Uutiset 青楼传媒 S??ti?n toiminta 28.10.2025 Milt? n?ytt?? demokratian tulevaisuus?? Kuva: Annukka Pakarinen Jaa: L?hes 60 青楼传媒 S??ti?n rahoittamaa tutkijaa ja taiteilijaa kokoontui lokakuun alussa keskustelemaan siit?, milt? n?ytt?? demokratian tulevaisuus. Tilaisuudessa pohdittiin demokratian nykytilaa ja mahdollisia kehityssuuntia monista eri n?k?kulmista k?sin. J?rjestimme 1. lokakuuta osana 青楼传媒 S??ti?n Rapautuuko demokratia? -rahoitusohjelmaa tilaisuuden, johon kutsuimme sek? ohjelman teemahauissa rahoitettujen hankkeiden edustajia ett? muita 青楼传媒 S??ti?n rahoittamia tutkijoita ja taiteilijoita pohtimaan demokratian tilaa ja tulevaisuutta. Osuvasti kansalaisvaikuttamisen p?iv?n? – joka on my?s kansainv?linen s??ti?p?iv? – pidetyss? tapahtumassa sukellettiin demokratiaan ja sen muotoihin alustusten ja pienryhm?keskusteluiden kautta. P?iv?n keskusteluissa nousi esiin jaettuja huolia ja suuria haasteita, mutta my?s toiveikkuutta ja uusia ideoita demokratian suhteen. Selv?? oli, ett? demokratian tulevaisuus ei ole kiveen hakattu tai mustavalkoinen, vaan vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja on monia. Keskusteluja yhteen vet?ess? nousi kuitenkin toistuvasti esiin muutama keskeinen teema. Ei pelkk?? vaalihumua: demokraattisen osallisuuden monet muodot Osallisuus on demokratian elinehto. Keskusteluissa pidettiin ongelmallisena demokraattisen osallistumisen typist?mist? pelk?st??n vaaleiksi ja puoluety?ksi. N?ill? institutionaalisen osallistumisen muodoilla on t?rke? teht?v? demokraattisissa yhteiskunnissa, mutta demokratian tulisi mahdollistaa my?s muita osallistumisen tapoja. ”??nest?minen ei ole ainut tapa tehd? demokratiaa.” T?llaisia voivat olla esimerkiksi uudenlaiset aktivismin muodot, ruohonjuuritason toiminta omassa kaupunginosassa, ty?paikalla tai yliopistossa sek? osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun eri alustoilla. Osallisuuden t?ytyy kuitenkin olla aitoa: n?enn?iset kuulemisprosessit, dialogipesu ja muunlainen ep?aito “pikkudemokratia” voivat heikent?? luottamusta demokratiaan. ”Jos mihink??n ei saa vaikuttaa esim. ty?paikalla tai yliopistossa, miten voidaan ajatella, ett? ihmisill? olisi intoa vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa?”? Kuva: Annukka Pakarinen Digitalisoituva demokratia algoritmien ajassa Teknologinen kehitys ja yhteiskunnan digitalisaatio kietoutuvat tiiviisti demokratiaan ja sen tulevaisuuteen. Uudet digitaaliset ty?kalut voivat lis?t? joidenkin osallisuutta ja sitoutumista samalla, kun toiset j??v?t yh? enemm?n digiyhteiskunnan ulkopuolelle. ”Nyky??n on vaikeaa olla edes kansalainen, jos ei osaa k?ytt?? ?lypuhelinta.” Sosiaalinen media ja teko?lyty?kalut kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka muokkaa sek? osallisuuden ett? p??t?ksenteon tapoja. Digitaaliset alustat voivat v?litt?? tietoa, tuoda ihmisi? yhteen ja tarjota mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Samalla ne kuitenkin luovat r??t?l?ityj? kuplia, tekev?t ihmisten datasta kauppatavaraa ja muokkaavat yhteiskuntaa algoritmien logiikalla. Keskusteluissa muistutettiin, ett? teknologia ei automaattisesti lis?? osallisuutta. Se ei voi ratkaista sosiaalista eriarvoisuutta tai yhteiskunnallisia valuvikoja. Palveluiden digitalisaation taustalla on monesti talouden ja tehokkuuden logiikka kansalaisten tarpeiden sijaan. ”Usein ne, jotka eniten tarvitsevat palveluita, p??sev?t niihin kaikkein huonoimmin k?siksi.” Julkisesta tiedonv?lityksest? sis?lt?kupliin Avoin ja vapaa tiedonv?litys on toimivan demokratian perusedellytys. Digitalisaatio kuitenkin muuttaa my?s mediamaisemaa. Median rooli julkisena tiedonv?litt?j?n? ja ”nelj?nten? valtiomahtina” on murroksessa, ja jaettu julkisuus murenee. Keskusteluissa huomautettiin, ett? perinteinen media on yh? riippuvaisempi ylikansallisista teknologiayhti?ist? ja niiden algoritmeista yleis?jen saavuttamiseksi. Sosiaalisen median toimintalogiikka ja sis?lt?tyypit valuvat my?s perinteisiin medioihin, ja raja somen mielipidevaikuttajien ja riippumattoman journalismin v?lill? h?m?rtyy. “Joidenkin mielest? samat ohjeet, jotka on tarkoitettu takaamaan hyv?? journalistista k?yt?nt??, n?ytt?ytyv?tkin mielipiteiden ja sis?ll?n kontrollina.” Lukijoista tulee yh? enemm?n kuluttajia, joiden huomiosta, klikeist? ja euroista kilpaillaan. Yleis?t sirpaloituvat, kun ihmiset poteroituvat eri alustoille ja kanaviin. Samalla median keskittyminen jatkuu ja ylitt?? kansallisia rajoja, mik? voi yksipuolistaa uutisvirtaa. Huoli rapistuvasta medialukutaidosta kuului monessa keskustelussa. Heikko (media)lukutaito rapauttaa demokraattisia kansalaisvalmiuksia ja altistaa propagandan ja salaliittoteorioiden levi?miselle. “Johtavatko tilauspohjaiset mallit polarisaatioon? Tuleeko mediasta ylellisyystuote?” Kuva: Annukka Pakarinen Kuvitellaan uusi demokratia Keskusteluissa pohdittiin my?s sit?, mitk? arvot ja piirteet ovat demokratialle keskeisi?. Ei ole olemassa yht? ainoaa n?kemyst? siit?, millaista demokratian tulisi olla. Demokratia, kuten muutkin aatteet ja ideat, t?ytyy paikallistaa. Samalla demokraattisia arvoja ja periaatteita voidaan k?ytt?? my?s autorit??risen hallinnon tarpeisiin tai demokratian vastaiseen toimintaan. Esimerkiksi oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja kansainv?lisi? sopimuksia voidaan rikkoa demokraattisesti. Onko t?m? demokratian todellinen kriisi? ”Demokratia on ohjelmisto, joka pit?? p?ivitt??.” Jotta demokratia voi uudistua, tarvitaan kyky? kuvitella toisin ja tavoitella jotakin sellaista, jota ei viel? ole. Yhteiskunnalliset innovaatiot voivat synty? tuttujen instituutioiden ja vakiintuneiden toimintatapojen ulkopuolella. Kollektiivinen mielikuvitus n?htiin keskusteluissa keskeisen? taitona demokratian kehityksen kannalta. Demokratian yll?pit?minen ja uudistaminen vaatii my?s demokraattisten oikeuksien aktiivista puolustamista, yhteis?llisyytt? sek? keskustelua – silloinkin, kun keskustelu ei johda nopeisiin toimenpiteisiin tai ?killiseen muutokseen. On t?rke?? tarjota vaihtoehtoja n?k?alattomuudelle ja yhteiskunnalliselle kyynisyydelle. ”Tarvitsemme kollektiivista mielikuvitusta, emme pelk?st??n politiikan oppimista.” Lue lis?? Rapautuuko demokratia -rahoitusohjelmasta.