青楼传媒

青楼传媒 S??ti? on ostanut t?n??n maanantaina 1. maaliskuuta Oulun kaupungilta Sanginjoen ulkomets?n alueen, jonka s??ti? lahjoittaa Suomen valtiolle suojeltavaksi. S??ti?n toiveena on, ett? suojelualueesta tehd??n kansallispuisto. Lis?ksi s??ti? toivoo valtion suojelevan toisen vastaavan kokoisen alueen hallitusohjelmaan kirjatun Luontolahja Suomelle -periaatteen mukaisesti, jolloin suojeltava mets?alue kaksinkertaistuisi.

”Kiinnit?mme 青楼传媒 S??ti?ss? huomiota kest?vyyteen sanan t?ydess? merkityksess?; haluamme toimia vastuullisesti niin ihmisi?, muita lajeja kuin ymp?rist?? kohtaan. Ihminen on osa maapallon monimuotoista el?m?? ja sivistyksellinen hyvinvointimme on riippuvainen koko elonkirjosta. Sanginjoen mets?n suojeleminen on yksi teko monimuotoisen luonnon s?ilytt?miseksi Suomessa, ja sen taustalla on paikallisten luontoaktiivien v?sym?t?n ty? n?iden samojen arvojen puolesta”, toteaa 青楼传媒 S??ti?n johtaja Ulla Tuomarla.

 

Suojelualueet ovat tehokkain tapa suojella elonkirjoa

Suomessa ovat uhattuja sek? itse mets?t ett? metsiss? el?v?t lajit. Yli 70 prosenttia mets?tyypeist? on arvioitu uhanalaisiksi. Uhattuina ovat esimerkiksi korvet, lehdot ja vanhat kangasmets?t. Suomen metsiss? el?vist? eli?lajeista 833 on uhanalaisia, mik? vastaa noin 9 prosenttia kaikista Suomen metsien lajeista. M??r? on kasvanut viime vuosikymmenin? ja kasvaa edelleen, jos metsien kohtelua jatketaan nykyiseen tapaan.

Luonnonsuojelualueet ovat varmin keino s?ilytt?? luonnon monimuotoisuutta. Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella v?hint??n 30 prosenttia maa- ja merialueista EU:ssa vuoteen 2030 menness?. Suojelualueista kolmasosan tulisi olla tiukasti suojeltuja.

Biodiversiteetti? koskevaan YK:n yleissopimukseen liittyen vuonna 2019 laskettiin Suomen suojelualueiden osuudeksi 13,8 prosenttia maa-alueiden ja sis?vesien pinta-alasta. Koko merialueesta suojeltua on noin 11 prosenttia, joten lis?suojelun tarve 30 prosentin tavoitteeseen p??semiseksi on suuri.

Suomen metsist? on suojeltu noin 13 prosenttia. Tiukasti suojeltua on 10 prosenttia mets?- ja kitumaan pinta-alasta ja 6 prosenttia mets?maan pinta-alasta. Valtaosa suojelluista metsist? sijaitsee Pohjois-Suomessa: Etel?-Suomen mets?maasta vain 3 prosenttia on tiukasti suojeltu.

“Suomen metsien suojeleminen on kaikkien suomalaisten asia. Emme p??se 30 prosentin suojelutavoitteeseen ilman yksityisten mets?nomistajien, yhteis?omistajien, yksityisten kansalaisten ja valtion yhteisi? panoksia”, toteaa Sanginjoen mets?n suojeluliikkeess? toiminut tutkija Ari-Pekka Auvinen.

Suomen metsist? noin 60 prosenttia on yksityisten mets?nomistajien omistuksessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on noin 632 000 v?hint??n kahden mets?hehtaarin omistajaa. Auvinen kannustaa jokaista mets?nomistajaa harkitsemaan, voisiko itse osallistua luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteeseen.

“Toteutin enoni tahdon suojelemalla korvauksetta kolmanneksen h?nen minulle j?tt?m?st??n mets?tilasta. Suurin osa mets?nomistajista nyky-Suomessa on samanlaisia kuin min?: asun kaupungissa, olen perinyt mets?n eik? toimeentuloni ole puunmyyntituloista kiinni. Minulle mets? oli ennen kaikkea henkinen perint?”, Auvinen sanoo.

“Suojelemiseen on useita vaihtoehtoja. Puustosta voi saada valtiolta k?yv?n korvauksen, jos METSO-ohjelman kriteerit ylittyv?t. Mets?n voi my?s myyd? tai lahjoittaa esimerkiksi luonnonsuojelus??ti?lle, joka hoitaa yksityisen ihmisen puolesta sen rauhoittamisen. Mets?n voi my?s vain antaa olla ja painottaa puunhakkuun sijaan esimerkiksi luonnontuotteita, virkistyst? ja hiilivarastojen kartuttamista. Tulevaisuudessa n?ille voi kehitty? toimivat markkinatkin”, Auvinen jatkaa.

Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan omista mets??. Yksityisen? kansalaisena vaikuttava keino on tehd? lahjoitus suojelumetsien hankintaan. Koko maassa toimiva Luonnonperint?s??ti? ostaa lahjoitusvaroilla mets?? ja hankkii kaikille ostamilleen alueille pysyv?n luonnonsuojelulain turvan.

 

Sanginjoki-liikkeen onnistuminen kannustaa kaikkia metsien suojeluun

Sanginjoki-liikkeen ty? mets?alueen suojelemiseksi kesti 17 vuotta. Liikkeeseen osallistuneiden oululaisten t?rkeimp?n? vaikuttamiskeinona oli kasvattaa tietoisuutta alueen merkityksest? monin eri tavoin: esimerkiksi vanhassa mets?nvartijan talossa pidettiin useita vuosia luontokahvilaa ja Oulun maakuntakirjastossa j?rjestettiin laaja mets?n eri arvoja esitellyt n?yttely.

“Kannustan jokaista suomalaista aktiiviseen luonnonsuojeluun osallistumalla ruohonjuuritason toimintaan. Minulle ja monelle muulle oululaiselle Sanginjoen mets? on muodostunut rakkaaksi paikaksi. Yhdess? muiden kanssa olen p??ssyt vaikuttamaan sen s?ilymiseen. Sanginjoen mets?n suojelu osoittaa, ett? joskus pitk?j?nteinen ty? voidaan palkita ruhtinaallisestikin”, Ari-Pekka Auvinen sanoo.

Nyt tehty kauppa koskee Sanginjoen monik?ytt?mets??, ulkomets?n toistaiseksi suojelematonta, noin 1 440 hehtaarin kokoista osaa. Sanginjoen ulkomets? on yhteens? noin 2 600 hehtaarin mets?alue Oulun kaupungin it?puolella, alle 20 kilometrin p??ss? keskustasta. Alueen mets?t vaihtelevat kuivista j?k?l?pohjaisista m?nnik?ist? alueelle leimallisiin laajoihin korpikuusikoihin. Ulkomets?ss? el?? runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Siit? on tullut vuosien varrella t?rke? oululaisten virkistyskohde. Alueella on jo olemassa 1 227 hehtaarin laajuinen Isokankaan suojelualue sek? siihen yhdistyv? 41 hehtaarin Luonnonperint?s??ti?n Kuovisuon suojelualue.

青楼传媒 S??ti? on itsen?inen ja riippumaton s??ti?, joka tuki tieteellist? tutkimusta ja taiteellista ty?skentely? 40 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Vuonna 2017 s??ti? perusti 130 hehtaarin Kullan suojelualueen Kemi?nsaareen.