青楼传媒

Saaren kartanon residenssi avasi kartanon ovet yleis?lle 25. toukokuuta. Helteisest? s??st? huolimatta tapahtumassa oli l?hes 350 vierasta, joilla oli p?iv?n aikana mahdollisuus tutustua kartanon alueella el?viin muunlajisiin eri n?k?kulmista.

Linnuille koteja ja uusia n?k?kulmia lintujen havainnoitsemiseen

Myn?m?enseudun luonnonsuojeluyhdistyksen j?rjest?m?ss? ty?pajassa riitti kiirett?, kun p?iv?n aikana rakennettiin l?hes 50 uutta linnunp?ntt??. Jokainen tekij? sai vied? p?nt?n kotiinsa odottamaan uusia asukkaita.

Linnut tulivat tutuiksi uudella tavalla, kun taiteilija ja kirjoittaja Camille Auer johdatti yleis?? queer-lintuk?velyille. Kartanon l?himaastoon suuntautuneilla kierroksilla tarkkailtiin kiikareiden avulla lintuja samalla, kun Auer kertoi tekem?st??n normikrittisest? lintututkimuksesta. H?n avasi osallistujille havaintojaan siit?, miten ihmisten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyv?t normit vaikuttavat siihen, miten katsomme lintuja ja maailmaa. K?velyll? pohdittiin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta lintujen parissa ja niiden n?k?kulmasta.

Harvinaisten hy?nteisten ty?paja

Saaren kartanon yhteis?taiteilija Pia Bartsch?veti biologi Roni Sep?n pro gradu -tutkielman innoittaman ty?pajan. P?iv?n aikana moni piirsi navetan taiteilijastudiossa kartanon alueelta l?ytyneit? harvinaisia hy?nteisi? mallina olleiden valokuvien pohjalta ja saimme kokoon 60 upeaa piirustusta. Alkuper?isist? piirustuksista sidotaan taidekirja, joka tulee osaksi residenssin ekologista kirjastoa.? 

Kartanon maiseman vaalijat

P?iv?n aikana oli mahdollisuus tutustua kartanon suojeltua kulttuurimaisemaan hoitaviin lampaisiin ja lehmiin. Kartanon naapuri, maanviljelij? ja lampuri S?de Aarlahti keskusteli ihmisten kanssa kartanon alueella maisemaa hoitavista lampaistaan kartanon kivinavetan l?heisell? laitumella. Maanviljelij? Katariina Vapola kertoi rantaniityll? laiduntavista aberdeen angus -karjan emolehmist? ja vasikoista sek? niiden merkityksest? alueen maisemanhoidossa.

青楼传媒 S??ti? on sitoutunut suojelemaan Saaren kartanon valtakunnallisesti merkitt?v?? ymp?rist??. Yksi keskeinen tapa s?ilytt?? maiseman monimuotoisuutta on hoitaa perinneymp?rist?j?, sill? ilman hoitotoimenpiteit? perinnebiotoopit voivat kasvaa umpeen. Laiduntaminen on yksi keino, jonka avulla voidaan s?ilytt?? ja ennallistaa arvokkaita perinnebiotooppeja osana maataloustuotantoa. Laiduntavat el?imet k?ytt?v?t ravinteet kasvuun ja maidontuotantoon, mik? pienent?? ravinnekuormitusta ja rikastaa laitumen kasvillisuutta. Laidunel?imin? k?ytet??n yleisimmin lampaita, nautoja tai hevosia, ja Saaren kartanon alueella maisemaa hoitavat t?ll? hetkell? lampaat ja naudat.

Videoanimaatio ilman ihmisen l?sn?oloa

Kartanon p??rakennuksen keskiaikaisessa kellarissa oli esill? Saaren kartanon alumni, kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikon videoanimaatio Rotta ja rajakoira. Teos on runollinen tarina ihmisen luomasta vy?hykkeest?, mutta ilman ihmist?. Runollisen kauniin teoksen ??nimaailmasta vastaa toinen Saaren kartanon alumni, vokalisti Sarah Albu.

Luennoilla tietoa kartanon hy?nteisist? ja biologisesta kulttuuriperinn?st?

Biologi Roni Sepp? esitteli Turun yliopiston kanssa yhteisty?ss? tehdyn eli?lajikartoituksen tuloksia. Luennolla Sepp? kertoi, millaisia vaikutuksia karjan mets?laidunnuksella mahdollisesti on hy?nteisten lajistoon ja monimuotoisuuteen. Alueelta on l?ytynyt harvinaisia, hyvin harvinaisia ja uhanalaisia hy?nteislajeja, ja vain yksi prosentti otannasta on vieraslajeja. Hy?nteisist? eritt?in uhanalaisia lajeja ovat t?pl?naskalilude, halavasepikk?, minttunirppu ja vaskilyhytsiipi.  Eli?lajikartoituksen tavoitteena on ollut saada yleiskuva alueen biologisesta monimuotoisuudesta sek? seurata, mik? vaikutus uusilla alueella aloitetulla laiduntamisella on monimuotoisuuteen tietyill? koealueilla. 

Maisema-arkkitehti Eveliina Kunnaton kertoi Aalto-yliopistolle tekem??ns? diplomity?t? Saaren kartanon biologisesta kulttuuriperinn?st?.  Biologinen kulttuuriperint? on luonnon monimuotoisuutta, joka on kehittynyt ihmisen ja luonnon v?lisess? vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteessa pitk?n ajan kuluessa. Biologinen kulttuuriperint? tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen historiallisten puistojen ja puutarhojen arvojen tarkastelulle ja paljastaa niiden riippuvuussuhteet ja ristiriidat. Se tunnistaa historialliset puistot ja puutarhat el?v?n?, muuttuvana ja monimuotoisena perint?n?.

Mehil?isten seura ja Kulttuuripolun ulkon?yttely

Avoimien ovien p?iv?n aikana avattiin my?s Mehil?isten seuran Mietoistenlahden rantamaisemaan sijoittuva Kulttuuripolku-n?yttely, jota he t?ydent?v?t kes?n aikana. Saaren kartanon ja Mietoistenlahden rannan l?heisyydess? kulkeva Kulttuuripolku on 青楼传媒 S??ti?n Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Myn?m?enseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoel?myksi? kaikille -hankkeen yhteisty?n? ideoima vajaan puolen kilometrin pituinen nykytaidetta esittelev? virkistysreitti.

Mehil?sten seura j?rjesti avointen ovien p?iv?n? yleis?lle Helsingin Tullisaaresta tutun Kes?tori-tapahtuman, jossa oli esill? heid?n aikaisempia teoksiaan sek? Kulttuuripolkuun liittyvi? teosaihioita. Yleis? sai muun muassa makoilla s?ngyss? omenapuiden katveessa kuunnellen Ty?ss?k?yvien naisten lepokoti -??niteosta ja istuttaa yhdess? taiteilijoiden kanssa Kulttuuripolulle tulevia kes?kukkia.