Uutiset 青楼传媒 S??ti?n toiminta 15.05.2025 Mit? synnytt?minen tekee keholle ja kansantaloudelle? Vuoden Tiedekyn? -voittajat pureutuvat synnytyksen j?lkeisiin vaivoihin, joiden hintalappua kukaan ei ole laskenut Vuoden Tiedekyn? -voittajat Anna Rajala ja Tiina Vaittinen. Kuva: Heidi Strengell Jaa: Synnytt?j?n keho ja mieli kantavat raskauden ja synnytyksen j?lki? l?pi el?m?n, ja sill? on vaikutuksia my?s talouteen, v?itt?v?t Vuoden Tiedekyn? -palkitut Anna Rajala ja Tiina Vaittinen. Koska synnytt?misest? aiheutuvien terveysongelmien kustannuksista ei ole olemassa pitkitt?isaineistoja, tutkijat loivat avuksi kuvitteellisen ”Annastiinan”, joka maksaa synnytyksen j?lkeisten pid?tysvaivojen pitk?aikaiset seuraukset pitk?lti omasta pussistaan. Synnytt?j?n keho ja mieli kantavat raskauden ja synnytyksen j?lki? l?pi el?m?n, ja sill? on vaikutuksia my?s talouteen, todetaan Anna Rajalan ja Tiina Vaittisen Vuoden Tiedekyn? -palkitussa tutkimusartikkelissa. 青楼传媒 S??ti? on my?nt?nyt 25 000 euron arvoisen Vuoden Tiedekyn? -palkinnon Rajalan ja Vaittisen artikkelille . Artikkeli on ilmestynyt Poliittinen talous -lehden hoivan politiikkaa k?sittelev?ss? teemanumerossa (10:2022). Poliittisessa puheessa synnytt?minen on ollut osallistumista ”synnytystalkoisiin”, uusien veronmaksajien tuottamista eli ty?voiman biologista uusintamista. Rajala ja Vaittinen, yhteiskirjoitusnimelt??n Annastiina Rajala-Vaittinen, kohdistavat kuitenkin huomion syntyvien lasten sijaan synnytt?neisiin ja – akateemisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tabuja rikkoen – erityisesti synnytinelimiin. Kirjoittajat tuovat esiin, mill? tavoin synnytt?minen rapauttaa ruumista ja j?tt?? j?lkens? my?s synnytt?neen mieleen. Siksi sill? on vaikutuksia niin henkil?kohtaisen el?m?n kuin kansantaloudenkin kannalta. Palkitussa artikkelissa tutkijat kysyv?tkin, miten vaginallisten ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan julkisessa taloudessa – kenen ehdoilla ja kustannuksella. Synnytysten pitk?t j?ljet: synnytyselinten poliittinen talous ”Kaikilla talousj?rjestelmill? on vaginaaliset rajansa”, Rajala ja Vaittinen tiivist?v?t artikkelin p??v?itt?m??. ”Synnytt?minen on ainoa talouden uusintamiseen liittyv? biologinen tapahtuma, joka s??nn?llisesti repii ja venytt?? ihmisruumiita rikki”, he kirjoittavat. Rajala ja Vaittinen korostavat ristiriitaa siin?, ett? vaikka heikkenev?n huoltosuhteen Suomeen haluttaisiin uusia veronmaksajia, niin synnytyksen fyysisist? ja psyykkisist? vaikutuksista ei kuitenkaan kanneta yhteiskunnan tasolla vastuuta. ”Vaginat eiv?t ole vain talouden k?ytt?esineit? ja uusintamisen instrumentteja. Niiden hyvinvointi ja pahoinvointi ovat intiimiss? yhteydess? paitsi vaginallisten ihmisten hyvinvointiin my?s julkisen talouden kestokykyyn.” Synnytys rapauttaa synnytt?j?n ruumista, ja sill? on j?lkens? pitk?lle el?m??n. Erityisesti tutkijat nostavat artikkelissa esiin raskauden ja synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin. Kansainv?listen arvioiden mukaan alatiesynnytyksest? j?? joka kolmannelle synnytt?j?lle virtsankarkailuvaivoja ja jopa joka kymmenennelle ulosteenkarkailua. Artikkelin tutkimusote on feministinen: ”Vuodot ehk? syntyv?t maailman luonnollisimmassa tapahtumassa, uutta ihmist? synnytett?ess?, mutta vuotojen hoitamatta j?tt?misess? ei ole mit??n luonnollista.””Synnytt?neiden inkontinenssi on asia, jonka osalta julkista taloutta voitaisiin parantaa leikkaamatta. Se on ennaltaehk?ist?viss?, jos raskaana oleville ja synnytt?neille tarjottaisiin esimerkiksi lantionpohjan fysioterapiapalveluita. Mutta jos vaivaa ei hoideta nuorella i?ll?, liev? inkontinenssi voi i?n my?t? pahentua ja kerrytt?? inhimillisi?, taloudellisia ja ymp?rist?kustannuksia koko el?m?nkaaren ajan”, tutkijat avaavat pidemm?n aikav?lin vaikutuksia. I?kk?ill? virtsan- tai ulosteen inkontinenssi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miss? vaiheessa tarvitaan ymp?rivuorokautista hoivaa. T?h?n tutkijakaksikko haluaa tuoda taloudellisen n?k?kulman: mit? synnytt?minen maksaa inhimillisesti, mit? taloudellisesti? ”Aika traaginenhan siit? tuli”: Annastiinan fiktiivinen el?m?ntarina Jotta inkontinenssin tai muiden raskauden ja synnytyksen aiheuttamien terveyshaittojen kansantaloudellisia kustannuksia voitaisiin laskea, tarvittaisiin riitt?v?n pitk?n aikav?lin aineistoja.??”El?m?nkaaren aikana kumuloituvien kustannusten arvioimiseksi olisimme tarvinneet vuosikymmenten ajalta hankittuja pitkitt?isaineistoja. Sellaisia ei kuitenkaan ollut nyt mahdollista hankkia, joten p??timme hy?dynt?? tuolloin k?ynniss? olleessa inkontinenssihankkeessa ker?tty? aineistoa sek? muuta aikaisempaa tutkimusta ja koostaa siit? el?m?nkulun, jonka tyyppinen monen synnytt?neen tarina saattaisi olla”, kirjoittajat kertovat.??Syntyi kuvitteellisen ”Annastiinan” fiktiivinen el?m?ntarina. Tarinassa pid?tysvaivoista seuraa ”Annastiinalle” ensin aiemmin mieluisista liikuntaharrastuksista luopuminen, sitten seksiel?m?n kuihtuminen, avioero, masennus- ja sairauslomajaksoja ja lopulta el?keik?isen? siirtyminen ymp?rivuorokautiseen hoivakotiin. Hoidon vaivoihinsa h?n maksaa eri el?m?nvaiheissa omasta kukkarostaan.??”Aika traaginenhan siit? tuli”, Rajala ja Vaittinen nauravat. ”Kaikki t?m? ei tietenk??n v?ltt?m?tt? kumuloidu yhden ihmisen kohdalle, mutta tutkimuksen informoiman realistisen fiktion tai akateemista proosan tarkoitus on luoda kokonaiskuva mahdollisesta el?m?nkulusta.”??Tutkijat ovat huomanneet, ett? tarinallinen menetelm? ei pelk?st??n pohjaa tutkimukseen vaan my?s ruokkii tutkimuksen tekemist?. ?”Kun kirjoittaa jonkun n?k?kulmasta, asettuu eri tavalla toisen asemaan. Se saa kysym??n sit?, mit? t?lle tarinan ruumiilliselle henkil?lle voisi aiempaan tutkimukseen nojaten tapahtua, ja ohjaa tutkimuksellisestikin etsim??n tietoa, jota tarvitaan tarinan tueksi.”? Fiktiivisen tarinan tarkoitus on osaltaan antaa my?s sy?tett? jatkotutkimukselle. ”Nyth?n pit?isi oikeastaan l?yt?? se feministinen terveystaloustieteilij?, joka laskisi synnytysten aiheuttamien vammojen kansantaloudellisia kustannuksia pitk?ll? aikav?lill?, erityisesti hoidettavissa ja ehk?ist?viss? olevien vammojen osalta.” Vuoden Tiedekyn? -voittajat Anna Rajala ja Tiina Vaittinen. Kuva: Heidi Strengell Yhteiskirjoitusnimi vastarintana kilpailullisuudelle Palkitun artikkelinsa tutkijat ovat kirjoittaneet molempien etu- ja sukunimi? yhdist?v?ll? yhteiskirjoitusnimell?. Yhteiskirjoitusnimi on heille my?s vastarintaa nykyiselle yliopistomaailmalle, jossa yhdess? tekemisen sijaan korostuu kilpailullisuus. ”Vaikka kirjoittaisit ja julkaisisit ihan yksin, niin tiede on aina yhteisty?n tulosta”, kirjoittajat perustelevat ratkaisua. ”Annastiina osaa tehd? paljon enemm?n, pystyy paljon enemp??n ja uskaltaa paljon enemm?n kuin mit? Tiina tai Anna yksin. Annastiinalla on my?s oma ORCID-tutkijatunniste, ja ura viel? edess?”, Rajala ja Vaittinen lupaavat.Vuoden Tiedekyn? -palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielist? tieteellist? kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Vuodesta 2010 alkaen my?nnetyn palkinnon suuruus on 25 000 euroa ja se on yksi Suomen suurimmista tieteellisen kirjoittamisen palkinnoista. Tunnustus jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ymp?rist?ntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille.? Ote palkinnon valitsijan, It?-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo 贬别濒é苍颈苍?palkintoperusteluista: ”Kirjoittajaduo r?v?ytt?? p?yt??n lukijan nieleskelt?v?ksi katveeseen j??neen naisten terveydenhoidon puutteen ja laiminly?nnin kustannukset sek? muut taloudelliset vaikutukset. He l?hestyv?t taloutta ep?ortodoksisesti ja osoittavat vastaansanomattoman vakuuttavasti, ett? julkinen terveydenhuolto on hoitanut huonosti ja piittaamattomasti huomattavan suurta reproduktioterveyteen liittyv?? ongelmaa: synnytyksen j?lkeisi? pid?tysvaivoja eli virtsan- ja ulosteenkarkailua. Kirjoittajat ovat maustaneet kirjoituksensa ronskisti ja h?pe?m?tt? feminismill?, ja varsin raikasta on se, ett? he keskustelevat eletyst? naisruumiillisuudesta lis??ntymisen ja synnytt?misen asiayhteydess? fokusoiden vaginaan synnytinelimen?. Intellektuelliselta anniltaan kirjoitus on paitsi t?ysipainoinen my?s eritt?in runsas.”