青楼传媒

Taiteiden tutkimus ei ole ensimm?isen? listalla, kun yliopistot kehuvat saavutuksillaan. T?m?n totesi 青楼传媒 S??ti?n johtaja Ulla Tuomarla neuvotellessaan s??ti?n rahoituksesta suomalaisille yliopistoille. Rahoitusleikkauksista k?rsinyt taiteiden tutkimus kiinnostaa silti vuodesta toiseen suurta m??r?? opiskelijoita. Se kertoo alan merkityksest?, vaikka ty?llisyysn?kym?t ovat ep?varmat. 青楼传媒 S??ti?n 4,5 miljoonan euron lahjoituksella viisi yliopistoa saa nyt mahdollisuuden vahvistaa taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen asemaa. 

Kun valtio k?ynnisti vastinrahakampanjan 2020–22 yliopistojen p??omittamiseksi, 青楼传媒 S??ti? sai kampanjan tiimoilta yhteydenottoja monesta eri yliopistosta. Siit? alkoi yli vuoden mittainen neuvottelukierros, jonka tuloksena s??ti? teki yhteens? 4,5 miljoonan euron lahjoituksen viidelle eri yliopistolle.

Yli vuoden kest?nyt dialogi tarjosi mielenkiintoisen n?k?alan yliopistojen t?m?nhetkiseen tilaan. Koronapandemiasta johtuen suuri osa tapaamisista jouduttiin toteuttamaan et?n?. Alkuvaiheen tapaamisissa kuultiin paljon puhetta parhaudesta. Kukin yliopisto korosti omia vahvuuksiaan, painoalojaan, lippulaivojaan ja keih??nk?rki??n.  

S??ti?ss? meit? alkoi kuitenkin kiinnostaa enemm?n se, mit? aloja profilointi ja priorisoiminen kenties ty?nt?? syrj??n tai per?ti upoksiin. Akateemisen vapauden hengess? halusimme tiet??, viel?k? yliopistoissa voi tutkia asioita, jotka ovat osa yliopiston sivistysteht?v??, mutta eiv?t kenties juuri t?ll? hetkell? se kuumin tutkimusala. Kysyimme t?t? yliopistoilta suoraan: onko yliopistossanne t?ll? hetkell? aloja tai oppiaineita, jotka ovat uhanalaisia? Vastausten pohjalta meille syntyi k?sitys siit?, ett? taiteen tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen tilanne on Suomessa erityisen tuen tarpeessa.  

Parhauden tukeminen on helppoa, mutta tietyss? mieless? se ei ole kovin kunnianhimoista, ja heikomman tukemiseen liittyy omat ongelmansa. Yksitt?inen lahjoitus on rajallinen, ja jos yliopisto ei sitoudu tekem??n omia panostuksiaan, ala kuihtuu lahjoituksesta huolimatta. Useissa s??ti?iss? tunnistetaan se tavallinen tarina, jossa pyydet??n rahaa s??ti?ist? professuurille, johon yliopisto ei itse panosta. Ei se rahoittajaakaan tuolloin vakuuta.  

Vastinrahakampanjan s??nt?jen mukaan yli 10?000 euron lahjoituksia voi osoittaa tietylle koulutusalalle. Sen tarkemmin ei kampanjan puitteissa tehtyjen lahjoitusten k?ytt?tarkoituksesta ole mahdollista sopia, ja me tottakai luotammekin siihen, ett? yliopistoissa osataan k?ytt?? lahjoitusvaroja viisaasti. Keskin?isiss? tapaamisissamme esille nousi muun muassa toive vahvistaa luovan kirjoittamisen koulutusta suomalaisessa yliopistokoulutuksessa. On siis mahdollista, ett? luovan kirjoittamisen koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan s??ti?mme lahjoituksen turvin.  

Olen kuullut, ett? taiteiden tutkimuksen asema suomalaisissa yliopistoissa on historian saatossa ollut aina hieman hankala. Ehk?p? voi sanoa my?s, ett? taiteen ja tutkimuksen suhde on perinteisesti ollut vaikea. Viimeisen reilun kymmenen vuoden ajanjaksolla tilanne on humanistisissa tiedekunnissa ollut se, ett? pikkuriikkisten oppiaineiden parin-kolmen opettajan resursseilla pyrit??n tarjoamaan monipuolisesti taiteen tutkimuksen koulutusta, joka kiinnostaa isoa joukkoa opiskelijoita, vaikka kulttuurialan ty?markkinat ovat ep?varmat ja ammatillinen identiteetti ep?selv?.? Oppiaineissa opettajat uupuvat, mutta taistelevat urheasti oppiaineensa s?ilytt?miseksi ja ovat viel?p? tutkimuksellisesti aktiivisia. ?

Yliopistojen yhteisty? voi antaa enemm?n mahdollisuuksia

Kent?n ty?njako mutkistui entisest??n, kun ylimmist? taideoppilaitoksista alkoi valmistua tohtoreita. Vaikka esimerkiksi musiikin tutkimus on hy?tynyt siit?, ett? sek? muusikot ett? musiikkitieteilij?t tuovat omat n?k?kulmansa musiikin tutkimukseen, ministeri?n kanta on tuntunut olevan se, ett? Suomessa tehd??n koulutuksen n?k?kulmasta p??llekk?isi? asioita – ja joka puolella ruikutetaan v?hist? resursseista. 

On k?yty my?s periaatteellista keskustelua siit?, onko taiteilija itse kykenev? tutkimaan omaa taiteellista ty?skentely??n ja voiko sit? nimitt?? tieteeksi yht? lailla kuin tutkijan tekem?? analyysi? toisen tekem?st? taiteesta. Taideyliopistossa tehd??n sek? taiteellista (taiteilijoiden tekem?? omaan praktiikkaansa kohdistuvaa) tutkimusta ett? jonkin verran my?s taiteiden tutkimusta. Yhteisty?mahdollisuuksia alan koulutuksessa onkin kaventanut pelko siit?, ett? humanistinen taiteiden tutkimus siirrett?isiin taidealan yliopistoihin. 

Taiteiden tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat kuitenkin hy?tyisiv?t nykyist? laajemmasta koulutusyhteisty?st? oppilaitosten v?lill?. Siihen toivottavasti avautuu uusia mahdollisuuksia, kunhan eloonj??mistaistelu voidaan j?tt?? v?hemm?lle. 

Taiteiden tutkimuksella on vakiintunut paikkansa my?s osana humanistista ainetarjontaa. Omasta mielest?ni humanistisen tiedekunnan vetovoimaisuus perustuu juurikin oppialojen laajalle tarjonnalle. Humanististen aineiden kirjo lienee ollut ainakin oman ik?luokkani humanistiopiskelijoille syy siihen, ett? ulko-oven etsimisess? ei pidetty turhaa kiirett?; oli ihanaa samoilla kaiken sen rikkauden keskell? ja opiskella uusia asioita! 

Koronapandemian aikana taide-el?mysten puute on tuonut esille sen, miten suuri merkitys taiteella, kulttuurilla ja ihmisten v?lisill? kohtaamisilla on hyvinvointiimme. Kun pandemian mainingit n?yttiv?t rauhoittuvan, Ven?j?n aloittama sota Ukrainassa ajoi koko Euroopan uuteen, hyyt?v??n poikkeustilaan. 

Poikkeuksellisista vuosista selviytymiseen tarvitaan toivoa, osaamista ja tietoa eri aloilta: ihmist? kohtaavissa kriiseiss? on eduksi tuntea ihmist? emmek? aina voi tiet??, mik? tutkimusala seuraavaksi osoittautuu todella t?rke?ksi. 

青楼传媒 S??ti? t?m?nkertainen lahjoitus suomalaisille yliopistoille on toivoaksemme s??ti?n itsens? n?k?inen: vahvasti humanismiin uskova, taiteisiin taipuvainen ja moninaisuutta yll?pit?v?.