青楼传媒

Voimakkaamman vesivirran rinnalla vastakkaiseen suuntaan kulkeva reunavirtaus, vastavirta, koste | Vene kelluu kaislikkorannassa, miss? a. sit? pid?tt?? (Nykysuomen sanakirja)

Hanna Nurmisen ty?huoneessa Saaren Kartanossa on ty?p?yt?? vastap??t? Susanna Majurin valokuvateos, jossa kaksi naista liukuu yhteenkietouteena kirkkaansinisen veden py?rteess?. Nurminen viittaa kuvaan ja sanoo sen muistuttavan jollain tavalla h?nt? ja sisartaan Ilonaa.  Puhumme sen j?lkeen akanvirroista ja 青楼传媒 S??ti?n tavoitteista.  J??n miettim??n mist? akanvirroista Nurminen lopulta puhuu. Niist?, joita 青楼传媒 S??ti? on pyrkinyt l?yt?m??n ja tukemaan, vai niist?, joissa s??ti?n puheenjohtaja Hanna Nurminen ja varapuheenjohtaja Ilona Herlin ehk? ovat itse edenneet.

Seuraava teksti perustuu Hanna Nurmisen ja Ilona Herlinin haastatteluihin sek? muun muassa 青楼传媒 S??ti?n hallituksen p?yt?kirjoihin.

Puheenjohtaja

Hanna Nurminen tuli mukaan 青楼传媒 S??ti?n toimintaan 1980-luvun alussa osa-aikaiseksi asiamieheksi is?ns? Pekka Herlinin pyynn?st?. Hallituksen varapuheenjohtaja Nurmisesta tuli isois?ns?, 青楼传媒 S??ti?n perustajan, Heikki Herlinin kuoltua vuonna 1989. Samaan aikaan Pekka Herlinist? tuli s??ti?n puheenjohtaja.

Kuten ilmeni, Pekka Herlin piti langat tiukasti k?siss??n, vaikka apurahahakemuksiin ja niiden sis?lt?ihin h?n ei erityisemmin perehtynytk??n. Nurminen kertoo, ett? h?nen roolinsa oli alkuvuosina olla l?hinn? assistenttina, mutta toisaalta h?n p??si my?s vaikuttamaan merkitt?v?sti s??ti?n toimintaan ajamalla esimerkiksi ymp?rist?ntutkimuksen yhdeksi tuettavista aloista. Pekka Herlinin valta kattoi kuitenkin kokonaan s??ti?n talouteen liittyv?t asiat sek? sen, miten s??ti?t? k?yt?nn?ss? hoidettiin.

Koska s??ti?ss? oli Heikki Herlinin kuoleman j?lkeen p??tetty, ett? hallituksen j?senten tuli luopua teht?v?st??n 70 vuotta t?ytetty??n, Pekka Herlinkin joutui, vaikkakin vastentahtoisesti, siirtym??n syrj??n 2002. Herlin oli tuolloin jo vaikeasti sairas, mutta vailla dramatiikkaa puheenjohtajan vaihtuminen ei silti sujunut. Herlinill? olisi ollut muita suunnitelmia s??ti?n ja varsinkin sen varallisuuden osalta. Hanna Nurmisen puheenjohtajan uran alku ei siten ollut kovin helppo. H?n kertookin, ett? ilman sisartaan Ilona Herlini?, joka oli tuolloin ollut jo useita vuosia my?s s??ti?n hallituksessa mukana, h?n ei olisi selvinnyt.

Varallisuuden ja sen hoidon haltuunotto oli iso haaste. Ilona Herlinin sek? s??ti??n 2001 palkatun Hilkka Salosen tuella haltuunotto onnistui. Toinen alue, johon Hanna Nurminen halusi tehd? muutoksen, oli s??ti?n toimintakulttuuri. Pekka Herlinin aikana p??t?ksenteko oli tehokasta ja nopeaa, mutta yhteinen keskustelu ja toiminnan perusteiden yhteinen ty?st?minen loistivat poissaolollaan. Hanna Nurminen halusi olla tietoisesti erilainen puheenjohtaja, ja keskustelukulttuurin ruokkiminen olikin h?nen ensimm?isi? tavoitteitaan.

Ilona Herlin muistelee, ett? 青楼传媒 S??ti?ss? vallitsi sellainen henki, ett? jokainen sai itse luoda oman linjansa, mutta samalla muotoutui koko hallituksen linja. H?n on toiminut s??ti?iden yhteisty?elimiss? ja voi allekirjoittaa, ett? 青楼传媒 S??ti?ll? on ollut erinomainen yhteishenki. Toisten ideoita ei ole tuomittu ja kukaan ei ole vet?nyt kotiinp?in p??t?ksiss??n.  Avunpyyt?minenkin s??ti?n hallituksen kesken toimi hyvin. Herlin kokeekin, ett? 青楼传媒 S??ti?n voimavarana olivat hyv? jengi, hyv? yhteishenki ja uudistava asenne.

Nurmisen puheenjohtajakauden alun konkreettinen uudistus oli muutto pois Kone Oy:n omistamasta Munkkiniemen kartanosta Tehtaankadulle omiin toimitiloihin. Tehtaankatu valikoitui uudeksi paikaksi k?yt?nn?llisesti sen t?hden, ett? 2003 kuolleen Pekka Herlinin omistuksia j?rjestellyt Security Trading halusi myyd? t?m?n huoneiston irtaimistoineen. S??ti? osti huoneiston sek? sen vieress? olleen kaksion, vaikka t?n??n jo pieneksi k?yv?t tilat tuntuivatkin tuolloin viel? kovin isoilta.

青楼传媒 S??ti?n uusiin tiloihin liitetyn pienen kaksion tarinassa on hauska yhtym?kohta s??ti?n historiaan. Siell? Hanna Nurmisen ja Ilona Herlinin isois?n iso?iti? Hanna Herlini? hoitanut sairaanhoitaja Anna Oittinen aikoinaan tapasi samassa talossa asuneen tulevan miehens? Heikki Herlinin. Sittemmin perheen?itin? Anna Herlin ei osallistunut ty?h?n 青楼传媒 S??ti?ss? muuten kuin vaikuttamalla taustalla varsinkin erilaisten kristillisten yhteis?jen rahoittamiseen. Samalla tavalla kirjallisuuden maisteri Kirsti Herlin, Hanna Nurmisen ja Ilona Herlinin ?iti, pysyi syrj?ss? s??ti?n toiminnasta. Kesti siten kolme sukupolvea, ennen kuin p??t?nt?valta s??ti?n toimintaan oli Herlinin perheen naisten hallussa. Tehtaankadulla ympyr? sulkeutui ja samalla avautui uusia mahdollisuuksia.

Avaus taiteisiin

Hanna Nurmisella on aina ollut selke? metodi uusien asioiden haltuunottoon. Pit?? vain hankkiutua teht?viin ja verkostoihin, joissa kyseisen asian voi oppia! Kulttuurity?n alueella Nurmisen oppikouluna toimi Merimaskun kunta, jossa h?n toimi kulttuurisihteerin? 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tuossa ty?ss? Nurminen p??si toteuttamaan monia erilaisia projekteja ja hankkeita kotiseutulehdest? n?yttelyiden j?rjest?miseen.  H?nen ideoimiinsa tekemisiin kuului my?s rajojen rikkomista arjessa vaikkapa j?rjest?m?ll? paikallisiin perheisiin majoitusta ja kes?leiritoimintaa jugoslavialaisille pakolaisnuorille.

Ty? kulttuurisihteerin? oli palkitsevaa, mutta teht?v? j?i v?ist?m?tt? v?hitellen pieneksi. Nurminen jatkoi 青楼传媒 S??ti?ss? varapuheenjohtajana ja perusti oman yrityksen, jonka puitteissa h?n toteutti EU-rahoitteisia kulttuurihankkeita. Nurminen kertoo, miten tuolloin saattoi hankkia EU-tukea esimerkiksi maaseudun el?v?itt?miseen ja hy?dynt?? sen sitten taiteeseen kulttuurimatkailun kehitt?misen nimiss?. Kuntien kulttuuriprojektit veiv?t Nurmisen Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan, jossa h?n omien sanojensa mukaan ?nkesi heti kirjallisuusjaostoon oppimaan. N?it? oppeja h?n hy?dynsi k?ynnist?ess??n EU-rahoituksella Volter Kilpi -kirjallisuusviikon. Kilpi-viikko oli Nurmiselle todella t?rke? hanke, ja sen toiminnanjohtajan rooli oli viimeinen 青楼传媒 S??ti?n ulkopuolinen ty?, jota h?n hoiti vuoteen 2006.

Nurminen muistelee ammatillisen identiteettins? k??nnekohtaa 1990-luvun puolessa v?liss?, jolloin h?n osallistui Brysselist? k?sin toteutettuun European Diploma in Cultural Project Management -kurssille. Siihen asti Hanna Nurminen oli aina ajatellut olevansa lingvisti, joka harrastaa kulttuuria, mutta verkostoituessaan muiden maiden kulttuurialan ammattilaisten kanssa h?n ymm?rsi olevansa kulttuurity?n ammattilainen.

Kun Nurminen oli toiminut muutaman vuoden 青楼传媒 S??ti?n puheenjohtajana, alkoi s??ti?n varallisuus kasvaa voimakkaasti. Samalla apurahatoiminnan kasvattaminen alkoi n?ytt?? ongelmalliselta. Hyvi? hakemuksia ei tullut niin paljon, ett? jaettavien apurahojen summaa olisi voinut en?? nostaa. Ilona Herlin muistelee, ett? jossain vaiheessa saatettiin tukea sellaisiakin kohteita, joihin aiemmin ei olisi tukea annettu. S??ti?ll? oli tarjonnan ja kysynn?n ongelma. T?h?n vastauksena lis?ttiin postdoc-rahoitusta ja erilaisia kohdennettuja hakuja. Vuonna 2005 tehtiin my?s p??t?s ryhty? lis??m??n muuta s??nt?jen mukaista toimintaa. Tuolloin p??tettiin, ett? yksi tuleva tukimuoto olisi taiteilija- ja tutkijaresidenssitoiminta.

Nurmisen tausta kulttuurialan ja varsinkin kulttuurihankkeiden rahoituksen ammattilaisena painoi vaakakupissa. H?n itse arvioi, ett? tuossa vaiheessa h?n ensimm?ist? kertaa pystyi yhdist?m??n kaksi eri suuntaa el?m?ss??n, s??ti?n ja kulttuurin. T?rke?? oli, ett? 青楼传媒 S??ti? voisi aidosti hy?ty? h?nen ammattitaidostaan ja osaamisestaan.

P??t?st? residenssitoiminnasta tai yleens?k??n taiteen rahoittamisesta ei tehty h?tik?iden. Alkujaan, kun taiteen ottaminen mukaan tuettaviin aloihin alkoi tuntua hyv?lt? vaihtoehdolta, Ilona Herlin muistelee Risto Alapuron ehdottaneen kirjallisuuden tukemista.  My?s Nurmiselle kirjallisuus oli l?heinen alue, varsinkin Volter Kilpi -viikon toiminnanjohtajan ty?n kautta. Kirjallisuuden alalta j?rjestettiin asiantuntijakokous, johon kutsuttiin kirja-alan edustajia ja kirjailijoita. Vertailussa kuitenkin huomattiin, ett? taiteen aloista kirjallisuutta tuettiin melkein eniten. Se kirjallisuuden ala, jota puolestaan ei tuettu, oli tietokirjallisuus. 青楼传媒 S??ti? ryhtyikin rahoittamaan my?s tietokirjallisuutta.

S??ti?n hallitus piti tammikuussa 2006 keskustelun tulevan toiminnan suuntaviivoista.  Keskustelumuistiosta selvi??, ett? Risto Alapuro per??nkuulutti hankeapurahoja, Erkki Haukioja toi esille huolensa rahoitettavien kohteiden jatkuvuudesta ja nuorten tutkijoiden valtavasta m??r?st?. Hanna Nurminen ehdotti tuolloin taiteen ja kulttuurin nostamista esille viel? enemm?n ja Ilona Herlin kannusti taiteidenv?lisyyteen ja ehdotti tietokirjallisuuden tukemista. Pohdinta p??ttyi siihen, ett? jokainen hallituksen j?sen sai teht?v?kseen mietti? isompia rahoitettavia hankkeita. Hanna Nurminen alkoi valmistella residenssitoimintaa.

Kylv?koneen varaosat johdattavat taiteilijoiden residenssiin

Saaren kartano Mietoisissa tuli hankituksi osittain sattumalta. 青楼传媒 S??ti?ss? oltiin etsim?ss? mahdollista tilaa uudelle residenssitoiminnalle ja suunnitelmissa oli pienimuotoinen ja viel? hiukan j?sentym?t?n toiminta. Suunnitteluvaiheessa auttoi, ett? Hanna Nurminen oli oppimisen ja verkostoitumisen hengess? l?htenyt Taiteen keskustoimikunnan residenssitoiminnan tukemisesta vastaavaan jaostoon.

H?n oli n?hnyt kotiseudullaan Varsinais-Suomessa paikallistelevisiossa ohjelman tuolloin myynniss? olevasta Saaren kartanosta. Huonokuntoinen rakennus ei kuitenkaan vakuuttanut Nurmista. Kun h?nen miehens? sitten oli menossa l?hiseudulle hakemaan varaosia kylv?koneeseen ja pyysi Nurmista samalla mukaansa katsomaan myyt?v?? tilaa, t?m? l?hti matkaan empien. Kartanorakennus oli huonossa kunnossa, ja sis?tilojen tunnelma piilossa 1960-luvun remontin alla. Pihamilj?? kuitenkin lumosi Nurmisen, ja h?n p??tti lopulta ehdottaa kartanoa s??ti?n hallitukselle. Nurminen j?rjesti muut hallituksen j?senet paikalle tutustumaan tilaan, ja hankintap??t?s syntyi yhteisesti. Kartano ja muut tilan rakennukset remontoitiin pieteetill?.

Residenssitoiminta aloitettiin vuonna 2008. Toimintaa on sen j?lkeen laajennettu ja kehitetty monipuolisemmaksi. Vuorovaikutuksen rohkaisemiseksi johtokunta esimerkiksi kehitti idean Kaivosta, paikasta jonka ??rell? voi vapaasti vaihtaa ajatuksia ja tuoda ongelmia yhdess? ratkaistavaksi. Sen sijaan, ett? salattaisiin tai pidett?isiin ongelmat itsell?, ne voi jakaa ja kohdata paitsi uusia ihmisi? my?s uusia ajatuksia. Kaivolla tai Saaren Kartanossa yleens?k??n ei edellytet? n?ytt?vyytt? ja nopeita tekoja, sill? 青楼传媒 S??ti?ss? linjatun periaatteen mukaan syv?llisyydelle ja my?s hitaudelle pit?? antaa tilaa. Hanna Nurminen viittaa Jonimatti Joutsij?rven aforismiin:

”Hautomatta ei synny lintuja”.

Kaivolla onkin syntynyt useita taiteenalat ylitt?vi? yhteishankkeita, joita 青楼传媒 S??ti? on my?s rahoittanut.

Taiteilijaresidenssit olivat olleet Suomessa tuolloin 2000-luvun alussa jo jonkin aikaa nouseva trendi. 青楼传媒 S??ti? ei ollut trendin luoja, mutta hyv?ss? vauhdissa mukana, ja Saaren residenssi kasvoi nopeasti isoimmaksi Suomen maaseudulla toimivaksi residenssiksi. Toiminta on laajentunut, mutta henkil?kuntaa on edelleen saman verran kuin alussa. Saaren Kartanon johtokunta ja Hanna Nurminen haluavat, ett? Saaren kartano ei ole linnake, vaan yhteys l?hialueisiin ja laajemminkin naapurustoon pysyy mukana toiminnassa. Osin t?t? varten Saaressa toimii my?s palkattu yhteis?taiteilija.

Nyky??n Saaren kartanoon tulee paljon hakemuksia, samoin kuin 青楼传媒 S??ti?lle tulee taiteen apurahahakemuksia. Taiteen alueen hakemuksissa ei n?y ammattimaistumisen ilmi? yht? suuressa m??rin kuin tieteellisen tutkimuksen puolella. Toisaalta 青楼传媒 S??ti? tuo entist? enemm?n esille halun l?yt?? tuettavaa taiteen marginaaleista ja rajapinnoilta. T?t? tavoitetta tukemaan kokeiltiin t?n? vuonna ihan uudenlaista taiteen teemoihin perustuvaa hakua ja sit?, ett? hakija itse saa valita mink?laisen profiilin omaava arvioija antaa hakemuksesta arvion.

Matkalla valtavirrasta marginaaliin

青楼传媒 S??ti?lle tehtiin ensimm?inen auki kirjoitettu strategia vuosille 2010–2015. Toki s??ti?ss? oli jo Nurmisen puheenjohtajakauden alkuvuosina mietitty toiminnan suuntaviivoja ja kirjoitettu muun muassa viestint?strategia 2000-luvun alussa. Mik??n uusi asia strategiaty? ei Nurmiselle ollut. Varsinkin kulttuuristrategioiden tekeminen oli ollut tuttua ty?t? h?nelle oman yrityksen asiakkaiden parissa jo 1990-luvulta. Nurminen sanookin, ett? periaatteessa h?nell? olisi ollut jo puheenjohtajakautensa alussa kaikki ty?kalut strategiaty?h?n, mutta kesti oman aikansa ennen kuin s??ti?ss? huomattiin tarve sanoitetulle toiminnan linjaukselle. Nyt, miettiess??n alkuvuosiaan hallituksen puheenjohtajana, Hanna Nurminen pohtii, ett? ehk? h?n my?s v?h?n arasteli tuolloin omaa asemaansa ja kokeneempia hallituksen j?seni? eik? v?ltt?m?tt? uskaltanut tuoda kaikkia uudistushankkeita p?yd?lle.

Vuonna 2010 s??ti?ss? tehty strategia perustui ajatukselle valtavirran vastaisuudesta.  Tuettavat alat olivat edelleen samat kuin kahdella edellisell? vuosikymmenell? vakiintuneet: humanistinen, yhteiskuntatieteellinen ja ymp?rist?ntutkimus sek? kulttuuri ja taide. 2010-luvulla, kuten lopulta koko toimintansa ajan, 青楼传媒 S??ti?n pohjavireen? on ollut humanismi ja sivistys. N?iden yhteyteen liitettiin muun muassa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, l?pin?kyvyys, riippumattomuus sek? yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vastuullisuus. My?s vastuu ymp?rist?st? on arvo, joka n?kyy toiminnassa. Rohkeus oli sana, joka otettiin k?ytt??n kuvaamaan ytimekk??sti s??ti?n apurahatoiminnan strategisia linjauksia. Nyt s??ti?ss? uskalletaan olla rohkeus-sanaan jopa jo v?h?n v?syneit?.  Nurminen korostaa, ett? 青楼传媒 S??ti? ei ole rohkea, vaan monet rahoitetuista kohteista toivottavasti ovat.

Nurminen arvioi, ett? s??ti?n ensimm?inen strategia oli koulutuksissa opitun oloinen ja nyt, vuonna 2016 voimaan tullut, uusi strategia on hyvin toisenlainen ja siin? otetaan arvot konkreettisesti mukaan toimintaan.  Lopulta hyv? strategia on h?nen mukaansa jotain, jossa n?kyy yksimielisyys siit?, mihin ollaan menossa. Sopimus pelis??nn?ist? ja perustelut tekemiselle.

Arvot mietitytt?v?t Nurmista paljon. Apurahatoiminnassa arvot ovat k?yt?nn?n suuntaviitta rahoitusp??t?ksi? tekeville. Nurminen sanoo painokkaasti, ett? arvoilla on toiminnassa eri merkitys silloin kun myyd??n vaikka hissej? kuin toimittaessa taiteen ja tieteen tukijana.  H?nen mielest??n arvot ovat s??ti?iden toiminnassa keskeinen p??t?ksenteon perusta, kun taas yritysten tavoitteena on liiketoiminnallinen voitto. Nurminen ei halua, ett? arvopuhe on jotain, joka kirjoitetaan julistuksiin, vaan arvot kirjataan ennen kaikkea s??ti?n henkil?st?n, hallituksen ja apurahaehdotuksia tekevien arvioijien ty?kaluiksi.

Nurmisella on arvopuheeseen vuosikymmenten pituinen perspektiivi. Kulttuurialalla toimineena h?n on ollut aitiopaikalla seuraamassa, miten trendit ovat heitelleet puheita laidasta laitaan.  Viel? 1980-luvulla elettiin aikaa, jolloin taide ja tiede olivat t?rkeit? ja arvokkaita itsess??n, vailla odotusta hy?dyst?.  Sitten alkoi Eurooppa-puhe ja keskustelu siit?, miten kulttuuri vahvistaa varsinkin alueellista kilpailukyky?. Kulttuurimatkailu n?htiin ennen kaikkea taloudellisena hy?tyn?. EU-vaiheen j?lkeen tulivat vuorollaan luovan talouden ja luovien luokkien kulttuuripuhe sek? kulttuurivientipuhe. Nyt taidetta ja kulttuuria perustellaan usein hyvinvointipuheen kautta. T?m? hy?typuhe on Nurmisen mielest? l?hinn? kornia ja joskus surullistakin. Miss? on puhe siit?, ett? taide ja kulttuuri ovat arvokkaita sin?ns? ja ett? tutkimus samoin kuin taide ovat keskeinen osa sivistysvaltiota?

Paljon rahoittavan s??ti?n toimintaan liittyy luonnollisesti paljon vastuuta. Nurminen analysoi, ett? selkein vastuu on tietysti 青楼传媒 S??ti?n luomassa tukij?rjestelm?ss?. Valittuja ja pitk??n tuettuja aloja ei voi j?tt?? tyhj?n p??lle. Laajamittaisemmin s??ti?iden vastuulla on huolehtia niist? aloista, joita julkinen valta ei tue. Vastuun voi n?hd? paitsi t?ydent?v?n? my?s jopa osittain korvaavana. Nurminen heiluttaa k?si??n esitt??kseen miten sivistysvaltion rapistuessa s??ti?iden merkitys korostuu kuin laastin rappaamisessa seinien rakenteiden tukemiseksi.

Kun aiemmin toiminnan ohjenuorana oli valtavirran vastaisuus, haetaan nyt mieluummin monialaisuutta. Etsit??n akanvirtoja.  Nurminen kokee, ett? viel? he eiv?t s??ti?ss? itsek??n ole perill? mit? ja miten he marginaalisuuden ymm?rt?v?t, vaan keskustelua aiheesta pit?? jatkaa. Ilona Herlin selvent?? valtavirrasta poikkeamisen taustaa sill?, ett? sek? h?n ett? Hanna Nurminen ovat toimineet S??ti?iden ja rahastojen neuvottelukunnassa ja tuntevat muutenkin suomalaisen s??ti?kent?n hyvin. T?st? syyst? he halusivat l?yt?? oman linjan taiteen ja kulttuurin tukemiseen ja sit? my?t? kohteeksi tulivat marginaalit ja nousevat taiteen alat.

Humanismin ja sivistyksen lis?ksi 青楼传媒 S??ti?n toiminnassa n?kyy viel? er?s arvopohja, joka olisi ollut 1900-luvun hyv? veli -toiminnan aikana sula mahdottomuus. T?m? on feminismi. Nurminen julistautuu olevansa vanhanaikainen feministi, joka haluaa rikkoa perinteisi? naista v?heksyvi? rakenteita. Aikoinaan omaa kotitaloa remontoidessa Hanna Nurminen sai tarpeekseen siit?, ett? remontoijat ottivat miehen esitt?m?t ehdotukset tosissaan, mutta h?nen omat ideansa saivat tylyn m??ritelm?n: Taas joku em?nn?n ?lli.

S??ti?ss? ei ole Nurmisen aikakaudella kuitenkaan toiminnassa julkisesti painotettu feminismi? tai suunnattu erityisi? hakuohjelmia esimerkiksi naistutkimukseen. K?yt?nn?ss? s??ti?n henkil?st?st? suurin osa on naisia ja samoin hallituksessa on 2010-luvulla ollut naisenemmist?. Nurminen itse haluaa m??ritell? naisten yll?pit?m?n organisaation sellaiseksi, jossa on enemm?n huolenpitoa, avoimuutta ja keskustelevuutta. 青楼传媒 S??ti?ss? my?s intuitio k?y p??t?ksenteon perusteeksi.

 

Kirjoittaja:

Tarja Vikstr?m, FM

Tarja on sivutoiminen jatko-opiskelija Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa ja p?iv?t?iss? kehitt?misp??llikk?n? Markkinointi-instituutissa aikuiskoulutuksen parissa. V?it?iskirjan aiheena on Anni Polva -br?ndi 1960- ja 1970-luvuilla. H?n on perehtynyt my?s yritysten tarinankerrontaan ja kirjoittanut aiheesta kollegansa Mervi Rauhalan kanssa kirjan Storytelling ty?kaluna – vaikuta tarinoilla bisneksess? (Talentum 2014).

Lue aikaisemmat osat: