青楼传媒

Kes?kuun alussa Mietoistenlahden rantamaisemaan Myn?m?en Mietoisissa avautuu nykytaiteen ulkon?yttely. Kultturipolku-kes?n?yttely on avoinna kaikille alueella liikkuville. Paikkasidonnaisen ja Saaren kartanon l?hiluontoon sijoittuvan n?yttelyn taiteilijoina ovat Ville Aalto, Elina Juopperi, Teemu Korpela ja V. S. Luoma-aho. Saaren kartanon residenssiss? ty?skennelleiden taiteilijoiden teokset ovat saaneet innotuksensa Saaren kartanosta ja sen l?hialueen luonnosta sek? historiasta. N?yttelyn ulkona sijaitsevat veistokset, installaatiot sek? runot ovat hienovaraisessa vuorovaikutuksessa ymp?r?iv??n luontoon ja maisemaan. N?yttely on avoinna 1.6.–31.8.2021.

Saarenrantatien ja Vasikkahaan lintutornin v?lill? kulkeva Kulttuuripolku on 青楼传媒 S??ti?n Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Myn?m?enseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoel?myksi? kaikille -hankkeen yhteisty?n? ideoima alle puolen kilometrin pituinen virkistysreitti, ja se on avoinna kaikille siell? k?veleville. Kulttuuripolulla esitell??n Saaren kartanossa ty?skennelleiden taiteilijoiden eri taiteenlajeja edustavia teoksia.

Kes?kuusta elokuun loppuun Kulttuuripolulla esitell??n Saaren kartanon residenssiss? ty?skennelleiden taiteilijoiden installaatioita, veistoksia sek? runoja, jotka tarjoavat taide- ja kulttuuriel?myksi? kaikille luonnossa kulkeville koko kes?n ajan. Kes?ll? 2021 Kulttuuripolun varrella n?hd??n ??nitaiteilija Ville Aallon, kuvataiteilijoiden Elina Juopperin ja Teemu Korpelan sek? kirjailija V. S. Luoma-ahon teokset.

??niteosta varten suosittelemme n?yttelyyn tutustujia ottamaan mukaan ?lypuhelimen ja omat kuulokkeet.

Kulttuuripolun l?yd?t osoitteesta Saarenrantatie 31, 23140 Hietam?ki tai Saarentie 230, 23140 Hietam?ki.

Pys?k?intipaikkoja l?ytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille viev?lt? parkkialueelta sek? Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydest?.

Tervetuloa tutustumaan Kulttuuripolkuun!

?

Tutustu Kulttuuripolun kes?n?yttelyn taiteilijoihin

Ville Aalto ja luonnon monimuotoisuuden ??net

Yksi Kulttuuripolun nelj?st? teoksesta on Saaren kartanon residenssin ja Luomuliiton yhteisty?projekti ??nitaiteilija Ville Aallon kanssa. Aalto on ty?st?nyt kev??ll? monimuotoisuutta k?sittelev?? ??niteostaan yhteisty?ss? sauvolaisen kanssa.

Teos tekee kuuluvaksi taiteen keinoin monimuotoisuuteen liittyvi? kysymyksi? ja oivalluksia. Aalto on viime vuosina tarkastellut ekologista kriisi?, kiihtyv?? teknologista kehityst? sek? luonnollisen ja keinotekoisen h?ilyv?? rajaa. H?nen teossarjansa?Avian Electronics?tuo esille huolen siit? kehityksest?, jossa ihminen kokee voivansa hallita, muokata ja tuhota ymp?rist???n ilman vakavia seuraamuksia, mutta samalla Aalto haluaa valaa uskoa mahdollisuuteen tasapainoisesta yhdess?elosta muun luonnon kanssa.

”T?m? teos on minulle uudenlainen tapa ty?skennell? vuorovaikutuksessa. Ty?skentelen yhdess? Kamparsin luomutilan kanssa, ja kehittelyprosessi on uusia ajatuksia her?tt?v? ja opettava kokemus. On upeaa olla dialogissa ihmisten kanssa, joiden arkitodellisuus on niin erilainen kuin omani. Harva asia t?ss? ajassa tuntuu yht? t?rke?lt? kuin se, ett? erilaisista l?ht?kohdista ja todellisuuksista tulevat ihmiset voivat keskustella ja kuunnella toisiaan”, Ville Aalto kertoo.

?

Ville Aalto on helsinkil?inen ??nitaiteilija. H?n ty?skentelee ??nisynteesin ja musiikkiteknologioiden parissa tuottaen keinotekoisia, s?hk?isi? versioita luonto??nist?, jotka soivat levytyksill?, konserteissa sek? ??ni-installaatioissa. Teokset yhdistelev?t ??nitaidetta, elektronista musiikkia ja tila??nt?.

Aalto on viime vuodet ty?skennellyt Avian Electronics -projektin parissa. Monialaisen projektin keski?ss? on synteettinen linnunlaulu sek? muut keinotekoiset luonto??net, ja niiden ymp?rille rakentuvat s?hk?iset ??nimaisemat ja elektroninen musiikki. Teokset tutkivat aidon ja keinotekoisen k?sitteit?, ihmisen ja muun luonnon suhdetta sek? kiihtyv?n teknologisen kehityksen luomia uhkia ja mahdollisuuksia. Projekti on tuottanut useita monikanavaisia ??ni-installaatioita, konsertteja sek? levytyksen Avian Electronics (2020). Aalto ty?skenteli Saaren kartanon residenssiss? marras–joulukuussa 2019.

Elina Juopperi ja kahden erilaisen luontosuhteen kohtauspaikka

Kuvataiteilija Elina Juopperi teki Kulttuuripolulle paikkasidonnaisen teoksen, jossa osa niittylaitumen aitatolpista korvataan kes?n ajaksi sorvatuilla tolpilla. Juopperi halusi tehd? teoksen, joka n?kyy vahvasti ja muuntaa Kulttuuripolun n?kym?? siten, ettei teos ei lis?? mit??n maisemaan: materiaalin m??r? ei lis??nny eik? teokseen liity maan muokkaamista. Teos alleviivaa maisemaa ja tuo esiin ymp?rist?n arkkitehtuuria, samalla saattaen kulkijaa polkua pitkin. Kulttuuripolun ymp?rist? on sek? vanhaa viljelty? kulttuurimaisemaa ett? luonnonsuojelualuetta, ja alueella kohtaa kaksi hyvin erilaista luontosuhdetta. Juopperi haluaa teoksessaan nostaa esiin my?s k?sity?perinnett?. Teos on toteutettu yhteisty?ss? Erkki H?m?l?isen (Vehmaa), Asko Lindgrenin (Oulu), Mikko Saariston (Mietoinen), Pekka Pentink?isen (Turku), Lasse Lehtosen (Myn?m?ki) ja Andrei Bakharevin (Turku) kanssa, jotka ovat puun sorvaamiseen erikoistuneita puuseppi?.

”Pid?n teosten tekemisest? ei-museaalisiin kohteisiin. Omakohtaisesti koen, ett? luontoon tehdyt teokset antavat omat haasteensa. Tarkoitan t?ll? sit?, etten halua tai kykene tekem??n sellaisia teoksia maisemaan, jotka alistavat, hallitsevat luontoa: en esimerkiksi kykenisi kaatamaan rekkakuormallista asfalttia rinnett? alas. T?ss? mieless? olen varmasti aikani lapsi – nykytilanteen huomioiden suhde luontoon on suojeleva tai v?hint??nkin neutraali. Mit? pienempi on oma j?lkeni, sit? parempi”, Juopperi kertoo.

Tornionjokivartinen?taiteilija Elina Juopperi opiskeli kuvataiteen DNSEP tutkinnon Pariisissa, jossa asui l?hemm?s kaksikymment? vuotta. Tekij?n? Juopperi on yhteiskunnan tarkkailija, havaintonsa h?n siirt?? teoksiinsa – Juopperi kokee olevansa dokumentaarinen tekij?. H?nen teoksissaan tekniikka palvelee ideaa: usein k?yt?ss? on valokuvaus, ker?ily, piirustus, k?vely ja installointi. Juopperi ty?skenteli Saaren kartanon residenssiss? tammi–helmikuussa 2021.

Teemu Korpela ja kultainen vasikka rantaniityll?

Kuvataiteilija Teemu Korpelan teos Golden Calf eli Kultainen vasikka syntyy Kulttuuripolun niittymaisemaan kierr?tetyist? materiaaleista.

”Teoksen nimi viittaa Raamatun tarinaan, jossa israelilaiset alkoivat palvomaan er?maassa kultaisia jumalankuvia ja p??tyiv?t ongelmiin. Teos itse ei suoranaisesti viittaa Raamattuun, vaan ihmisen taipumukseen luoda merkityst? el?m??ns? tavoilla, joiden seurauksia emme v?ltt?m?tt? ymm?rr? vasta kuin on liian my?h?ist?”, Korpela kertoo.

Teemu Korpelan ilmaisua m??ritt?? k?sitteellinen l?hestyminen taidehistoriaan ja maalausmateriaaleihin. Teosten muoto saa usein l?ht?kohtansa pohdinnasta, joka tutkii inhimillisen kokemuksen ja maailman suhdetta. Korpela on pit?nyt n?yttelyit? aktiivisesti vuodesta 2005, ja h?nen teoksiaan on esitetty Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa, Englannissa, Japanissa, Latviassa ja Slovakiassa.?

Korpelan teoksia on Kiasman (Kansallisgalleria), Suomen Taideyhdistyksen, Valtion, Turun taidemuseon, Tampereen taidemuseon, Paulon S??ti?n, Etel?- Karjalan taidemuseon, Imatran taidemuseon ja Seppo Fr?ntin (Kiasma) kokoelmissa.?Korpela ty?skenteli Saaren kartanon residenssiss? maalis–huhtikuussa 2019.

V. S. Luoma-aho sanoittaa maisemaa

Kulttuuripolulla kulkija saa kokea my?s kaunokirjallisuuden avulla sanoitettua maisemaa kirjailija V. S. Luoma-ahon tekstien kautta. H?nen tekstej??n on tulostettuna puutauluille eri kohdissa Kulttuuripolkua.

”Ajatuksenani oli yksinkertaisuus: tekstit ovat kuin maiseman fragmentteja, osin p?iv?kirjamaisia muistoja omalta residenssiajaltani, tarkoitettu lukijan ja laidunmaaymp?rist?n v?liseksi pieneksi kohtaamispaikaksi. Ajatukseni ja my?s k?yt?nn?n kokemukseni luonnossa olevista teksteist? on, ett? luonnonymp?rist?ss? tapahtuvassa vuoropuhelussa lukijan, tekstin ja maiseman v?lill? aistillinen kokemus korostuu moninkertaisesti. Vaikka ulkona olisi kuinka hiljaista, niin aina ymp?rist? kohisee ja tulvii vuolaasti. Se saattaa olla keskittymisen kannalta my?s hermostuttavaa, eik? tekstin ole silloin hyv? olla kovin raskasta tai vaikeaa. Ajattelen sarjan pienen? k?velymeditaationa: tekstit ovat prismoja tai linssej?, joiden kautta ajatella ja kokea maisemaa.?Tai aina voi jatkaa k?velemist?”, Luoma-aho kuvailee.

V. S. Luoma-aho on jyv?skyl?l?inen kirjailija. H?n on opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittamista Jyv?skyl?n yliopistossa, mink? lis?ksi h?n on osuuskunta Poesian perustajaj?sen ja kustannustoimittaja. Luoma-aho on julkaissut viisi runokirjaa: ”Ruumiita” (2009), ”Remora” (2011), ”Kronologi” (2014), ”Mantra” (2016) ja ”Safar” (2020), sek? Jaakko Pallasvuon kuvittaman lyhytproosateoksen ”Luonteita” (2018). Helmikuussa 2021 ilmestyi h?nen ensimm?inen novellikokoelmansa ”delete” (2020). Luoma-aho on my?s suomentanut Sam Pinkin teoksen ”AION KLOONATA ITSENI JA TAPPAA KLOONINI JA SY?D? SEN” (2013). Luoma-aho ty?skenteli Saaren kartanon residenssiss? syys–lokakuussa 2019.