青楼传媒

青楼传媒 S??ti? on my?nt?nyt Vuoden Tiedekyn? -palkinnon Tero Toivaselle, Paavo J?rvensivulle ja Ville L?hteelle artikkelista ”Ekologisen j?lleenrakennuksen haaste”. Kirjoittajat per??nkuuluttavat Suomeen ekologista siirtym?politiikkaa, joka vertautuu laajuudessaan sodanj?lkeisten vuosien taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen uudistumiseen.

Artikkelissa avataan, kuinka maailman rikkaat valtiot eiv?t ole saaneet k?ynnistetty? kest?vyysmurrosta, joka toden teolla hillitsisi ilmastonmuutosta ja muita vakavia ymp?rist?kriisej?. Globaalit p??st?t ovat jatkaneet kasvuaan, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja kest?vyystavoitteet ovat j??neet alisteiseksi talouskasvua tavoittelevalle politiikalle.

Toivasen, J?rvensivun ja L?hteen mukaan kest?vyysmurros vaatii valtioilta niin merkitt?v?? suunnanmuutosta, ett? talouskasvun tavoittelu ei voi en?? olla ensisijaista. Jotta turvalliset elinolosuhteet maapallolla voidaan s?ilytt??, talous- ja yhteiskuntapolitiikan t?rkeimm?ksi p??m??r?ksi tulisi asettaa nopean kest?vyysmurroksen toteuttaminen.

“Sen sijaan, ett? keskustelisimme taloutemme ja teollisuutemme uudistamisesta ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden mukaisesti, Suomessa talouspoliittista keskustelua hallitsee yksipuolinen puhe velkasuhteen kasvusta sek? leikkaamisen ja s??st?misen tarpeesta. T?m? tekee talouskeskustelusta tavattoman visiotonta”, Toivanen luonnehtii.

Palkinto suomenkieliselle tiedekirjoittamiselle

Vuoden Tiedekyn? -palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielist? tieteellist? kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Vuodesta 2010 alkaen my?nnetyn palkinnon suuruus on 25 000 euroa ja se on yksi Suomen suurimmista tieteellisen kirjoittamisen palkinnoista. Tunnustus jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ymp?rist?ntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille.

Palkinnon voittajan valitsi t?n? vuonna Alli Pylkk?, oikeustieteiden opiskelija ja Allianssin nuorten luontodelegaatti 2022–2023.

“Voittaja-artikkelissa annetaan kattava katsaus yhteen aikamme kohtalokkaimpaan ristiriitaan: ekologisen siirtym?n mahdottomuuteen talouskurin ja talouskasvun politiikalla. Teksti? on erinomaisen miellytt?v? lukea selke?n, vaihtelevan ja kiihkottoman ilmaisun ansiosta. Oivaltavat kielikuvat tuovat tekstiin v?ri?”, Pylkk? perustelee valintaansa.

Artikkeli on julkaistu Vastapainon kustantamassa ja Janne Auton toimittamassa teoksessa Talouskuri tuli Suomeen (2023).

Tutkijat Tero Toivanen (VTT), Paavo J?rvensivu (KTT) ja Ville L?hde (FT) toimivat BIOS-tutkimusyksik?ss?, joka ennakoi yhteiskuntaa syv?sti koskettavia sosioekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen p?yd?n ??ress?. Toivanen toimii tutkijana my?s Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa.

Ekologinen siirtym?politiikka leikkaa l?pi yhteiskunnan

Seuraavan parin vuosikymmenen aikana yhteiskuntien on toteutettava suunnitelmallinen ja kaikkia yhteiskunnan sektoreita koskeva kest?vyysmurros. Toivanen, J?rvensivu ja L?hde nime?v?t t?m?n ekologisen siirtym?politiikan aikakaudeksi.

Sen ytimess? on vertauskuva j?lleenrakennuksesta: toisen maailmansodan j?lkeen yhteiskunnallinen infrastruktuuri ja teollisuus uudistettiin m??r?tietoisesti samalla kun sosiaaliset reformit sosiaaliturvassa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa loivat pohjan hyvinvointivaltiolle. Valtiolla oli t?rke? rooli talouspolitiikan ohjaamisessa.

Nyt ekologisen j?lleenrakennuksen teht?v?n? on uudistaa energiantuotanto, teollisuus, asuminen, liikkuminen ja ruoantuotanto siten, ett? fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen liikak?yt?st? voidaan luopua nopeasti ja suunnitelmallisesti samalla, kun pidet??n kiinni ihmisten tasa-arvoisesta mahdollisuudesta hyv?n el?m?n edellytyksiin.

“Kest?vyyssiirtym? on r??t?l?it?v? kunkin maan erityisiin olosuhteisiin eli ymp?rist?olojen, elinkeinorakenteen, k?yt?ss? olevien resurssien ja kulttuurisen historian mukaisesti. N?ist? erityisist? olosuhteista nousevaa tutkimuskeskustelua on v?ist?m?tt? k?yt?v? kotimaisilla kielill?, ja tutkimuksen on oltava monitieteist?”, Toivanen sanoo.

Leikkauspuheesta aktiiviseen siirtym?politiikkaan

“Kirjoitimme artikkelin pitk?lti koronapandemian v?litt?miss? j?lkimainingeissa. Tuolloin keskusteltiin laajemminkin siit?, ett? halutessaan yhteiskunnat todella pystyv?t muuttamaan talouden suuntaa, ja valtio voi ottaa talouden ohjaamisessa merkitt?v??kin roolia. T?m? ‘ajan henki’ v?littynee my?s artikkelistamme. Kuvaamme, kuinka talouspolitiikan ohjenuorana voisi olla aktiivinen ekologinen siirtym?politiikka, ja sit? my?t? kapea talouskuriajattelu voitaisiin j?tt?? historiaan”, Toivanen kertoo.

Artikkelissa kirjoittajat perustelevat, miksi ekologinen j?lleenrakennus ja talouskuri eiv?t voi kulkea sujuvasti k?si k?dess?: talouskuri tekee valtiosta talouspoliittisesti raajarikon aikana, jolloin sen aktiivista roolia kaivattaisiin enemm?n kuin koskaan aikaisemmin. Siin? miss? kilpailuvaltion p??huomio on ollut jatkuvassa menokurissa, s??st?misess? ja julkisten rahavarojen niukkuudessa, siirtym?politiikassa valtiolle asettuu aktiivinen investoijan, rahoittajan ja talouden toiminnan ohjaajan rooli.

“T?st? n?k?kulmasta Suomen nykyisen hallituksen politiikka vaikuttaa paluulta menneisyyteen. Se osoittaa my?s, kuinka nopeasti lupaavatkin vaihtoehtoisen talouspolitiikan avautumat voidaan poliittisesti sulkea.”

Toivanen n?kee yhten? tervetulleena kehityksen? teollisuuspolitiikan nousun poliittiseen keskusteluun etenkin Yhdysvalloissa, miss? on saatu aikaan merkitt?vi? vihre?n siirtym?n uudistuksia – vaikkakin kokonaisuutena talouskehitys Yhdysvalloissa on kaukana ekologisesti kest?v?st? murroksesta.

“Valitettavasti Suomi ja Euroopan unioni ovat seuranneet teollisuuspolitiikan paluuta pitk?lti sivusta, ja Suomessa suhtautuminen talouden aktiiviseen ohjaamiseen on ollut p??asiallisesti vieroksuvaa. Ilman aktiivista teollisuuspolitiikkaa Euroopan syrj?ll? sijaitsevan Suomen talous uhkaa n?ivetty? samalla kun pid?mme yll? vanhentuneita korkeap??st?isi? ja paljon luonnonvaroja kuluttavia teollisuus- ja kulutusj?rjestelmi?”, Toivanen jatkaa.

Siirtym?politiikan viisi mittaria

Kest?vyysmurroksen toteuttamiseen on tarjottu viime vuosikymmenin? vihre?n kasvun strategiaa. Siin? oletuksena on, ett? ymp?rist?vaikutukset v?henev?t samalla kun talous kasvaa. Tutkimusten mukaan t?t? ei kuitenkaan ole tapahtunut riitt?v?n nopeasti, kattavasti tai pitk?kestoisesti. Vihre?ss? kasvussa talouspolitiikkaa hallitsevat edelleen abstraktit tavoitteet bruttokansantuotteen kasvusta, ty?llisyysasteesta ja kest?vyysvajeesta, mink? vuoksi p??dyt??n helposti lis??m??n mit? tahansa tuotantoa, ty?t? ja kulutusta niiden sis?ll?st? ja ymp?rist?vaikutuksista huolimatta.

Toivasen, J?rvensivun ja L?hteen artikkelissa siirtym?politiikan mittareiksi m??ritet??n sen sijaan hiilitaseen, luonnonvarojen kokonaisk?yt?n, valtion maksukyvyn, siirtym?ty?llisyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin seuranta.

Suomen p??st?jen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa eli nettop??st?jen nollassa vuonna 2035, ja t?m?n j?lkeen hiilitaseen tulisi k??nty? negatiiviseksi. Luonnonvarojen kokonaisk?yt?n on puolestaan v?hennytt?v? Suomessa noin kolmannekseen nykyisest? kuluvan vuosisadan loppua kohden. Sek? hiilitasetta ett? luonnonvarojen kulutusta on seurattava yht? tarkasti kuin nykyisin seurataan bkt:n kasvua ja ty?llisyysastetta.

Siirtym?politiikkaa toteuttavan valtion on t?rke?? pit?? huolta maksukyvyst??n, jotta se voi rahoittaa tarvittavia investointeja ja turvata pitk?n aikav?lin julkisen talouden toimintaedellytykset.

Siirtym?ty?llisyyden ajatus puolestaan eroaa talouskuriin kytkeytyv?st? ty?llisyysajattelusta, jossa ty?tt?myyden ratkaisukeinona on ty?n tarjonnan lis??minen esimerkiksi sosiaaliturvaa leikkaamalla ja luottamalla siihen, ett? yksityinen yritystoiminta synnytt?? uusia ty?paikkoja. Siirtym?politiikan tavoitteena on siirt?? ty?llisyytt? kest?viin ja j?lleenrakennuksen mukaisiin teht?viin. Investointipolitiikalla ruokitaan talouden kysynt??, joka hy?dytt?? my?s j?lleenrakennuksen mukaista yksityist? yritystoimintaa.

Viimeinen siirtym?politiikan seurantakokonaisuus on yhteiskunnallinen resilienssi. Siin? t?rkeit? ovat esimerkiksi yhteiskunnan polarisaation, kansalaisten resurssien saatavuuden sek? demokraattisen vallanjaon ulottuvuudet.

“T?rkein asia, jonka valtio voisi tehd? kest?vyyssiirtym?n edist?miseksi, on uudenlaisen tiedevetoisen suunnittelun k?ytt??notto tukemaan demokraattista p??t?ksentekoa ja elinkeinoel?m?n kehityst?. Tiedevetoisen suunnittelun avulla olisi mahdollista tuottaa ajankohtainen tilannekuva teollisten j?rjestelmien muutostarpeista ja sellaisista muutospoluista, jotka johtaisivat energian ja luonnonvarojen kest?v??n k?ytt??n, mutta my?s tulevaisuudessakin menestyvien teollisuuden ja elinkeinojen rakentamiseen Suomessa. T?lt? pohjalta olemme ehdottaneet konkreettisen tiedevetoisen suunnitteluyksik?n perustamista valtioneuvoston kansliaan. Suunnitteluyksik?n toimenkuva olisi ylivaalikautinen, ja yksikk? tuottaisi monenkeskisess? vuoropuhelussa alati p?ivittyv?n tilannekuvan teollisuuden uudistamisesta. Tilannekuva palvelisi poliittisia p??t?ksentekij?it?, liike-el?m?? ja kansalaisia. Se mahdollistaisi kest?vyyssiirtym?st? k?yt?v?n laadukkaan julkisen debatin”, Toivanen summaa.

Lue koko artikkeli (pdf-tiedosto)