青楼传媒

青楼传媒 S??ti?n my?nt?m?n Vuoden Tiedekyn? -palkinnon saa t?n? vuonna v?it?skirjatutkija Pieta Hyv?rinen artikkelillaan Sienestyst? pohjoisilla puupelloilla: metsien moninaiset taloudet ja plantaasiosentrismin ongelma. Hyv?rinen haastatteli tutkimustaan varten korvasienten ker?ilij?it? hakkuuaukeilla, mets?autoteill? ja harvennetuissa metsiss?. Heid?n kauttaan hahmottui uusia tapoja n?hd? ker?ily osana metsien moninaisia talouksia.

Alue ja Ymp?rist? -lehdess? julkaistu Pieta Hyv?risen avaa sienest?ji? seuraamalla vaihtoehtoisen n?kym?n mets?n merkityksiin Suomessa, jossa puuntuotanto on m??ritellyt metsien k?ytt?? vuosikymmenten ajan.

”Metsist? ker?ilty? tai pyydetty? ruokaa tai siell? hyvinvointitarkoituksissa vietetty? aikaa ei ole tapana laskea osaksi mets?taloutta. Taloudellisessa mieless? mets?t ymm?rret??n yh? ensisijaisesti puuntuotannon kautta”, v?it?skirjatutkijana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisess? tiedekunnassa toimiva Hyv?rinen sanoo.

Hyv?rinen on kehitt?nyt tutkimuksessaan feministiseen talousmaantieteeseen nojautuvan plantaasiosentrismin k?sitteen. Se soveltuu kuvaamaan suomalaisen mets?talouden j?rjestymist? plantaasimaisena, voitontavoitteluun ja avohakkuisiin perustuvana puuntuotantona, joka j?tt?? marginaaliin muut mets??n paikantuvat toimeentulon tavat, kuten marjastuksen ja sienestyksen.

Artikkelissaan Hyv?rinen ehdottaa, ett? mets?talous voidaan kuitenkin ymm?rt?? my?s plantaasimaista puuntuotantoa laajempana kokonaisuutena.

 

Sienest?minen vahvistaa hyvinvointia ja toimeentuloa

Tilastokeskuksen mukaan sieni? ker?ilee vuosittain noin kolmasosa aikuisv?est?st?, ja marjoja l?hes puolet. Metsiss? ulkoilu ja retkeily ovat entisest??n kasvattaneet suosiotaan koronapandemian my?t?.

Hyv?rinen l?yt?? etnografisesti toteuttamassaan haastattelututkimuksessa sienest?miselle useita motiiveja: se on keino hankkia ruokaa, lis?tuloja, saada hy?tyliikuntaa ja tukea omaa mielenterveytt?. Sienestyksell? on my?s hyvinvointia tuottava sosiaalinen ulottuvuus, sill? sieni? poimitaan yhdess? perheen tai yst?vien kanssa, ja niit? lahjoitetaan tai vaihdetaan. Lis?ksi sienest?m?ll? voi tukea omavaraisuutta ja toteuttaa visioita palkkaty?n ulkopuolisesta toimeentulosta.

Puuntuotannon l?pitunkeva l?sn?olo metsiss? tarkoittaa sienest?jille jatkuvaa ep?varmuutta, metsien muista eli?yhteis?ist? puhumattakaan. Samalla sienest?j?t ja mets?teollisuuden toimijat el?v?t kuitenkin osin tuottoisassa vuorovaikutuksessa, sill? mets?autotiet ja mets?koneiden urat helpottavat sieniapajien ??reen p??semist?. Puuston harvennus voi jopa lis?t? marjasatoja, ja hakkuuaukeiltakin voi poimia korvasieni? ja my?hemmin vadelmia.

Hyv?risen mukaan hakkuuaukeiden haltuun ottaminen korvasienipaikkoina on ??rimm?inen esimerkki ker?ilyn sinnikkyydest? ja ennalta-arvaamattomista mahdollisuuksista. Ker?ilij?t tulevat toimeen paitsi elinymp?rist?j? raunioittavien tuotannon muotojen kanssa, my?s niist? riippumatta ja niiden j?lkeen.

”Hyv?risen artikkelilla on poikkeuksellista ajankohtaisuutta aikana, jona monet suomalaiset ovat l?yt?neet mets?n uudestaan, kun totuttu kaupunkiel?m? on ollut katkolla. Artikkelin t?rkeys juontuu my?s t?m?n ajan keskeisest? yhteiskuntapoliittisesta ja ymp?rist?tieteellisest? haasteesta: biodiversiteetin suojelun kysymys on nostettava ilmaston suojelun rinnalle”, perustelee Vuoden Tiedekyn? -palkinnon voittajan valinnut yhteiskuntapolitiikan professori emerita Marja J?rvel?.

”Pienest? osasesta maailmaa – kuten korvasieni ja sen ker??j? – voi taitava kirjoittaja keri? auki kokonaisen tieteellisesti pohditun tuotantomuodon kritiikin niin, ett? palaset asettuvat tasapainoisesti paikalleen.”

 

Vuoden Tiedekyn? -palkinto jaetaan vuosittain tieteellisest? kirjoituksesta, jossa suomen kielt? on k?ytetty erityisen ansiokkaasti. Sen tarkoituksena on tukea suomenkielist? tieteellist? kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinto my?nnet??n vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja ymp?rist?tieteellisen kirjoittamisen aloilla. Palkinto jaettiin t?n? vuonna yhdennentoista kerran.