青楼传媒

Uutiset

Saaren kartanon residenssi

01.10.2024

Kulttuuripolulla juhlistetaan yst?vyytt?, sisaruutta ja luovaa yhteisty?t??

Pieni joukku ihmisi? on kokoontunut puisen taideteoksen ymp?rille ripustamaan kasveja sen tukirakenteisiin kes?isess? peltomaisemassa.

Kuva: Jussi Virkkumaa

Kes?ll? 2024 Saaren kartanon residenssin ja Myn?m?enseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Kulttuuripolulle rakentui uusi teos. Helsinkil?isen taidekollektiivi Mehil?isten seuran?Maljojen kolmonen?on paikka- ja vuodenaikasidonnainen teos, joka on vuorovaikutuksessa alueen kasvillisuuden, s??n ja maaper?n kanssa. Teos on rakennettu Saaren kartanon remonteista j??neest? puumateriaalista, kartanon alueelta l?ytyneist? kivist? ja puista ja kasveista sek? muista materiaaleista. Rantaniityn viereen sijoittuva teos on esill? vuoden 2025 kev??seen ja se avoinna kaikille alueella kulkeville.

Kulttuuripolun 2024–2025 n?yttelyyn kutsuttiin taidekollektiivi Mehil?isten seura. Aluksi kollektiivi suunnitteli n?yttelyn p??teokseksi huvimajaa, mutta prosessin aikana se jalostui kaivoksi. Teos suunniteltiin kev??ll? ja toteutettiin p??osin kes?kuussa 2024, jolloin teoksen toteuttaneet Ina Niemel?, Aino Aksenja ja Ingvill Fossheim viettiv?t viikon Saaressa rakentaen teosta paikallisesti hankituista ja kierr?tetyist? materiaaleista.  

Mehil?isten seura on vuodesta 2020 toiminut Helsingin Tullisaaressa ”syd?nmajaa” pit?v? taidekollektiivi, joka tarkastelee taiteen ja luonnon v?list? suhdetta sek? monilajisuutta. Heid?n monipuoliset ja kokeilevat ty?skentelytapansa yhdist?v?t muun muassa k?sity?t? ja puutarhanhoitoa. Mehil?isten seuraan kuuluvat koollekutsuja, valotaiteilija Ina Niemel?, kuvataiteilija Aino Aksenja, skenografi Ingvill Fossheim sek? keramiikkataiteilija Catharina Kajander.  

”Tapamme ty?skennell? on useimmiten hitaasti etenev?? ja r?nsyilev??, sek? paikasta innoitusta saavaa. Meille k?sity?t kuvastavat asennetta, k?rsiv?llisyytt?, voimaa ja hellyytt? kanssael?ji? kohtaan, olosuhteissa, joissa vapaus el?? omann?k?ist? el?m?? on l?ydett?v? yhteis?n ja huolenpidon lomasta. Mehil?isten seurassa vaikuttaa kaksi taiteilijasukupolvea lapsineen, ja se n?kyy kaikessa mit? teemme”, kollektiivi kertoo.?

Maljojen kolmonen el?? vuodenaikojen mukaan 

Rantamaisemaan sijoittuva Maljojen kolmonen on kuusikulmion muotoinen – muoto, joka on tuttu sek? mehil?ispesist? ett? seuran aiemmista teoksista. Teos el?? vuodenaikojen mukana ja se on rakennettu muun muassa Saaren kartanon remontista j??neist? puumateriaaleista, kartanon alueelta l?ytyneist? kivist? ja puusta, mehil?isvahasta, ja kasveista. Siihen vaikuttavat niin s??, alueen kasvillisuus kuin maaper?, jolle teos on rakennettu.? 

Alkuper?issuunnitelman mukaan huvimaja olisi poltettu rituaalinomaisesti. Teoksen tekovaiheessa tuli muuttui kuitenkin vedeksi ja huvimaja muuntui kaivoksi, koska kuiva kes? esti teoksen polttamisen maastopalovaaran vuoksi. Maljojen kolmosen sisarteos sijaitsee Tullisaaren kartanopuistossa, ja polttorituaalilla olisi liitetty yhteen Tullisaaren kartanon ja Saaren kartanon historiat.  

Maljojen kolmonen -teoksen seremonialliset avajaiset olivat Saaren kartanon residenssin alumni- ja sidosryhmien elojuhlassa elokuussa 2024. Teoksen toteuttaneet Niemel?, Aksenja ja Fossheim mukailivat avajaisseremoniassaan tarot-korttien teemoja: sadonkorjuun hedelm?t ja omenat, kukkaniput ja muut ylt?kyll?isyyden merkit viittaavat juhlaan, mutta my?s vaurauteen. 

”Maljojen kolmonen on jatkoa ty?skentelyllemme puutarhojen maailmassa: se on ylistys yst?vyydelle, sisaruudelle ja luovalle yhteisty?lle. Ryhdyimme rakentamaan huvimajaa, joka prosessin aikana muuttui kaivoksi. Kaivo on piirretty samankokoiseksi kuin sisarensa, huvimaja Tullisaaren kartanopuistossa, jossa pid?mme syd?nmajaamme. Kaivoa ymp?r?iv? puutarha on versiomme muotopuutarhasta. Kaivo on sijoitettu puutarhaan ilmansuuntien mukaisesti: se avautuu l?nness? auringonlaskuun ja sen korkein sein? muodostaa pohjoisnuolen. Vuoden aikana teos muuttuu, mehil?ispes?st? lainatun kuusikulmion tiukka geometria l?ystyy s??n ja sen sis?ll? ja ymp?rill? kasvavien kasvien mukana, kun puutarha jatkaa villiintymist??n”, ty?ryhm? kuvailee teosta.?

Kuva: Jussi Virkkumaa