青楼传媒

Jos valtion vanhoja metsi? suojellaan tieteellisten kriteerien perusteella 100 000 hehtaaria, suojelun yhteiskunnallinen nettohy?ty on vuoteen 2050 menness? jopa satoja miljoonia euroja, todetaan emeritusprofessori Markku Ollikaisen ja tutkijatohtori Johanna Kankaan tekem?ss? analyysiss?.

Suomen hallitus julkisti kes?kuussa esityksens? vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereist?. Tieteeseen perustuvien kriteerien sijaan hallitus l?hetti lausuntokierrokselle maa- ja mets?talous- ja ymp?rist?ministeri?n yhteisen ehdotuksen, jossa kriteerit mitoitettiin niin tiukaksi, ett? valtaosa jo suojelluistakaan metsist? ei t?yt? niit?.

Jos valtio suojelisi Luontopaneelin suosituksen mukaisesti tieteellisten kriteerien perusteella kaikki omistamansa vanhat ja luonnontilaiset mets?t, sen on arvioitu johtavan noin 100 000 hehtaarin suojeluun.

Suomessa on t?h?n menness? arvioitu vain suojelun kustannuksia, mutta suojelun hy?tyj? sek? v?ltettyj? kustannuksia ei ole tutkittu.

Helsingin yliopiston ymp?rist?ekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen ja tutkijatohtori Johanna Kangas ovat laatineet asiasta keskustelualoitukseksi selvityksen Valtion vanhojen metsien suojelu – Hy?dyt ja kustannukset, ep?suorat vaikutukset ja riskit.

青楼传媒 S??ti?n Mets?n puolella -aloitteen tilaamassa selvityksess? toteutetaan valtion vanhojen metsien suojelun kustannus-hy?tyanalyysi, jossa arvioidaan suojelulla turvattujen luontoarvojen rahallista arvoa suhteessa suojelun kustannuksiin eli menetettyihin mets?taloustuottoihin.  

Analyysissa verrataan valtion vanhojen metsien 100 000 hehtaarin suojelun nettohy?tyj? hallituksen esityksen mukaiseen vaihtoehtoon, jossa suojeluala on noin 20 000 hehtaaria.

Laskennan aineistona on hy?dynnetty Luonnonmets?-ty?ryhm?n vuosina 2019–2023 ker??m?? inventointiaineistoa valtion metsien potentiaalisista suojelukohteista.

Eri tarkasteluvaihtoehdot osoittavat, ett? 100 000 hehtaarin valtion metsien suojelun yhteiskunnallinen nettohy?ty vuoteen 2050 menness? olisi mittava, jopa satoja miljoonia euroja.

Hallituksen esityksen mukaisessa vaihtoehdossa merkitt?v? osa arvokkaista kohteista voitaisiin hakata, jolloin niiden sis?lt?m?t luonto- ja ilmastoarvot menetet??n tilanteessa, jossa Suomen maank?ytt?sektorin hiilinielu on jo kutistunut l?hes nollaan. Jos Suomi ep?onnistuu maank?ytt?sektorin nettonielua koskevan EU-sitoumuksen saavuttamisessa, valtiolle koituu suoria kustannuksia nieluyksik?iden hankinnasta.

Hakkuista saatava mets?tulo ei kuitenkaan riit? kattamaan menetettyjen monimuotoisuus- ja ilmastohy?tyjen yhteenlaskettua arvoa. Kun arvokkaiden alueiden hakkuuriski otetaan huomioon kustannus-hy?tyanalyysissa, hallituksen esityksen mukainen suojeluratkaisu tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia kaikissa tapauksissa.

Analyysin lopputuloksena p??dyt??nkin yksik?sitteisesti suosittelemaan, ett? 100 000 hehtaaria monimuotoisuuden kannalta arvokkaita valtion metsi? suojellaan tieteellisten kriteerien pohjalta.

青楼传媒 S??ti? toimittaa selvityksen seuraavaksi valtioneuvostolle, toimittaen samalla tutkijavetoomuksen, jossa yli 400 mets?- ja ymp?rist?alan tutkijaa vetoaa hallitukseen vanhojen metsien kriteerien m??rittelemiseksi uudelleen tieteellisin perustein.

Lataa selvitys t?st?

Lis?tietoa tutkimuksen l?ht?kohdista ja johtop??t?ksist?

Selvityksen tutkimusmenetelm?n? on yhteiskunnallinen kustannus-hy?tyanalyysi. Analyysissa punnitaan suojelun hy?tyj? suhteessa suojelun kustannuksiin.

Hy?dyist? t?rkein on luonnon monimuotoisuuden suojelu, eli j?ljell? olevien vanhojen metsien monimuotoisuus ja ainutlaatuisuus.

Vanhoihin metsiin sitoutuu merkitt?v? hiilivarasto ja ne toimivat hiilinieluna tuottaen ilmastohy?ty?, joka on otettu huomioon laskennassa.

Jotta monimuotoisuus- ja hiilinieluhy?dyt saadaan samalle viivalle kustannusten kanssa, ne arvotetaan rahassa. Monimuotoisuudelle ei ole markkinoilla noteerattua hintaa. Sen arvostus on johdettu METSO-ohjelman mukaisista korvauksista ja vertailuna k?ytet??n my?s tieteellisiss? tutkimuksissa julkaistuja tilastollisia analyysej? kansalaisten maksuhalukkuudesta suojella luonnon monimuotoisuutta.

Hiilinielun osalta on sovellettu EU:n ilmastopolitikan mukaista hiilen hintaa, eli maank?ytt?sektorilla (LULUCF, land use, land use change and forestry) syntyv?? nieluyksik?iden hintaa.

Metsien suojelun kustannukset m??rittyv?t menetettyjen hakkuutulojen nykyarvona. Kustannusten suuruus riippuu suojelupinta-alasta, siihen kuuluvien kohteiden puuntuotoskyvyst? ja puuston m??r?st? sek? puun tarjonnan supistumisen aiheuttamasta puun hinnan noususta.

Yhteiskunnallinen nettohy?ty 100 000 hehtaarin vanhojen metsien suojelusta on selvityksen mukaan kaikilla monimuotoisuuden arvottamisparametreilla positiivinen, kun suojelusta koituvaa hiilinielua arvotetaan EU:n LULUCF-sektorin nieluyksik?iden arvioidulla hinnalla.

Puun hintaa, nieluyksik?iden hintaa, rehevien ja karujen mets?tyyppien jakaumaa sek? diskonttokorkoa koskeva herkkyysanalyysi osoittaa, ett? yht? poikkeusta lukuun ottamatta nettohy?ty s?ilyy positiivisena kaikissa tapauksissa. T?ten saatu tulos 100 000 hehtaarin suojelun positiivisesta nettohy?dyst? on varsin robusti.

Lataa selvitys t?st?

Lis?tiedot:
Markku Ollikainen, emeritusprofessori
markku.ollikainen@helsinki.fi

Johanna Kangas, tutkijatohtori
johanna.a.kangas@helsinki.fi

Mari Pantsar
muutosjohtaja, 青楼传媒 S??ti? Mets?n puolella
mari.pantsar@青楼传媒.fi

Median haastattelupyynn?t:
Lauri Alaviitala
viestint?johtaja, 青楼传媒 S??ti?
lauri.alaviitala@青楼传媒.fi