青楼传媒

Vuoden Tiedekyn? 2026 -ehdokkaat osoittavat, ett? suomenkielisess? tutkivassa kirjoittamisessa on tilaa kaavamaisuuksia kaihtaville tavoille puhutella lukijaa.

Tieteellisiss? julkaisumuodoissa voi n?hd? kaventumista ja kaavoittumista: akateemisia tekstity?l?isi? arvioidaan mittaamalla julkaisuja, joista korkeimmat pisteet kertyv?t englanninkielisten julkaisukanavien m??r?mittaisista ja -muotoisista artikkeleista.

Tiedekyn?-ehdokkaat n?ytt?v?t kuitenkin tulosohjaukselle vastakkaisen suunnan. Tutkivan kirjoittamisen k?yt?nt?j? luodaan my?s suomeksi, ja ehdokasartikkelit tekev?t tilaa kirjoittamiselle, joka etsii aiheelleen oman ??nen ja tavan puhutella lukijaa.

青楼传媒 S??ti?n vuosittain jakama Vuoden Tiedekyn? -palkinto my?nnet??n tieteelliselle julkaisulle, jossa suomen kielt? on k?ytetty erityisen ansiokkaasti. T?n? vuonna esiraati arvioi noin 700 vuosina 2023–25 ilmestynytt? suomenkielist? tutkimusartikkelia humanistisilta aloilta, joista kuusi on ehdolla palkinnonsaajaksi.
 
Tutkivan kirjoittamisen mahdollisuuksista
 
Palkintoehdokkuuden saaneet tekstit n?ytt?v?t, mihin tieteellisen kirjoittamisen kehys taipuu. Tieteellinen teksti ei pelk?st??n v?lit? tietoa vaan my?s synnytt?? sit?: kirjoittaminen voi olla paikka, jossa ajatus- ja k?sitteellinen ty? tapahtuu.

Tieteellinen artikkeli voi esimerkiksi v?litt?? kokemuksen intiimist? suhteesta ja asettaa samalla kysymyksi? intiimiyden kategorisointia v?ltt?v?st? luonteesta. Tutkimusteksti voi my?s haastaa ajattelua manifestinomaisella otteella tai palauttaa moniselitteisyydelle arvon filosofisen kysymisen l?ht?kohtana.

Samalla kirjoittajat ovat tehneet k??nn?sty?t? ja ehdottaneet k??nn?sratkaisuja, jotka avaavat suomen kieleen ja suomenkieliseen ajatteluun uusia mahdollisuuksia.
 
Vaikuttava tutkimus j?tt?? j?ljen

”Tieteellisen tekstin lukemisen aiheuttamasta mielihyv?st? ei juuri puhuta, sill? se ei ole tieteen ensisijainen teht?v?. Silti n?iden tekstien parissa viihdyin, sain oivalluksia ja jopa liikutuin”, kertoo esiraatiin kuulunut Johanna Osváth.

”On erityinen taito osata kirjoittaa monimutkaisista ja haastavistakin aiheista tieteellisen artikkelin muodossa niin, ett? lukija todella tuntee jotain.?Juuri humanistinen tutkimus mahdollistaa mielest?ni t?llaisen mielihyv?n j?tt?m?n j?ljen.?Silloin voidaan puhua tieteen vaikuttavuudesta.”

Osváth on kriitikko ja toimii kirjallisuuslehti Nuoren Voiman p??toimittajana. H?nen kanssaan esiraadissa toimi tiedetoimittaja, kriitikko Ky?sti Niemel?.

My?s Niemel? korostaa tekstien puhuttelevuutta: ”En etsinyt virheett?myytt? enk? helppolukuisuutta vaan tunnetta siit?, ett? joku on sanomassa minulle jotain”.

青楼传媒 S??ti?st? esiraatiin kuului tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen, joka oli mukana julkaisujen esikarsinnassa ja lopullisen ehdokaslistan muodostamisessa.

Palkintotilaisuus toukokuussa

T?m?nvuotisen Tiedekyn?-voittajan valitsee Riikka Rossi, joka toimii kotimaisen kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa. 25 000 euron arvoisen palkinnon saaja julkistetaan keskiviikkona 13.5.2026 Lauttasaaren kartanolla j?rjestett?v?ss? tilaisuudessa.

Palkintotilaisuus on kaikille avoin ja kokoaa yhteen tiedetekstity?t? tekevi? ja muita tiedejulkaisemisesta kiinnostuneita suomenkielisest? tieteellisest? kirjoittamisesta k?yt?v?n keskustelun ??relle. ?
?
Vuoden Tiedekyn? -palkinnon tarkoituksena on vahvistaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen asemaa ja arvostusta. Vuodesta 2010 l?htien jaettu?palkinto?on yksi Suomen merkitt?vimmist? alallaan, ja se my?nnet??n vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ymp?rist?ntutkimuksen alan kirjoittajille.

Vuoden 2026 Tiedekyn?-ehdokkaat ja esiraadin valintaperusteet (huomaathan, ett? avoimesti verkossa saatavilla olevat julkaisut on linkitetty luetteloon):  

Alonzo Heino, ”Rajoitetut ja rajoittamattomat: El?inten ja ihmisten taitavuudesta sek? ymp?rist?suhteesta saksalaisen luonnonfilosofian valossa”, Tiede & Edistys 1/2025, 42–59.

Artikkelissaan Heino tutkii ihmisten ja muunlajisten el?inten v?list? erottelua saksalaisessa valistuksen ja romantiikan ajan luonnonfilosofisessa ajattelussa. Heino k?ytt?? rikasta kielellist? ilmaisupalettia ja viihdytt?? lukijaansa haastavasta aiheestaan huolimatta. Artikkeli perustelee vet?v?sti, mit? juuri saksalaisella luonnonfilosofialla on annettavanaan nykyp?iv?n ajattelulle. Erityismaininta nokkelista v?liotsikoista!

Isa Hukka, ”Turvallista tilaa rampauttamassa”, Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti 1–2/2025, 34–53.

Hukka saa lukijan puolelleen selke?ll? ja rohkealla argumentaatiolla. H?n kehitt?? rampafilosofian kehyksess? suomenkielist? sanastoa luovasti ja my?s soveltaa sit? konkretiaan – jo artikkelin otsikko on esimerkki kekseli??st? kaksoismerkityksest?. Pioneerity?t? rampafilosofian alalla jo pidemp??n tehnyt Hukka tarkentaa artikkelissaan tyhjiin tai ulossulkeviin kielenk?yt?n tapoihin. Hukka ehdottaa tilalle toisia ja laajentaa n?in suomenkielisen tieteellisen ja poliittisen ajattelun mahdollisuuksia.
 
Saija Isomaa, Hanna Samola & Matias Nurminen, ”Parinmuodostuskertomukset transmediaalisena lajikentt?n? 2000-luvun kirjallisuudessa, televisiossa ja elokuvassa” teoksessa Samola, Isomaa & Nurminen (toim.) Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa (Tampere University Press 2024), 16–41.

Lukijalle anteliaassa artikkelissaan Isomaa, Samola ja Nurminen kuvaavat laajan historiallisen katsauksen kautta parhaillaan k?ynniss? olevia kulttuurin ilmi?it? tarkentaen kirjallisuuden, elokuvan ja television parinmuodostuskertomuksiin. Artikkelissa on paljon vet?v?sti ja lukijayst?v?llisesti j?sennelty? usean kirjoittajan ker??m?? tietoa. Laajasta aiheestaan huolimatta artikkeli on ekonomisesti kirjoitettu ja kuvaa aihettaan eloisasti ja puoleensavet?v?sti.

Suvi Kuokkanen, ”Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila v?kivalta- ja henkirikostuomioiden tekij?in? klassisessa Ateenassa”, Kriminologia 1/2023, 39–59.

Kuokkanen osoittaa, ett? humanistinen tutkimus sopii moneen paikkaan, esimerkiksi Kriminologia-lehteen. Artikkelissaan h?n avaa selke?sti ja mukaansatempaavasti klassisen Ateenan kansantuomioistuimen toimintaa, tarkentaen kysymykseen siit?, miten henkisen tilan suhde moraaliseen vastuuseen ymm?rrettiin. Kuokkanen k??nt?? ja selitt?? kreikkalaiset termit selke?sti. H?n valitsee kiehtovia esimerkkej? havainnollistamaan k?sitteit? ja niiden k?ytt?tarkoituksia klassisessa ajassa.

Erika Ruonakoski, , Niin & N?in 2/2023, 55–68.

Voiko filosofia argumentoida taiteen kautta? Artikkelissaan Ruonakoski pohtii filosofian mahdollisuuksia ilmaista itse??n kielellisesti ep?konventionaalisin tavoin. Ruonakoski kuvaa, kuinka ep?suoraksi filosofiaksi nimitt?m?ss??n traditiossa tuodaan esiin asioiden monimutkaisuus ja vedotaan lukijan oivalluskykyyn. Selke?sti, kauniisti ja monipuolisesti kirjoitetussa artikkelissaan Ruonakoski pohtii, voiko ep?suora filosofia toimia esimerkiksi vastavoimana yhteiskunnan polarisaatiolle.

Charlotta Wolff, ”Pyyteet?n rakkaus, intohimoinen yst?vyys: Miesten v?liset suhteet 1700-luvulla”, Historiallinen aikakauskirja 122, 136–154.

Artikkelissaan Wolff analysoi queer-historian kehyksest? rakkaudellista kirjeenvaihtoa kahden historiallisesti tunnetun hahmon v?lill?. Tekstiss? s?ilyy j?nnite tavalla, joka on harvinaista tieteelliselle artikkelille. Kirjeiden lainausten riemukas, kuvaileva kieli valuu my?s artikkelin ilmaisuun. Wolffin artikkeli osoittaa, ett? romanttisen rakkauden ja yst?vyyden raja on h?ilyv? eik? aina ole mielek?st? suhtautua niihin kategorioina, vaan luontevana jatkumona. Rakkauden historiallinen kirjo on rikas niin tunteessa kuin kieless?.