tulee ongelma, se on todella iso vyyhti, etenkin tunnepuolella.”

H?nen mielest??n meid?n tulisi opetella avartamaan k?sityksi?mme musiikista ja laulusta ja opetella kuuntelemaan laulamista uudella tavalla. Laulun avulla voisimme kokea, ett? meill? on paikka yhteis?ss? tai osana t?t? maailmaa.

Tarvainen uskoo, ett? ihmiset ovat v?hitellen ymm?rt?m?ss?, ett? laulaa voi ihan vain itse??n varten. Aina ei tarvita yleis?? – eik? paineita suorittamisesta tai huolta siit?, millaisia ??ni? p??see ulos.

”Laulamisen mielen- ja kehontilassa ihminen p??see parhaimmillaan k?siksi uudenlaisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin. Siihen liittyy niin paljon rikasta kehollista kokemusmaailmaa, ja sen kautta pystymme ilmaisemaan omaa olemassaoloamme ja paikkaamme t?ss? maailmassa ja maailmankaikkeudessa. Omien kokemusteni pohjalta olen ymm?rt?nyt, ett? ??nentuoton ei tarvitse olla suoritus, vaan se voi olla voimauttava, hyv?lt? tuntuva ja turvallinen tila, jossa saan vapaasti olla oma itseni.”

 

 

Anne Tarvainen filosofian tohtori, etnomusikologi, Tampereen yliopisto

Tutkii kehotietoisuuden vaikutusta laulajien moninaisiin laulamiskokemuksiin 青楼传媒 S??ti?n rahoittamassa hankkeessa Laulamisen tuntu: esteettinen kehotietoisuus kuurojen, laulutaidottomien ja ??niongelmaisten vokaalisissa kokemuksissa.

 

Marko Vuoriheimo artisti ja yritt?j?

 

Elisa laulunharrastaja

Elisa esiintyy pelk?ll? etunimell??n. H?n ei ole osallistunut Tarvaisen tutkimukseen.