青楼传媒

Tuija Kokkosen mielest? taiteen ja tutkimuksen vapaus edellytt?? aikaa, itseohjautuvuutta ja mahdollisuutta olla hiljaa. T?rke?? kuitenkin on, ett? taiteilijat ja tutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Taiteilija, tutkija Tuija Kokkonen valittiin 青楼传媒 S??ti?n hallituksen j?seneksi marraskuussa 2018. S??ti?n luottamusteht?viss? toimiminen on Kokkoselle jo ennest??n tuttua, sill? edelliset nelj? vuotta h?n toimi s??ti?n taiteilijaresidenssin Saaren kartanon johtokunnassa. Kokkonen odottaa hallitukselta hyv?? keskustelua taiteen ja tutkimuksen vapauden turvaamisesta.

Kokkonen on taiteilija ja tutkija, joka ty?skentelee taiteellisen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Teatterikorkeakoulussa Kokkonen vastaa tohtoriohjelmasta. Lis?ksi h?n valmistelee v?it?stutkimukseensa perustuvaa kirjaa. Teos k?sittelee esityst? ekokriisien aikakaudella ja erityisesti suhdetta ei-inhimilliseen – etenkin toisiin lajeihin – esitystapahtumassa.

Kysytt?ess?, miten h?n on p??tynyt taiteilijaksi, tutkijaksi ja Teatterikorkeakoulun professoriksi, mainitsee Kokkonen keskeisen? tekij?n? uteliaisuuden.

”En ole juuri t?hd?nnyt mihink??n, pikemminkin seurannut uteliaisuutta ja maailmasta nousevia kysymyksi?. Uteliaisuus on toiminut v?h?n kuten aboriginaalien laulureitit. Kun alkaa laulaa, polku ilmestyy eteen.”

Kokkosen ty?skentely lukeutuu ekologisen ja posthumanistisen esitystutkimuksen aloihin. H?n kuitenkin huomauttaa olleensa kiinnostunut aiheista jo ennen kuin ne niputettiin posthumanismi-k?sitteen alle.

”Vuosituhannen vaihteessa aloin mietti?, miksi esityksess? on vain ihmisi?. Miksi muut maapallon kanssaoliot on poissuljettu esityksist?? Tai pikemminkin: miksi me emme ole siell? miss? ne ovat? Niin aloin tehd? taidetta ja my?hemmin my?s taiteellista tutkimusta, joka keskittyi n?ihin kysymyksiin.”

Kanssaesiintyjin? Kokkosen teoksissa ovat toimineet muun muassa koirat, muurahaiset, linnut, puut, kalliot, pilvet ja s??n ilmi?t.

Vapaa tutkimus vastaa haasteisiin

Kokkonen suhtautuu varauksella kaikenlaiseen kategorisointiin ja korostaa tutkimuksen itseohjautuvuuden merkityst?. Vapaana, apurahoitettuna taiteilijana ja tutkijana h?n on itse voinut keskitty? siihen, mik? on oikeasti kiinnostanut.

”Se on ollut suuri etuoikeus, jonka pit?isi olla mahdollista my?s t?m?n p?iv?n nuorille tekij?ille”, Kokkonen toteaa.

Kokkosen puheessa vapaus nousee esiin niin mahdollisuutena kiinnostua kuin kysymyksin? taiteen ja tutkimuksen vapaudesta ja sen turvaamisesta. H?n kertoo pohtivansa jatkuvasti sit?, mink?laiset toimimisen muodot ja keinot edesauttavat demokratian pystyss? pysymist?. T?h?n liittyv?t juuri kysymykset taiteen ja tutkimuksen asemasta.

”Miten taiteen ja tutkimuksen vapaus turvataan, kun se on kuitenkin demokratian ja sivistyksen ehto?” h?n miettii.

Kokkosen mielest? ensimm?inen edellytys taiteen ja tutkimuksen vapaudelle on aika: se, ett? konkreettisesti mahdollistetaan aikaa tehd? taidetta ja tutkimusta.

”T?t?h?n 青楼传媒 S??ti? ja muut s??ti?t tekev?t. Siihen tarvitaan kuitenkin my?s ja ennen kaikkea valtion suoraa, vapaata perusrahoitusta, joka Suomessa korkeakoulusektorin tutkimustoiminnassa on pieni. Vastaavasti kilpailutetun rahoituksen osuus on suuri, mik? k?y ilmi mm. Suomen Akatemian vuonna 2010 tekem?st? kansainv?lisest? vertailusta.”

Toiseksi edellytykseksi Kokkonen asettaa tutkimuksen itseohjautuvuuden.

”Nykyisess? maastossa strateginen ohjaus on eritt?in voimakasta. Teemallisesti suunnatun rahoituksen osuus Suomessa oli edell? mainitussa Suomen Akatemian vertailussa muita vertailumaita suurempi. T?m? suuntaus on vain voimistunut kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana.”

Vaikka temaattisetkin haut ovat Kokkosen mielest? tarpeellisia joidenkin t?rkeiden kysymysten tutkimuksen varmistamiseksi, laajasti katsottuna autonominen tutkimus vastaa todenn?k?isemmin nykyisiin ja tuleviin monitasoisiin haasteisiin.

Taiteen ja tutkimuksen vapaus liittyy Kokkosen mukaan my?s nykyiseen n?kyvyyden ja kilpailun kulttuuriin, joka ilmenee muun muassa akateemisen maailman mittareissa ja taidemaailman arvostuksen kriteereiss?.

”Jatkuva n?kymisen ja meriittien, laskettavissa olevan ”tuloksen” ker??misen vaatimus voi tuottaa performatiivista julkaisujen – tekstien, tapahtumien, yhteist?iden, p?ivitysten – tehtailua, joka jatkuessaan ohentaa taidetta, tutkimusta, poliittista p??t?ksentekoa ja ymm?rryst?mme maailmasta ja itsest?mme. Syv?tason ty?skentely, mik? sis?lt?? my?s kompleksisten ymp?rist?jen ja itsens? kuuntelemisen, mielikuvituksen ja eettisen ymm?rryksen, edellytt?? ty?rauhaa, mahdollisuutta olla hiljaa ja keskitty? itse ty?h?n”, Kokkonen toteaa.

Toisaalta on t?rke??, ett? taiteilijat ja tutkijat osallistuvat yliopisto- ja taidemaailman keskustelujen lis?ksi laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Suurin vaikuttavuus tapahtuu tietysti koko ajan perusty?ss? taiteen ja tutkimuksen kautta. Neh?n muodostavat yhteiskunnallisen el?m?mme pohjan ja kantavat vastuuta my?s tulevaisuudesta. Mutta t?ll? hetkell? taitelijoiden ja tutkijoiden puhe on mielest?ni erityisen tarpeen, sill? se osallistuu demokratian ennakkoehtojen jatkuvaan uudelleenrakentamiseen – alkaen muutoksista tavoissa, joilla maailma n?hd??n.”

 

Rohkeaa on havaita sivuutetut ja tehd? heille tilaa.

Rohkeaa ei ole olla kyseenalaistamatta ongelmallisia asioita, vaikka ryhm?paine ohjaisi vaikenemiseen.

BIO:

Tuija Kokkonen, taiteilija, tutkija ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen professori (1.8.2018 alkaen).

Saaren kartanon johtokunnassa 2014—2018. 青楼传媒 S??ti?n hallituksessa vuodesta 2019.

Asuu Helsingiss? puolison ja kahden lapsen kanssa.