ÇàÂ¥´«Ã½

Uudet Mets?n puolella -hankkeet syvent?v?t mets?tietoisuutta tarkastelemalla metsiin liittyv?? historiaa, kielt? ja hallintoa sek? menneisyydess? ett? nykyp?iv?n?.  

ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n Mets?n puolella -aloitteen kuudennella hakukierroksella rahoitusta my?nnettiin tutkimukseen, taiteeseen sek? tiedett? ja taidetta yhdist?viin hankkeisiin yhteens? l?hes 3,4 miljoonalla eurolla. Hakemuksia arvioitiin 305. 

¡°Kun ymm?rr?mme mets?historian kerroksia ja tunnistamme mets?puheen rakenteita, n?emme selvemmin eri toimijoiden mets?suhteen ja pyrkimysten taakse. N?in syntyv? mets?tietoisuus tukee entist? avoimempaa mets?keskustelua ja avaa tulevaisuuden my?s muutosten tekemiselle. Juuri t?llaista ymm?rryst? ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n Mets?n puolella haluaa vahvistaa¡±, sanoo ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti?n Mets?n puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. 

Kuudennen Mets?n puolella -rahoituskierroksen hankkeet katsovat mets?keskustelua pintaa syvemm?lle. Niiss? l?hestyt??n mets?? uusista n?k?kulmista tarkastelemalla menneisyyden kerrostumia, nykyhetken moninaisia perspektiivej? ja polkuja tulevaisuuteen.?

Historiantutkimus valottaa Suomen polkua kansainv?liseksi mets?maaksi 

Mets?ty? muutti ratkaisevasti Suomen kehityssuuntaa teollistumisen aikana, ja sen vaikutukset heijastuvat nykyp?iv??n. Marika Hyttisen (400 700€) tutkimus Joka kirvest? s??st??, se mets?? vihaa? Arkeologinen tutkimus savotoista ja niiden ymp?rist?vaikutuksista ajalla 1900¨C1960 tuo tuoreita n?k?kulmia mets?ty?n ja -ty?l?isyyden historiaan ajanjaksolla, jolloin mets?ty?n merkitys oli suurimmillaan modernisoituvassa Suomessa. Hankkeen tavoitteena on selvitt?? pohjoissuomalaisia savotoita ja niiden vaikutuksia ymp?rist??n vuosina varhaisen teollistumisen aikakautena. Projektissa j?rjestet??n my?s kansalaisia osallistavia ty?pajoja, joiden tuotoksista koostetaan tiedett? ja taidetta yhdist?v? n?yttely. 

Vaikka mets?t ovat osa paikallista identiteetti?, ne ovat erottamattomasti kytk?ksiss? Suomen kansainv?listymiseen ja kehitysty?h?n. 

Markku Hokkasen (303 200€) hanke Suomalaisen mets?osaamisen globaalihistoria: FAO ja kansainv?lisen kehitysyhteisty?n ja mets?diplomatian verkostot, 1945¨C1994 tutkii suomalaisten mets?asiantuntijoiden toimintaa YK:n elintarvike- ja maatalousj?rjest?n (FAO) mets?osastolla.?Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka FAO:ssa toimineet suomalaiset mets?asiantuntijat toimivat kehitysavun ja ¡°mets?diplomatian¡± l?hettein?, ja n?in vaikuttivat Suomen mets?alan globalisoitumiseen. Ylirajaiseen arkistotutkimukseen perustuva tutkimus tarjoaa uuden n?k?kulman siihen, kuinka suomalainen mets?osaaminen kansainv?listyi.??

Laajempaa mets?ymm?rryst? n?k?kulmien moninaisuudesta  

N?k?kulmia metsiin on yht? monta kuin ihmisi?kin. My?s mets?ll? ja sen asukkailla on oma toimijuutensa. Sanna Hukkasen (86 400€) sarjakuvateokset k??nt?v?t ihmiskeskeisen perspektiivin: karjalankielisess? tarinakokoelmassa mets?n toislajiset olennot tarkkailevat ihmist?. 

Luonto rakentaa siltoja kulttuurien v?lille Faisa Qasimin (50 600€) Juuret Mets?ss? -hankkeessa, joka tutkii maahanmuuttajien suhdetta suomalaiseen mets?n. Dokumenttielokuvassa maahanmuuttajat kertovat heid?n kokemuksistaan mets?st? sek? fyysisen? ymp?rist?n? ett? symbolisena tilana, jossa voi kokea rauhaa, turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Elokuva esittelee my?s haastateltavien omia luontoperinteit? ja kulttuuriensa suhtautumista mets??n. 

Vanhojen metsien tutkimuksesta tiekarttoja tulevaan

Mets?ymm?rryksen syvent?minen vaatii ajantasaista ja tarkkaa tietoa metsiemme tilasta nykyhetkess?. Luonnonvarakeskuksen LUONMETS?-hanke (300 000€) tutkii Suomen luonnonmetsien rakennetta ja lajistoa 1990-luvulla perustettuilta koealoilta, joilta ker?t??n ja p?ivitet??n tietoa el?v?n ja kuolleen puuston m??rist? ja lajistosta. Tavoitteena on luoda vertailuarvot luonnonmetsien ominaispiirteille, jotka tukevat esimerkiksi vanhojen metsien suojeluun liittyv?? p??t?ksentekoa. LUONMETS?n avoimesti julkaistava aineisto  osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun luonnonmetsien merkityksist? ja niiden vaikutuksista hiilinieluihin.  

Jan Saijets ty?ryhmineen (700 000€) kartoittaa ensimm?ist? kertaa Suomen jatkumo- ja luonnonmetsi?. Hankkeessa laaditaan niist? kaikille avoin kartasto. Jatkumomets?t ovat metsi?, jotka ovat 1950-luvulta t?h?n p?iv??n asti s?ilyneet intensiivisten hakkuiden ulkopuolella. Juuri n?m? mets?t ovat niit?, joita voidaan potentiaalisesti kutsua vanhoiksi luonnonmetsiksi. Hanke kuroo kiinni ty?t?, jota on tehty esimerkiksi Ruotsissa jo pari vuosikymment? viranomaisty?n?. 

N?iden hankkeiden lis?ksi my?nnettiin muun muassa vedenalaisesta el?m?st? ammentavaan ??nitaiteeseen, metsien muuttuvien merkitysten tutkimiseen kaunokirjallisuudessa sek? kahteen uhanalaisista mets?l?hteist? kertovaan elokuvaan.  

ÇàÂ¥´«Ã½ S??ti? rahoittaa Mets?n puolella syv?llisi?, oivaltavia ja rohkeita hankkeita laajasti mets??n liittyvist? aiheista. Tavoitteena on lis?t? moni??nist? yhteiskunnallista keskustelua metsien monista merkityksist? ja tuoda esiin niit? vivahteita ja ??ni?, jotka eiv?t ole p??sseet kuuluville mets?keskusteluissa. 

Mets?n puolella ¨Crahoitusta voi hakea laajasti mets??n liittyvi? taiteen, tutkimuksen, journalismin tai aktivismin hankkeita.  Vuoden 2025 toiselle hakukierrokselle ehtiv?t mukaan 15.9. menness? l?hetetyt hakemukset. Rahoitusp??t?kset p??tet??n joulukuussa 2025.

Lue lis?? kaikista Mets?n puolella -hankkeista. 

Lue Mari Pantsarin kolumni: Mets? puhuu ¨C kuuntelemmeko?